Suomen Malminjalostus Oy:n Timo Strengell ja Katja Kauppila kirjoittavat (Ankkuri 20.12.23), että Haminan akkumateriaalitehdasta ei ole suunniteltu laskemaan tuotannon jätteitä mereen. Faktat kertovat muuta.
CNGR:n ympäristölupahakemuksen perusteella tuotannon jätteistä yli 142 000 tonnia vuodessa lasketaan sisäsaaristoon ja vain noin 0,5%:a eli 600 tonnia vuodessa käsiteltäisiin. Alumiinia ja sulfaattia ei puhdistettaisi lainkaan. Jäteveden nikkelipitoisuus ylittää sille asetetun raja-arvon. Sulfaatin pitoisuus jätevedessä olisi yli 60 000 mg/l, mikä on tappavaa kaikille eliöille. Murtovedessä 1000 mg/l on kriittinen sulfaattipitoisuus haittavaikutusten kannalta ja mallinnusten perusteella tuo pitoisuus ylittyy. Valittu toimintatapa ei edusta maailman huippua ympäristöasioissa. Ruotsissa Northvolt ja USA:ssa Ascend Elements - akkumateriaalitehtaat on suunniteltu kierrättämään tuotannon jätteet ja natriumsulfaatti on raaka-aine lannoiteteollisuuteen. Myös Kiinassa kiteytetään sulfaattia. Lupahakemuksesta jätettiin yhteensä 489 muistutusta ja mielipidettä (Kymen Sanomat 22.12). Jos CNGR esittäisi hakemuksessa tehokkaan jätevesien puhdistustekniikan, ei satoja mielipiteitä olisi jätetty ja hankkeella olisi asukkaiden luottamus puolellaan. Advenin ja Suomen Malminjalostuksen BPED-teknologiasta on puhuttu, mutta sitäkään ei esitetä lupahakemuksessa. Suomen Malminjalostus Oy on useissa yleisötilaisuuksissa vastustanut natriumsulfaatin kiteyttämistä ja kaliumsulfaatti-lannoitteen valmistamista. Onko kyse siitä, että Suomen Malminjalostus Oy:n hallituksen jäsen on lannoitevalmistaja Yara Suomen toimitusjohtaja ja kilpailijoita ei lannoitemarkkinoille haluta? Vai tavoitellaanko yksinkertaisesti halvinta ratkaisua Itämeren kustannuksella? Vastuullisuutta on kierrättää jätteet ja edistää kiertotaloutta kuten prekursoritehtaat maailmallakin tekevät. Tekniikka on jo olemassa. Kiertotalouden edistäminen on sekä meriluonnon että liiketoiminnan etu. Outi Lankia, Risto Niinisaari, Pekka Parikka ja Jani Heinänen Hamina Julkaistu Kymen Sanomissa 28.12.2023
0 Comments
Porvoo on monien järvien kaupunki. Suurin järvistä on Veckjärvi. Veckjärvellä on monipuolista virkistyskäyttöä mm. vapaa-ajankalastusta, Hasselholmenin uimaranta ja Nesteen soutajia tukikohta.
Veckärven tila on vuosi vuodelta huonontunut. Järven tilan heikkeneminen alkoi selkeämmin vuonna 2013. Valuma-alueelta tuleva fosforikuormitus on ollut jo pitkään voimakasta, järven sietokyvyn rajoilla. Kielteisen kehityksen näkyvimmät merkit ovat toistuvat leväkukinnat ja kalaston muutokset sekä rantojen asukkaiden havainnot järven veden laadun heikkenemisestä. Veckjärven rehevöitymiskehityksen katkaisemiseksi kaikki ulkoista ravinnekuormitusta vähentävät toimenpiteet ovat tarpeen. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry julkaisi vuosi sitten Veckjärven perustilan kartoituksen ja toimenpideohjelman. Porvoon kaupunki on aloittanut Veckjärven alueen asemakaavoituksen, jolla voidaan parantaan tai pahentaa entisestään järven tilaa. Menossa on leirintäalueen kaavoitus ja merkittävää on myös uusien ostettujen maa-alueiden suunnittelu, koska ne sijaitsevat valuma-alueella. Hulevesistä johtuvan kuormituksen hillitsemisessä kaupunkikehityksellä on suuri rooli. Kuinka suunnitellaan niin, että uusien kaava-alueiden hulevedet eivät kuormita Veckjärveä. Hulevesien hallinta alkaa kaavoituksesta, mutta jatkuu rakentamiseen, puistojen ja teiden ylläpitoon. On myös tarpeen selvittää, että mistä johtuu 10 viime vuoden negatiivinen kehitys järven tilassa. Porvoon kaupungin tulee ottaa vahva rooli Veckjärven tilan parantamisessa ja arvioida kaavoituksessa tehtävien ratkaisujen vesistövaikutukset pitkällä aikavälillä. Nyt on hyvä tilaisuus tiivistää yhteistyötä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen ilman- ja vesiensuojeluyhdistyksen kanssa Veckjärven tilan parantamiseksi. Outi Lankia ympäristötieteen FM kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Julkaistu Uusimaassa ja Itäväylässä Valtuustopuhe 13.12.2023 VESISTÖT SUUREMPAAN ROOLIIN Porvoon ilmasto- ja ympäristöohjelmassa13/12/2023 Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat
Käsittelemme tänään tärkeää ohjelmaa joka sisältää paljon kannatettavia ja tärkeitä tavoitteita. Ensiksi täytyy kiittää hyvästä ohjelman valmistelusta. Se tavoitti asukkaat ja paikalliset yhdistykset jo valmisteluvaiheessa. Asukaskyselyyn tuli hyvin vastauksia ja ohjelman luonnoksesta jätettiin 18 lausuntoa, joka ei ole pieni määrä. Lisäksi ohjelman tekoon osallistettiin laajasti kaupungin eri organisaatioita ja toimialoja. 18. Lausunnoissa korostuivat erityisesti vesistöjen, metsien ja luonnon monimuotoisuuden sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen rooli ohjelmaluonnoksessa. Ilmastonmuutosta ja luontokatoa ei voi käsitellä erillisinä ilmiöinä, vaan myös ratkaisujen on kytkeydyttävä toisiinsa. Luonnonmonimuotoisuus on elämän perusta. Olemme osa luontoa, yksi laji muiden joukossa ja monimuotoinen luonto on meillekin elämän edellytys. Luonnon monimuotoisuus on tärkeää myös ihmisten terveydelle. Luontokatoa on yritetty pysäyttää maailmanlaajuisesti jo pitkään kuten on ilmastonmuutostakin. Luontokadon ehkäiseminen ja luonnonmonimuotoisuus koskee myös meidän lähiluontoa niin maalla kuin vesistöissä. Itse olen ollut erilaisten vesistöjen kanssa tekemisissä tähän päivään saakka opiskeluistani lähtien, kun erikoistuin maaperän ja vesiensuojeluun ympäristötiteen opinnoissani. Aiemmin työurallani myös Porvoon kaupungin palveluksessa erityisesti pohjavesialueisiin ja uimarantoihin liittyen. Olen hieman eri mieltä toteamuksesta joka luki kaupungin tiedotteessa “vesistöjen tilan parantamiseen on pyritty ohjelmassa löytämään ratkaisuja, vaikka kaupungin vaikuttamismahdollisuudet ovatkin asiassa melko rajalliset” Kaupunki voi vaikuttaa monella tavalla vesistöjen tilaan varsinkin, kun Porvoo on erittäin rikas vesistöjen kaupunki. Porvoon edustan merialueen tila luokitellaan välttäväksi ja samoin Porvoon kolmen joen tila arvioidaan välttäväksi, mutta ohjelmassa ei esitetä riittävästi toimenpiteitä, mitä tilanteen parantamiseksi tehdään. Vesistöt ovat luonnoksessa esillä liian vähän ottaen huomioon, kuinka merkittävässä roolissa nykypäivänä ja Porvoon historiassa ovat olleet meri, kolme jokea sekä lukuiset Porvoon järvet ja pohjavesialueet. Porvoo on rakennettu meren ja jokien rannoille, liikenneväyliä ovat olleet vesistöt. Porvoon historia ja nykypäivä kietoutuu vesistöjen ympärille. Ohjelmassa on otsikko, jonka alle Keskustan ryhmä kaipaa llisää sisältöä ja myös mittaria tulisi miettiä tarkemmin tai voisiko niitä olla useampia. Ohjelman seuraava kohta siis. Suojelemme pinta- ja pohjavesiä sekä säilytämme luonnon monimuotoisuutta. Mittari: Valvottujen kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien osuus herkillä alueilla sijaitsevista kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä (%). Pintavesien tilasta ja luonnonmonimuotoisuudelle ei tämä yksi valittu mittari ole edustava. Tämä uusi ohjelma ja vesistöt olivat niin kiinnostava kokonaisuus valmisteluvaiheessa, että meistä kaupunkilaisista syntyi työryhmä teeman ympärille ns. “Vesien Porvoo ” Petteri Saario, Sari Orkomies, Manki Perukangas, Mikko Nieminen, Jere Riikonen ja allekirjoittanut sekä muutama muu asiantuntija, joiden nimeä ei lausuntoon kirjattu. Esitimme lausunnossa, että Ilmasto- ja ympäristöohjelman tulee sisältää seuraavat eri vesistöt/ vedet ja niille toimenpiteitä- 1. Itämeri 2. Joet: Porvoonjoki, Mustijoki ja Ilolanjoki 3. Porvoossa sijaitsevat järvet 4. Pienvedet kuten lähteet, purot, fladat, lammet, ojat, joita on kaikkialla, myös saaristossa 5. Hulevedet 6. Pohjavesialueet Porvoon tulisi nostaa vesistönsä suurempaan arvoon ja kasvattaa kaupunkilaisten - niin asukkaiden kuin viranhaltijoiden - keskuudessa ylpeyttä vesistöistämme. Teimme noin 30 konkreettista ehdotusta tähän ohjelmaan, jotta vesistöt olisivat alkuperäistä luonnosta merkittävämässä roolissa. Esitykset liittyivät mm- ranta-alueiden kaavoituksessa huomioitaviin asioihin, asukkaiden tietoisuuden lisäämiseen, saaristo- ja luontomatkailuun, pienvesien kartoittamiseen, mikromuoveihin ja roskaamiseen, kosteikkojen ja suistojen rehevöitymisen torjuntaan, rakennustapaohjeeseen ja hulevesiin, infopaketti pohjavesialueilla asuville, konkreettisia ehdotuksia yhteistyöhankkeista jne.. Vesien Porvoon lausunnon pohjalta tehtiin muutamia lisäyksiä. Mutta konkretiaa ja yksityiskohtaisempia tavoitteita kaipaamme Keskustan ryhmässä enemmän. Esimerkiksi Porvoon lukuisat järvet, niiden luonto ja virkistyskäyttö kuten uimarannat eivät ole ohjelmassa lainkaan mukana. Yhtenä esimerkkinä kaupungin mahdollisuuksista vaikuttaa vesistöjen tilaan. Porvoo aloittaa pian Veckjärven alueen kehittämisen, joten voimme vaikuttaa paljon sen tilaan. Veckjärven rannalla sijaitsee myös suosittu Hasselholmenin uimaranta. v 2021 on esimerkiksi todettu että järven tila on vuosi vuodelta huonontunut todennäköisesti johtuen sekä ranta- että valumaaluiden runsaasta rakentamisesta. Esimerkiksi ulkoinen valuma-alueelta tuleva fosforikuormitus Veckjärveen on ollut pitkään voimakasta ja järven sietokyvyn rajoilla. Itä- Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu yhdistys on 31.10.22 julkaissut Veckjärven perustilan kartoituksen pohjalta järven kunnostussuunnitelman. Tässä vain yksi esimerkki aineistosta, jota meillä on jo olemassa ja saatavilla. Meidän tulisi tässä tärkeässä ohjelmassa esittää konkreettisia toimenpiteitä järviemme tilan parantamiseksi. Uudenmaan kuntien mittakaavassa meillä on paljon järviä, ne ovat huomionarvoisia. Kaikkea Porvoo ei voi yksin tehdä, mutta Porvoon kaupungilla on osaltaan merkittävä rooli ja voimme olla esimerkin ja suunnannäyttäjä kuten ilmasto-asioissakin, Jos vesistöjen tila edelleen heikkenee tai niiden virkistyskäytön arvo heikkenee, niin sen kaupunkilaiset ja matkailijat huomaavat hyvin nopeasti puhumattakaan vesistöjen luonnon monimuotoisuudesta. Keskustan ryhmä kannattaa Jere Riikosen tekemää palautus esitystä. Näemme, että Ohjelmasta luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen kannalta voidaan saada pienellä jatkotyöstöllä erinomainen. Porvoo vesistöjen ja saariston kaupunkina on sen ansainnut. Suomen ympäristökeskus (Syke) ehdottaa muutoksia vesienhoidossa huomioitavien pilaavien aineiden listaan, uusia aineita ovat mm, sulfaatti ja alumiini. Syke:n raporttia voi hyödyntää siinä käsiteltyjen aineiden riskinarvioinneissa. Haminaan syntyisi CNGR Finland Oy:n akkumateriaalitehtaan päästösitä johtuen Suomen suurin alumiinin (22 t/a) ja sulfaatin (100 000 t/a) päästölähde Itämereen, jos jätteiden laskeminen ilman käsittelyä rannikkovesiin sallitaan. Ympäristölupahakemus on uudelleen kuulutettu ja mielipiteen voi jättää Etelä-Suomen AVI:lle 1.12.23 mennessä. Alumiininin tekee vaaralliseksi sen vaikutukset kaloihin. Alumiinin vaarallisuusarvio Syke:ltä on iso asia. Enää kukaan ei voi väittää, että akkumateriaalitehtaiden päästöllä ei ole vaikutusta. Alumiinin haittavaikutukset tehostuu, kun yhtäaikaa on läsnä sulfaattivesiä. Suomen Ympäristökeskuksen tiedote Tässä suora linkki raporttiin (lähde alumiinin ja sulfaatin tietojen osalta) ALUMIINI Alumiini (Al) on eliöille tarpeeton metalli eli sillä ei ole hivenaineen roolia tai muutakaan biologista merkitystä. Luonnontaustaa suurempina määrinä se voi olla huomattavan haitallinen. Tunnetuin kohde on kalojen kidukset, joihin Al voi sitoutua ja haitata nestetasapainon säätelyä ja hengitystä. Samat oireet on havaittu myös selkärangattomilla eli erilaiset hengitysepiteelin ioninvaihtomekanismit häiriintyvät Haitoista näkyvimpiä ovat kalakuolemat, jotka aiheutuvat, kun alumiini kertyy kalojen kidusten pinnalle ja vaikeuttaa näiden hengitystä. Lisäksi mätimunien hedelmöittyminen ja poikasten kuoriutuminen häiriytyvät jo ennen näkyviä kuolemia. Happamat sufaattivedet tekee alumiinista erityisen haitallisen eli mukava coctail sulfaattivedet ja alumiini purkupaikan kalankutualueelle. Raportin sivu 123: "Voimakkaasti happamoituneessa Vöyrinjoessa tavataan säännöllisesti kaloille akuutisti tappavia alumiinipitoisuuksia, joten joki on täysin kalaton. Vöyrinjoen suistoaluella tehtyjen sedimenttimittausten perusteella on arvioitu, että happamia sulfaattivesiä on tullut merkittävästi 1960-luvulta lähtien. " CNGR Finland Oy:n ympäristölupahakemuksessa ehdottama alumiini päästö 22 t/a (14 mg/l) on omaa luokkaansa. Kemianteollisuudesta ei mistää tule samoja määriä ja metsäteollisuuden päästöt ovat yhdeltä ainoalta tehtaalta SULFAATTI
Sulfaatin suurimmat päästölähteet Suomessa ovat hajapäästöt Pohjanmaan happamilta sulfaattimailta, metsämailta ja maataloudesta sekä pistemäiset päästöt metsä- ja kaivosteollisuudesta sekä yhdyskuntajäteveden puhdistamoista (Ekholm ym. 2020). Pistelähteet voivat aiheuttaa paikallisesti korkeita pitoisuuksia ja viime aikoina onkin nostettu esiin kaivos- ja metalliteollisuuteen liittyvät päästöt. Metallien tarve kasvaa kiertotalouden uusien sovellusten takia ja uusien tehdas- ja kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa ja ympäristöluvissa pohditaan jätevesipäästöissä sallittavia sulfaattipitoisuuksia. Sulfaatin haitallisuutta ei ole tutkittu Itämeren olosuhteissa, joten vielä rannikkoalueille ei ole ympäristönlaatunormia johdettavissa. Syke ja Jyväskylän yliopisto ovat kuitenkin aloittaneet toksisuustestit murtovesilajeilla, ja tavoitteena on muodostaa lajien herkkyysjakaumaan perustuva krooninen HC5- ja PNEC-arvo vuoden 2023 loppuun mennessä. Itäisellä Suomenlahdella Haminan edustalla sulfaattipitoisuus on noin 300 mg/l. CNGR Finland ehdottaa rannikkovesiin päästöä 100 000 tonnia vuodessa ja pitoisuudella 62 000 mg/l. Porvoon kaupunginjohtajan ensi vuoden talousarvioesityksessä ehdotetaan alle 50 oppilaan koulujen lakkauttamista. Liipasimella olisivat vajaa vuosi sitten “rauhan” tämän valtuustokauden ajaksi valtuuston päätöksellä saanut Epoon koulu ja Ilolan koulu sekä Kulloon suomen- että ruotsinkieliset koulut.
Samaan aikaan ensi vuonna käynnistyy koulujen ja päiväkotien osalta palveluverkkosuunnitelma, jonka toimeenpanopäätökset tehtäisiin 2024-25. Miksi nyt halutaan lakkauttaa osaa yksiköistä, jos palveluverkosta päätetään kokonaisuudessaan muutaman vuoden sisällä? Lakkautuksia perustellaan tällä kertaa säästöillä. Sivistystoimenjohtaja Sari Gustafsson (UM 25.10.) sanoo vuodessa säästöä tulevan 300000 euroa yksikköä kohden. Olisi mielenkiintoista tietää mistä nämä luvut tulevat? Porvoon koulujen ja päiväkotien vanhempainyhdistysten tekemässä laajassa selvityksessä vuonna 2017 havaittiin, että koulujen lakkautukset eivät tuo säästöä vaan lisäävät monesti kustannuksia. Tämä on havaittu monissa kunnissa, joissa kouluja on lakkautettu - luvattuja säästöä ei tule, vaikka konsultit niin kovasti päättäjille niitä lupasivat. Porvoon ongelma ovat suuret erot samankokoisten koulujen oppilaskohtaisissa kustannuksissa. Joissain kouluissa oppilaskohtainen kustannus (ilman kiinteistökuluja) voi olla kaksinkertainen toiseen nähden. Nämä pitäisi saada puristettua siihen nykyiseen keskiarvoon, niin säästöä tulisi miljoonia joka vuosi. Tehostetaan toimintaa ja kehitetään uusia opetusmalleja pienempiin kouluihin lakkautusuhan sijaan. Ja ennen kaikkea kehitetään ja mahdollistetaan uusi asuinrakentaminen koulujen ympärille. Tuomas Kanervala ja Outi Lankia kaupunginvaltuutetut (Kesk.) Porvoo Julkaistu Uusimaassa 27.10.2023 Lausunto Porvoon Ilmasto- ja ympäristöohjelman luonnokseen 14.9.2023
Työryhmä: Outi Lankia, Petteri Saario, Sari Orkomies, Manki Perukangas, Mikko Nieminen ja Jere Riikonen Vesien Porvoo Luonnos kaupungin uudeksi ilmasto- ja ympäristöohjelmaksi sisältää paljon hyviä ja kannatettavia teemoja. Porvoolla on hyvä ilmasto-ohjelma, mutta ympäristöohjelma on keskeneräinen. Tämä lausunto syntyi havainnosta, että yksi suuri merkittävä teema puuttuu ohjelmasta eli erilaiset vesistöt. Ympäristön tila -luvussa kirjoitetaan, että Porvoon edustan merialueen tila luokitellaan välttäväksi ja samoin Porvoon kolmen joen tila arvioidaan välttäväksi, mutta ohjelmassa ei esitetä riittävästi toimenpiteitä, mitä tilanteen parantamiseksi tehdään. Vesistöt ovat luonnoksessa esillä vähänlaisesti ottaen huomioon, kuinka merkittävässä roolissa nykypäivänä ja Porvoon historiassa ovat olleet meri, kolme jokea sekä lukuiset Porvoon järvet ja pohjavesialueet. Porvoo on rakennettu meren ja jokien rannoille, liikenneväyliä ovat olleet vesistöt. Porvoon historia kietoutuu vesistöjen ympärille. Ilmasto- ja ympäristöohjelman tulee sisältää seuraavat eri vesistöt/ vedet: 1. Itämeri 2. Joet: Porvoonjoki, Mustijoki ja Ilolanjoki 3. Porvoossa sijaitsevat järvet 4. Pienvedet kuten lähteet, purot, fladat, lammet, ojat, joita on kaikkialla, myös saaristossa 5. Hulevedet 6. Pohjavesialueet Porvoon tulisi nostaa vesistönsä suurempaan arvoon ja kasvattaa kaupunkilaisten - niin asukkaiden kuin virkamiesten - keskuudessa ylpeyttä vesistöistämme. Ehdotamme, että Porvoossa käynnistetään Vesien Porvoo -toimintaohjelma. Kokonaisuus kasvattaa tietoisuutta vesistöistämme, lisää yhteistyötä, parantaa virkistyskäyttöä ja kohentaa vesistöjemme tilaa. Vesien Porvoo -kokonaisuus avataan järjestämällä kaikille avoin seminaari ja vesirieha Porvoon monipuolisista vesistöistä. Vesien Porvoon avausseminaari sisältäisi niin asiasisältöä, tietoa Porvoon vesistöistä ja positiivisia onnistumistarinoita vesistöjen kunnostushankkeista, elämyksellistä sisältöä eri-ikäisille ja vesiriehan, luontoretkiä vesien äärelle, tutustumista saaristoon ja vaikkapa tutustumista meloen eri jokiin. Keskeinen osa Vesien Porvoo -kokonaisuutta tulee olla Porvoon luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden tiedon ja osaamisen kasvattaminen Porvoon vesistöistä. Vesien Porvoo tulisi sisältämään myös koulutuksen järjestämistä niin päättäjille kuin kaikille kiinnostuneille porvoolaisille. Merkittävää Vesien Porvoo -hankkeessa olisi myös ympäristökasvatus paikallisten vesistöteemojen kautta kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Porvoon tulee tehdä yhteistyötä muiden Suomen kaupunkien kanssa. Luontainen kumppani source to sea -näkökulmasta on Lahden kaupunki, joka on kanssamme samalla Porvoonjoen valuma-alueella. Lahden lisäksi luontaisia kumppaneita voisivat olla muut paikkakunnat jokien varrella samoin kuin Itäisen Suomenlahden rannikkokunnat ja -kaupungit. Yhteistyökumppaneita voi hakea myös ympäristöjärjestöistä. Hyviä esimerkkejä vaikuttavista hankkeista ovat Raaseporinjoki-hanke 2022-2024, WWF:n ja Länsi-Uudenmaan maanomistajien Valuta 2 -hanke ja WWF:n Vesiensuojelu 4K -hanke. Toimenpide-ehdotuksia kokonaisvaltaisen Vesien Porvoo -hankkeen osaksi
Tänään torstaina 31. elokuuta vietetään Itämeripäivää. Itämeren suojelutyössä on korostunut nykyisten päästöjen rajoittaminen. Työtä tulee jatkaa, mutta on myös tärkeää, että uusia suuria päästöjä ei sallita.
Vihreän siirtymän investoinneissa on keskitytty ilmastonmuutoksen torjuntaan, eivätkä vesistövaikutukset ole nousseet riittävästi keskusteluun. Suunniteltujen akkumateriaalitehtaiden tuotannon jätteet heikentävät Itämeren tilaa, jos niiden laskeminen murtoveteen sallitaan eikä käsittelyä vaadita. Tarvitaan tutkimusta ja rajoituksia akkuteollisuuden vesistöpäästöille, jotta Itämeren haavoittuvaa luontoa ei vahingoiteta. Suojellaan ilmastoa ja Itämerta. Outi Lankia filosofian maisteri, Porvoo Julkaistu Helsingin Sanomissa 31.8.2023 Haminan akkumateriaalitehtaan tuotannon jätteistä 99,7 %:a halutaan sijoittaa matalaan Suomenlahteen. Jätteiden dumppaamista mereen lobbaavat voimakkaasti alueen kehitysyhtiö Cursor Oy ja Haminan kaupunki. Tekniikka jätevesien puhdistamiseen on olemassa, mutta CNGR Finlandin 17.8.23 järjestämässä seminaarissa kävi selväksi, että taloudellinen kannattavuus ajaa luonnon edelle eikä jätevesiä haluta puhdistaa. Jätteiden käsittely maksaa, mutta niin se maksaa muillekin yrityksille, kunnille ja kotitalouksille. Haminaan ei synny tavoiteltua maailman vihreintä akkumateriaalitehdasta, jos Suomenlahti on sen kaatopaikka. Vai palataanko todella historiaan, kaivetaan jätteet takapihalle ja lasketaan vesistöön?
Toivomme, että Cursor, Haminan kaupunki ja Kotkan kaupunki eivät sulje korviaan tehtaan ulkopuolisilta asiantuntijoilta ja asukkailta. Näyttää huolestuttavasti siltä, että he ajavat vain yhden yrityksen asiaa ja yrityksen julistamaa totuutta. Aluehallintovirasto sai hankkeesta 406 muistutusta tai mielipidettä. Muistutuksen tai mielipiteen jättäjinä on yksityishenkilöitä, ryhmiä, yhdistyksiä, osakaskuntia, kalatalousalueita ja yrityksiä. 153 vaatii suljettua kiertoa tai jätevesien johtamisen kieltoa. 128 vaatii tehokkaampaa jätevesien käsittelyä. 118 mielipiteessä ollaan huolissaan päästöistä mereen, vaikutuksista kalakantoihin ja/ tai kiinteistöjen arvon alenemiseen. Viranomaiselle on jätetty myös asiantuntijalausunto, jossa todistetaan yrityksen mallinnus virheelliseksi. Jäteveden sulfaattipitoisuus on 62 000 mg/l. Se on yli 200 kertaa enemmän kuin Haminan edustalla. Pitoisuus on myrkyllinen, ei luonnollinen murtovedelle. Sulfaatti korrosoi betonia ja terästä. Kohtalainen rasitus betonille aiheutuu pitoisuudella 600-3000 mg/l ja hyvin vahva rasitus pitoisuudella yli 6000 mg/l. Suomesta ei löydy mitään tutkimustietoa CNGR:n päästöä lähelläkään olevista pitoisuuksista. Jäteveden lämpötilasta ei ole keskustelu, se on 40 astetta, mutta CNGR Finland Oy:n mallinnuksen mukaan se muuttuu heti purkupaikalla 5,6 asteiseksi vuoden ympäri. Fakta on, että lämpö heikentää happitilannetta ja lisää rehevöitymistä, mutta tämänkin yritys sivuuttaa kokonaan. Heidän 40 asteinen jätevesi viilentää merta eikä lämmitä. Outi Lankia, Hannele Kalske, Camilla Cleve, Santeri Kinnunen, Jani Heinänen, Sirpa Salmi, Raija Seppälä, Jani Jaakkola, Markku Enqvist ja Katja Räsänen Maarissa on asemakaavassa uimaranta, joten kaavalliset edellytykset on olemassa. Paikalla on aikoinaan ollut suosittu uimaranta, joka on palvellut koko Porvoon keskusta-alueen asukkaita. Toivon, että kaupunkikehityslautakunta tukee Mika Varpion jättämää valtuustoaloitetta.
Porvoon kaupungilla on paljon tavoitteita sen suhtaan, että autoilua vähennettäisiin ja pyörällä liikuttaisiin enemmän. Tässä näkökulmasta oli erikoista lukea (UM 11.8.) se, että autolla ei pääsisi parkkiin suoraan Maarin rannalle, on viranhaltijoiden mielestä suurimpia syitä vastustaa uimarantaa. Suositulla Tervajärven uimarannalla on matkaa parkkipaikalle 300 metriä, mutta tätä ei tuoda esityksessä vertailuna esille. Keskeistä Maarin sijainnissa on se, että se on jo suosittu alue, jonne tullaan ulkoilemaan ja piknikille, mikä onnistuu nykyiselläänkin jalan tai pyörällä. Auton voi halutessaan jättää kävelyetäisyyden päähän. Maari on puistoaluetta, joten aluetta myös ylläpidetään kaupungin toimesta eri tavoin ympäri vuoden. Viranhaltijoiden esityksessä ei tuoda esille sitä, että kuinka nykyinen Maarin puiston ylläpito ja huolto tukisi uimarantaa. Kyse on uimarannan perustamisesta, ei ehdotuksesta koskien kioskin tai muiden kaupallisten palveluiden perustamista, joita ei suurimmalla osalla Porvoon uimarantoja ole. Maarin lähiseudulla on sen sijaan valtavasti enemmän palveluita kuin vaikkapa Sondbyn, Tervajärven tai Venjärven uimarantojen ympäristössä. Vuonna 2016 saamassani vastauksessa vastaavaan aloitteeseen kerrottiin mm. seuraavaa. "Porvoon veden mukaan alueella olevan pumppaamon yhteyteen on teknisesti helppo rakentaa yleinen wc. Alustavien tietojen mukaan uimarannan rakentaminen olisi luontevaa alueen hiekkaperäisen maaston ansiosta." Jos asia halutaan nähdä positiivisesti, niin mahdollisuuksia on enemmän kuin esteitä. Uimaranta Maarissa monipuolistaa keskustan ja vanhan kaupungin tarjontaa erityisesti alueen asukkaiden, turistien ja kansallisen kaupunkipuiston näkökulmasta. Uimaranta kaupungin sydämessä lisää myös lähiluontomme hyödyntämistä, Porvoonjoen arvostusta ja palauttaa palan Porvoon historiaa nykypäivään. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Julkaistu Uusimaassa 12.8.2023 Kotkan Meripäivillä järjestetään Itämeri-puhtaana kulkue Itämeren puolesta. Kulkueen järjestää Puhtaan Meren Puolesta ry sekä ryhmä Kotkan ja Haminan seudun asukkaita ja kesäasukkaita. Kaikki ovat kulkueeseen tervetulleita.
Kotka-Hamina seudulle suunnitellaan akkuklusteria ja CNGR FInland Oy hakee akkumateriaalitehtaalle ympäristölupaa, joka sallisi laskea Suomenlahteen 99,7 % tuotannon jätteistä. Kulkueen sanoma on se, että akkumateriaalitehtaan jätevedet tulee puhdistaa eikä meriluonnon tilaa saa heikentää. Itämeren merkitys ja arvo tulee tunnistaa eikä tehtyä Itämeren suojelutyötä saa viedä uuden akkuteollisuuden myötä takaisin 1970-luvulle. Korkeinhallinto-oikeus edellytti Harjavallassa akkumateriaalitehtaan jätevesien puhdistusta ja samaa tulee edellyttää muiltakin toimijoilta Suomessa. Kansalaismielipide jäteveden puhdistamisen tärkeydestä on vahva, sen kertoo yli 400 aluehallintoviraston saamaa palautetta CNGR:n lupahakemuksesta. Haminassa Suomen Malminjalostus Oy:n ja kiinalaisen CNGR Finland Oy:n yhteisomistaman akkumateriaalitehtaan sulfaattipäästö Suomenlahteen olisi 100 000 tonnia vuodessa. Haminassa jäteveden sulfaattipitoisuus olisi 62 000 milligrammaa litrassa eli kaksisataa kertaa enemmän kuin vähäsuolaisessa murtovedessä. Kokkolassa puolestaan Umicore Finland Oy esittää, että tehtaan laajennuksen jälkeen Pohjanlahteen purettaisiin sulfaattia 155 000 tonnia vuodessa. Poikkeuksellinen sulfaattiseos painuu meren pohjalle aiheuttaen kerrostumista, happikatoa, rehevöitymistä sekä myrkyllisten rikkivedyn ja metyylielohopean muodostumista. Purkuvesien sisältämät muut aineet kuten natriumkloridi, ammoniumtyppi, alumiini, nikkeli ja koboltti sekä jäteveden korkea lämpötila vain lisäävät meriluontoon kohdistuvia riskejä. Ilmastoa ei voi suojella Itämeren kustannuksella. Teollisuusyrityksiltä on vaadittava parhaan saatavilla olevan tekniikan käyttämistä. Talvivaaran sulfaattipäästöjen aiheuttamaa ympäristökatastrofia ei saa toistaa rannikkovesissämme. Itämeri-puhtaana kulkueen reitti: Lähtö Kotka-lavalta (Kotkan kaupunginteatterin piha) noin klo 13 Akkuklusterin paneelin jälkeen. Kulkue kävelee pitkin Meripäiväkatua eli Ruotsinsalmenkatua Tallinankadulle Maretariumin viereen Sapokkaan. Maretariumin vieressä keskustelemme siitä, kuinka voimme säilyttää Itämeren puhtaana ja parantaa sen tilaa. Tilaisuus päättyy viimeistään klo 15. Ennen kulkueen alkua Kotka-lavalla on klo 12-13 Akkuklusterin paneeli, jossa keskustelemassa ovat teollisuuden edustajat. Power Coast – Mitä kuuluu, akkuklusteri? Valtuustoaloite: Porvoon valtuustosali ja kaupunginhallituksen kokoushuone kesänäyttelytilaksi17/7/2023 Porvoon kaupungin upeimpia tiloja ovat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokoustilat. Ne ovat aktiivisessa käytössä kesätaukoa lukuun ottamatta. Esimerkiksi tänä vuonna kevätkauden viimeinen kaupunginvaltuuston kokous oli 14.6 ja seuraava kokous on 30.8. Kaupunginhallituksen kokous oli puolestaan 19.6. ja seuraava kokous on niinikään elokuussa.
Ehdotan, että kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen tilat avataan kesänäyttelytiloiksi porvoolaisille ja matkailijoille, vilkkaimpana kesälomakautena juhannusviikosta alkaen heinäkuuksi ja päättyen elokuun alkupuoliskolla. Kaupungintalosta näiden kahden tilan avaaminen lomakaudeksi olisi yksi vetonaula lisää Porvoon kesään ja se lisäisi Porvoon torin ympäristöön kaupunkielämän sykettä kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi on kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista hyödyntää olemassa olevia tiloja monipuolisesti. Läheskään kaikki kaupungin asukkaat saati kesäasukkaat eivät ole käyneet vuonna 1893 valmistuneessa kaupungintalossa ja kesänäyttelyn kiinnostavuutta lisäisi osaltaan se. Sain idean tähän kesä-aloitteeseen Haminan vuonna rakennetusta 1798 Raatihuoneesta, jossa sijaitsee paikkakunnan kaupunginhallituksen kokoushuone. Kesällä 2022 kokoushuoneessa oli esillä Tove Jansson ja meri – Tove Jansson och havet -näyttely, jonka toteuttivat Haminan kaupunki ja Moomin Characters. Ajattelin silloin, kuinka hyvin tuo näyttely sopisi myös Porvooseen. Tänä kesänä tilassa on Luonnon Lumous – Suomen parhaat luontokuvat -näyttely, jonka Haminan kaupunki on toteuttanut Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n kanssa. Aiempana kesänä siellä on ollut esillä Jukka Rintalan suunnittelemia iltapukuja. Ilman näitä näyttelyitä en itse olisi päässyt vierailemaan tuossa kauniissa rakennuksessa. Pääsylippuja näyttelyyn myyvät Haminan kaupungin kesätyöntekijät ja historiallisen rakennuksen kaupunginhallituksen kokoushuone antaa hienot puitteet taiteelle. Porvoon kaupungintalon valtuustosalin ja kaupunginhallituksen kokoushuoneen kesänäyttelyn sisällössä vain luovuus ja mielikuvitus olisi rajana. Teema voisi olla hyvinkin erilainen eri vuosina tai se voisi olla tilaisuus vaikkapa Porvoon taidekoulun oppilaille esitellä osaamistaan. Kaupunginhallituksen kokoushuoneessa voisi yhdistää myös äänitaidetta osaksi näyttelyä. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.) Sähköautoja tarvitaan CO2-päästöjen nollaamiseksi. Suomeen on suunnitteilla teollisen prosessin alkupään akkumateriaalitehtaita Harjavaltaan, Haminaan ja Kokkolaan. Prosessissa syntyvä jätevesi aiotaan laskea Itämereen. Akkuteollisuuden merkittävimmät ympäristöongelmat liittyvät prekursoritehtaan prosessista aiheutuviin sulfaattipäästöihin. Purkuvesien sisältämät muut aineet kuten natriumkloridi, ammoniumtyppi, alumiini, nikkeli ja koboltti osaltaan vain lisäävät meriluontoon kohdistuvia riskejä. Murtovedessä kalat ja muu luonto on sopeutunut nykyiseen sulfaattipitoisuuteen, ei 200-kertaiseen - se on niille myrkyllistä. Jos jätevesien osalta ei vaadita sulfaatin puhdistamista, tulee Kokkolaan Suomen suurin ja Haminaan Suomen toiseksi sulfaatin päästölähde. Poikkeuksellinen sulfaattiseos painuu meren pohjalle aiheuttaen kerrostumista, happikatoa, rehevöitymistä sekä myrkyllisten rikkivedyn ja metyylielohopean muodostumista. Kokkolassa Umicore Finland Oy esittää, että nykyisen tehtaan laajennuksen jälkeen Pohjanlahteen purettaisiin sulfaattia 155 000 tonnia vuodessa. Haminassa Suomen Malminjalostus Oy:n osin omistaman akkumateriaalitehtaan sulfaattipäästö Suomenlahteen olisi puolestaan 100 000 tonnia vuodessa. Haminassa jäteveden sulfaattipitoisuus olisi 62 000 mg/l eli kaksisataa kertaa enemmän kuin vähäsuolaisessa murtovedessä. Kaivosvesissä sufaattia on jopa 10 000 mg/l. Akkumateriaalitehtaan jätevedessä pitoisuus olisi 6-kertaa suurempi. USA:ssa on Devils Lake -nimiseen järveen on liuennut sulfaattia ja järvi on täysin kalaton. Akkumateriaalitehtaan puhdistamattomassa jätevedessä pitoisuus olisi 20-kertaa suurempi kuin tuossa kalattomassa järvessä. Jätevesillä aiheutetaan turhaan vakava uhka rannikkomme meriluonnolle, koska ratkaisuja on olemassa. Northvoltin akkumateriaalitehtaassa Ruotsissa jätevedestä tullaan poistamaan sulfaatti ja myös muita tuotannossa syntyneitä jätteitä kuten kobolttia, nikkeliä ja alumiinia. Sulfaattia poistetaan jätevesistä Suomen kaivosteollisuudessa. Kiteyttämöä sulfaatille suunnitellaan BASF Harjavallan akkumateriaalitehtaalle. Ilmastoa ei voi suojella Itämeren kustannuksella. Teollisilta toimijoilta on vaadittava parhaan saatavilla olevan tekniikan käyttämistä.Talvivaaran sulfaattipäästöjen aiheuttamaa ympäristökatastrofia ei saa toistaa rannikkovesissämme. Outi Lankia, ympäristötieteen FM Anne Kärki, terveystieteen tohtori TtT, Tuula Putus ympäristölääketieteen professori, Turun yliopisto Marja Tomberg, puheenjohtaja, Puhtaan meren puolesta ry Julkaistu useissa lehdissä mm. Satakunnan Kansa, Turun Sanomat, Lapin Kansa, Kymen Sanomat Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat
Olemme nyt perustamassa uutta Vihreän Siirtymän rahastoa ja päättämässä sen säännöistä. Rahasto edesauttaa ja vahvistaa Porvoota kaupunkina, jossa tärkeää on myös eri toimenpiteiden tasolla ilmasto ja ympäristö sekä yritysten kestävän kasvun tukeminen myös pienten ja keskisuurten yritysten. Jostain syystä Suomessa Vihreästä siirtymästä viestitään lähes poikkeuksetta hiilidioksidipäästöjen pienentämisen näkökulmasta, vaikka EU:n taksonomiasta lähtöisin olevat Vihreän Siitymän kriteerit ovat monipuolisemmat ja ilmastonmuutoksen hillintä on vain yksi ympäristötavoitteista. Porvoo voisi nyt olla esimerkillinen ja selkeästi laajentaa näkökulman muihinkin EU:n määrittämiin Vihreän Siirtymän ympäristötavoitteisiin. Keskustan ryhmä kiinnittääkin huomiota siihen ettei Vihreää Siirtymää ole riittävän selkeästi avattu keskeisessä dokumentissa eli rahaston sääntöjen luonnoksessa Rahastosta tulee voida saada rahoitusta monipuolisesti eri Vihreän Siirtymän tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin. Vihreän Siirtymän tavoitteita on tarpeen avata tarkemmin myös sen takia, että asukkaat ja yritykset ymmärtävät, mistä Vihreän Siirtymän investoinneissa on kysymys. Eeva Puromiehenkin puheessaan edellyttämät selkeät kriteerit eri ympäristövaikutusten näkökulmasta ovat jo EU:n taksonomiassa olemassa ja siksi meidän on tarpeen määritellä Vihreän siirtymän tavoitteet selkeästi. EU:ssa määritetyt Vihreän siirtymän hankkeiden ympäristötavoitteet ovat monipuolisia ja koskevat mm. vesistöjen suojelua, ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta. kiertotaloutta ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyä. Toinen Keskustan ryhmän huomio liittyy siihen, että Vihreän siirtymän rahaston tulee vivuttaa hankkeita eikä rahoittaa hankkeita kokonaisuudessaan. Sääntöjen luonnoksessa ei ole määritelty, että voidaanko rahastosta hanke rahoittaa kokonaan vaiko osittain. Kun säännöissä määritettäisii, että hankkeita rahoitetaan osittain niin rahoitusta myös riittää useampaan kohteeseen. Kuten kaupunginhallituksen puheenjohtaja totesi aiemmin tänään, ettänsama hanke voi saada rahoitusta useammasta eri lähteestä ja siksi meidän mielestä myös säännöissä tulee näkyä se ettei Porvoon rahastoa ole tarkoitettu kattamaan Vihreän Siirtymän hankkeen rahoitusta 100 % sti. Teemme seuraavat kaksi esitystä. Rahaston sääntöjen luonnosta täydennetään seuraavilla lisäyksillä. 1) 3§ ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään Vihreän Siirtymän ympäristötavoitteet: 1. Ilmastonmuutoksen hillintä 2. ilmastonmuutokseen sopeutuminen 3. Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu 4. Siirtyminen kiertotalouteen 5. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä 6. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen, Vihreän siirtymän ytimessä on se, että silloin kun esimerkiksi päästöjä vähennetään, ei samalla aiheuteta haittaa toisille ympäristötavoitteille. 2) 3§ pykälän loppuun. Rahaston varoja voidaan käyttää enintään 25% rahoitettavien hankkeiden kokonaiskustannuksista. Suomeen on syntymässä useita ja hyvin merkittäviä Vihreän siirtymän investointeja. Myös Porvoon kaupunki ja kehitysyhtiö Posintra ovat ottaneet aktiivisen roolin yrityskentän vihersiirtymän tukemisessa (UM 25.5.23).
Vihreästä siirtymästä viestitään lähes poikkeuksetta hiilidioksidipäästöjen pienentämisen näkökulmasta. EU:sta lähtöisin olevat Vihreän Siitymän kriteerit ovat monipuolisemmat ja ilmastonmuutoksen hillintä on vain yksi tavoitteista. Vihreän siirtymän investointien eteenpäin viemiseksi EU on luonut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän. Siinä on määritelty kuudenlaisia ympäristötavoitteita: 1. Ilmastonmuutoksen hillintä 2. ilmastonmuutokseen sopeutuminen 3. Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu 4. Siirtyminen kiertotalouteen 5. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä 6. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen Keskustelussa ja viestinnässä niin Porvoossa kuin koko Suomessa tulisi näkökulmaa laajentaa eri Vihreän Siirtymän ympäristötavoitteisiin. Näen sen jopa vaarana, että jos keskitytään vain ilmastonäkökulmaan, niin samanaikaisesti voidaan jopa aiheuttaa muulle luonnolle vahinkoa. Porvoo voisi olla esimerkin näyttäjä ja keskustelun avaaja, että Vihreän siirtymän osalta kannustettaisiin näkyvästi myös muihin investointeihin kuten vaikka hankkeisiin, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta tai Itämeren suojelua. Nostettaisiin viestinnässä esille monipuolisesti kaikkia ympäristötavoitteita Vihreälle siirtymälle. Vihreän siirtymän hankkeiden ympäristövaikutuksia on käsiteltävä monipuolisesti ja löydettävä keinot haitallisten ympäristövaikutusten pienentämiseen. Kannustan kaikkia laajentamaan näkökulmaa Vihreän siirtymän hankkeiden osalta ja näkemään, että ympäristötavoitteet ovat monipuolisia ja koskevat mm. niin vesistöjen suojelua, ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta. kiertotaloutta kuin ympäristön pilaantumisen ehkäisyä. Julkaistu Kolumnina Uusimaassa Suomeen on syntymässä useita ja hyvin merkittäviä Vihreän siirtymän investointeja. Vihreän siirtymän investointien kärkenä Suomessa on ilmastonmuutoksen hillintä.
Vihreän siirtymän investointien eteenpäin viemiseksi EU on luonut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän, joka tunnetaan myös EU:n taksonomia asetuksena. Siinä on määritelty kuudenlaisia ympäristötavoitteita: 1. Ilmastonmuutoksen hillintä 2. ilmastonmuutokseen sopeutuminen 3. Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu 4. Siirtyminen kiertotalouteen 5. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä 6. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen Investointia tai hanketta voi kutsua Vihreäksi siirtymäksi, kun yksi tai useampi kuudesta ympäristötavoitteesta toteutuu ilman, että se aiheuttaa merkittävää haittaa muille tavoitteille. Suomen eri viranomaisilla on toimivalta tehdä nopeita rahoitus- ja lupapäätöksiä, jotka kiihdyttävät Vihreää siirtymää. Ongelmana näen itse sen, että Vihreän Siirtymästä hankkeista käytävä poliittinen keskustelu ja muu julkinen keskittyy lähinnä vain yhteen ympäristötavoitteista eli ilmastonmuutoksen hillintään. Näen vaarana sen, että jos keskitytään vain ilmastonäkökulmaan, niin samanaikaisesti voidaan aiheuttaa vahinkoa toisaalle. Esimerkkinä nostan Akkuteollisuuteen liittyvät hankkeet. Kaivos, jota suunniteltaisiin luonnonsuojelualueelle ja akkumateriaalitehdas, jolla on kaivosvesiä moninkertaisesti suuremmat sulfaattipäästöt vesistöön. Ympäristövaikutuksia on käsiteltävä monipuolisesti eri kannoilta ja löydettävä keinot ympäristövaikutusten pienentämiseen. Keskustalla olisi nyt tilaisuus olla Vihreän siirtymän nykyistä monipuolisemman ympäristökeskustelun ladunavaaja. Se sopii myös arvoihimme. Tavoitteemme on aina ollut, että ympäristö on jätettävä seuraavalle sukupolvelle aiempaa paremmassa kunnossa. Kannustan sinua ja meitä kaikkia laajentamaan näkökulmaa Vihreän siirtymän hankkeiden osalta, jotta ilmastoa suojelemalla ei aiheuteta vaikkapa vesistöjen pilaamista. Julkaistu Suomenmaassa 22.5.23 Suomen Malminjalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen kertoo, että akkuteollisuuden merkittävimmät ympäristöongelmat liittyvät prekursoritehtaan prosessista aiheutuviin sulfaattipäästöihin (HS 13.4).
Kiinalaisen CNGR:n ja Suomen Malminjalostus Oy:n yhteisyritys CNGR Finland Oy aikoo ratkaista ongelman pumppaamalla natriumsulfaatin puhdistamatta Suomenlahteen. Jätevesien purkupaikka olisi Haminan edustan matala sisäsaaristo, jossa veden vaihtuvuus on tutkitusti heikkoa johtuen merenpohjan kynnyksistä ja allastuneisuudesta. Jos jätevesien osalta ei vaadita sulfaatin puhdistamista kuten teollisuus ehdottaa, tulee Haminaan Suomen suurin yksittäinen sulfaatin päästölähde. Jätevedessä olisi suolaa natriumsulfaattina 100 grammaa litrassa. Näin painava seos sekoittuu huonosti ja se painuu meren pohjalle aiheuttaen kerrostumista, happikatoa, rehevöitymistä sekä myrkyllisten rikkivedyn ja metyylielohopean muodostumista. Suomenlahden suolapitoisuus on noin 4 g/l. Jätevesi sisältäisi sulfaattia 62 000 mg/l, joka on yli kaksisataa kertaa enemmän kuin Haminan edustan vähäsuolaisessa murtovedessä. Sulfaattipäästö Itämereen olisi joka päivä lähes 300 tonnia. Jätevesillä aiheutettasiin turhaan vakava uhka rannikkomme meriluonnolle, koska ratkaisuja vesien käsittelyyn on olemassa. Northvoltin akkumateriaalitehtaassa Skellefteåssa Ruotsissa jätevedestä poistetaan natriumsulfaatti. Sulfaattia poistetaan jätevesistä myös Suomen kaivosteollisuudessa. Akkumateriaalitehdashankkeita on suunnitteilla tai ympäristölupavaiheessa useissa Suomen rannikkokaupungeissa. Akkumateriaalitehtaiden jätevesien riskit Itämerelle tulee tiedostaa. Mielestämme tarvitaan tutkimustietoa, valtakunnallista ohjeistusta ja tiukempia vaatimuksia jäteveden käsittelylle. Suojeltaessa ilmastoa ei saa pilata Itämerta. Talvivaaran natriumsulfaattipäästöjen aiheuttamaa ympäristökatastrofia ei pidä toistaa rannikkovesissämme. Outi Lankia FM, Porvoo Raija Seppälä FM, Hamina Risto Niinisaari DI, Hamina Olen viime kuukausina miettinyt paljon sitä, että ketä varten tai kenen linjan mukaan Porvoota kehitetään ja päätöksiä tehdään. Kaupunkiin tavoitellaan enemmän pöhinää ja elämää. Sitä ei saa aikaan vain kaupungin organisaatio ja sen ostopalvelut vaan elämän ja pöhinän saa ennenkaikkea aikaan asukkaat, asukkaista koostuvat aktiiviset yhdistykset ja yritykset.
Olen huolissani siitä, jos viranhaltijoiden ja ylimmän johdon päätöksentekoon ei vaikuta se, mitä asukkaat aikaansaavat vaan suuntana on omat tavoitteet. Esimerkkeinä tämän vuoden Porvoon puuvenepäivä valittiin vuoden venetapahtumaksi, Pellinki valittiin Uudenmaan vuoden kyläksi, pellinkiläinen Erika Englund saaristoelämän puolesta toimija nimettiin vuoden porvoolaiseksi tai kun koulussa on aktiivinen vanhempainyhdistys opettajien tukena. Eikö kaikella tällä pitäisi olla arvoa ja vaikutusta myös päätöksiä tehtäessä. Minusta kaupungin pitää vahvistaa ja kehittää sitä, missä on jo asukkaista ja yhteisöistä lähtöisin tekemisen meininki. Porvoo hukkaa lopullisesti valtavan voimavaran, jos viranhaltijat ja päättäjät evät kehitä asukkaiden kanssa kaupunkia samaan suuntaan. Tällä hetkellä aktiiviset asukkaat kokevat itsensä jopa maanvaivaksi ja heiltä saa palautetta, että virkakoneisto ei kuuntele, ei vastaa ja kuntalaisaloitteet seisovat jossain. Ilmapiiri koetaan huonoksi. Onko Porvoon kaupunki hukkaamassa ihmislähtöisen toimintatavan? Kaupungin asukkaista ja yhteisöistä nousevia vahvuuksia ei ylimmässä johdossa enää ymmärretä tai niiltä ummistetaan silmät ja korvat. Outi Lanka kaupunginvaltuutettu (kesk) Porvoo Varhaiskasvatus ja esikoulu lähellä kotia on lapsiperheiden sujuvan arjen keskeisiä tekijöitä. Porvoon strategiassakin linjataan vaivattoman ja sujuvan arjen puolesta. Kiitos kaupunginhallitukselle 17.10.22, kun palautitte valmisteluun minun, Nina Uskin, Anette Karlssonin ja monien muiden valtuutettujen allekirjoittaman aloitteen uudesta kaksikielisestä päiväkodista Haikkoo-Tolkkinen alueelle. Viranhaltijoiden vastausehdotuksessa ajatus oli se, että tarvittavat uudet tilat remontoitaisiin Eestinmäkeen ja rakennettaisiin Gammelbackaan, ei Haikkooseen tai Tolkkisiin.
Olen huolestunut merkeistä, joita nyt on ilmassa siitä, että varhaiskasvatus sijoitettaisiin entistä suurempiin yksiköihin ja entistä harvempiin kaupunginosiin. En kannata Mikko Valtosen näkemystä siitä, että ydinkeskustassa ei olisi enää lainkaan suomenkielistä päiväkotia vaan rakennettaisiin entistä suurempi yksikkö Huhtisiin myös keskustan tarpeisiin. Keskustassa on jatkossakin oltava riittävät varhaiskasvatuspalvet. Joen länsipuoli kasvaa edelleen, joten Metsätähti ei riitä joen itäpuolella asuvien perheiden tarpeisiin. Voin omasta kokemuksestani kertoa, että polkupyörällä Myllymäen yli keskustasta Huhtisiin säässä kuin säässä pienen lapsen kanssa, on liian raskas matka. Puistopäiväkodin sijainti lähellä Keskuskoulua on monelle erinomainen. Ydinkeskustan ympäristö on Porvoossa niitä harvoja alueita, jossa arjen pitäisi voida sujua ilman omaa autoa jatkossakin. Haikkoossa uutta asuinaluetta Edelfeltin rantaa suunnitellaan etätyön tarpeisiin, joten oleellista on varhaiskasvatus lähialueella, Ei Eestinmäessä tai Gammelbackassa. Olisi oikeastaan kaikkien Haikkoo-Tolkkisten alueen lapsiperheiden pettämistä, että varhaiskasvatuksen vain harvat ja onnekkaat voisivat saada läheltä pieneksi käyneestä Ylä-Haikkoon päiväkodista. Aloitteemme palautui valmisteluun, joten toivottavasti nyt vastataan siihen, että minne uusi päiväkoti alueella voitaisiin rakentaa vai laajennettaisiinko Ylä-Haikkoon päiväkotia viereiselle tontille, jonka nykyinen asemakaava sallii. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk) Porvoo Porvoon kaupunginvaltuustossa 31.8. saimme kuulla hintoja, jonka sivistyskeskus Grännäsiin maksaisi. Missään esitetyissä selvityksissä ei ole tähän mennessä myöskään kerrottu todellisia säästöjä Epoon koululaisten keskustaan siirtymiselle. Jos oppilaat siirtyisivät keskustaan kasvaisivat koulukuljetuksien hinta, materiaali- ja lounaskulut säilyisivät kuten myös opettajien työpanos. Säästöä ei suuremmin syntyisi, mutta Keskuskouluuun saataisiin lisää oppilaita.
Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio kertoi Kuntarahoituksen artikkelissa kuinka siirtokelpoinen koulu on vastaus epävarmoihin oppilasennusteisiin, mutta tuonkaan hintalappua Grännäsiin ei ole ollut tiedossa. Pedagogiset asiat ja opetuksen laatu ovat Epoossa olleet koko ajan kunnossa ja se myös kaupungin selvityksessä viimein todetaan. Jos Grännäs skola laajennettaisiin sivistyskeskukseksi edellyttäisi se kolmen luokan moduulikoulua, joka voisi olla samanlainen kuin Tolkkisten koulun uusi lisärakennus. Sivistysjohtaja kertoi, että se maksaa 5600 euroa kuukaudessa. Grännäs skolan uudet tilat kuten ruokala, liikuntasali, teknisen ja kuvaamataidon luokat olisivat molempien kieliryhmien käytössä. Epoon koululaiset ja opettajat pääsisivät käytännössä uusiin tiloihin näin pienellä kustannuksella. Se olisi myös strategian toteuttamista niin taloudellisena ratkaisuna, toimivana kaksikielisyytenä, saariston kehittämisenä, sujuvana arkena kuin sivistyskeskukseen panostamisena. Tuota muutaman tuhannen euron kustannusta viranhaltijat eivät pidä järkevänä, koska Keskuskoulussa on tilaa 80 oppilaalle. Miksi tätä kapasiteettia ei hyödynnetty Kevätkummun koulun tilahaasteiden ratkaisuksi. Eteisyys koulujen välillä on vain 2 kilometriä. Grännesistä Keskuskoululle on matkaa 19 kilometriä. Kumpi teistä kuulostaa järkevältä? Ennen pitkää luultavasti joudutaan keskustelemaan Grännäs skolan luokkatilojen laajentamisesta, kun seudun uudet tontit 130 kpl rakentuvat. Asukasmäärä tulee kasvamaan ja selkeä veto- sekä pitovoimatekijä lapsiperheille on lähikoulu. Sivistyskeskuksessa tilat joustaisivat sen mukaan, kumpi kieliryhmä enemmän luokkatiloja tarvitsee. Näiden tietojen perusteella halvin, toiminnallisesti paras ja kaupungin strategian mukainen ratkaisu on Grännäsin sivistyskeskus. Unohtamatta lapsen näkökulmaa ja vältyttäisiin kaupungin pisimmiltä alakoululaisten koulumatkoilta. Odotan, että viranhaltijoiden esityksissä otetaan jo viimein kantaa kaupunkistrategiaan, jonka tulee ohjata päätöksentekoa. Valtuuston hyväksymä strategia on toistaiseksi sivuutettu. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Viime kunnallisvaalit olivat omalta osaltani sisäilmavaalit. Kiinteistöjen kunnossapidon laiminlyönti valkeni lopulta kaikille valtuustokauden alussa esittämäni kiinteistöjen kunnossapitojärjestelmän tarkastuksen jälkeen. Syntyneellä yhteisellä tahtotilalla valtuusto sai paljon aikaan niin kiinteistöjen suunnitelmallisen ylläpidon kuin ilmanvaihdon päällä pitämisen 24/7 suhteen. Investoitiin uusiin koulurakennuksiin ja tiukennettiin rakentamisen valvontaa.
Koronavuoden jälkeen vähintään yhtä tärkeä korjattava asia on koululaisten ja opiskelijoiden heikkenevä hyvinvointi. Jokaiselle on tullut selväksi mm. koulukiusaamisen suuri määrä. Nuorten mielenterveyspalvelut ovat Porvoossa ruuhkautuneet eivätkä kaikki edes tiedä, mistä apua voi hakea. Oppilashuollon resursseja tulee kouluissa kasvattaa. Kuraattori ja laaja-alainen erityisopettaja ovat merkityksellisiä ja sitä parempi, mitä pitkäaikaisempi suhde heillä oppilaisiin syntyy. Koulupsykologin on oltava riittävästi läsnä ja hänen luokseen tulee olla helppo mennä. Nuorten kokemat haasteet voivat liittyä esimerkiksi opiskeluun ja ihmissuhteisiin. Psykiatrinen sairaanhoitaja voi puolestaan olla merkittävä linkki koulun ja kodin välillä tehden yksilöllistä työtä oppilaan ja hänen perheensä kanssa. Koulunkäynninohjaajilla on tärkeä rooli luokissa opettajan apuna, jotta oppimisrauha säilyy ja kaikki saavat yksilöllistä huomiota. Ensi syksynä on tukiopetukseen varattava riittävästi resursseja, jotta puutteet oppimisessa saadaan kurottua kiinni. Oppilaita ja opettajia auttaisi myös mahdollisuus pitää enemmän jakotunteja eli jakaa luokka säännöllisesti pienempiin ryhmiin. 26 oppilasta samassa luokassa on liian paljon. Inkluusiota ei saa käyttää säästökeinona vaan sen on oltava lapsen ja ryhmän edun mukaista. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaiden osalta on edettävä lapsilähtöisesti ja he tarvitsevat myös riittävästi henkilökohtaista tukea. Pian yläkoulun päättävä 2005 syntyneiden ikäluokka on ensimmäinen, joiden oppivelvollisuus jatkuu 18-vuotiaaksi saakka. Oppilashuollon resurssoinnissa on keskiössä entistä enemmän myös ammattikoulu ja lukio. Tuen määrä on tärkeää, jotta jokaisen nuoren oppivelvollisuus päättyy toisen asteen tutkinnon suorittamiseen eikä koulupudokkaana 18 vuotta täyttäessä. Investoiminen oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin maksaa, mutta jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle paljon enemmän inhimillisestä tragediasta puhumattakaan. Lastemme tulevaisuuteen vaikutetaan nyt. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.) kuntavaaliehdokas Porvoo Porvoon kaupunginvaltuusto päätti pari viikkoa sitten asumisen ohjelmasta, joka antaa suuntaviivoja asumiselle Porvoossa vuoteen 2030 asti.
Ohjelmassa otetaan raju kanta, että “Luontoa kunnioittava rakentaminen tarkoittaa tiiviimpää rakentamista”. Keskustan valtuustoryhmä kokoomuksen, perussuomalaisten ja muutaman vihreiden edustajien tukemana esitti sanan “tiiviimpää” poistamista, mutta yksimieliset RKP:n ja SDP:n sekä vasemmistoliiton ryhmät estivät tämän muutoksen. On kapeakatseinen näkemys, että luotoa kunnioittavasti ei voida rakentaa muuten kuin tiivistäen jo rakennettuja alueita. Tämä tarkoittaa vähemmän viher- ja virkistysalueita keskustassa, entistä tiiviimpiä pientaloalueita ja rakentamisen edelleen hankaloittamista kylissä, maaseudulla ja saaristossa. Kaikki eivät halua asua kerrostalon 6. kerroksessa. Porvoon vihreiden kannanotto Uusimaassa 10.5. Käsitteli tätä samaa problematiikkaa. Luontoa kunnioittavasti voidaan ja on rakennettu haja-asutusalueilla sekä väljästi keskustan läheisyydessä. Kuka haluaa turmella omaa lähiympäristöään? Lisäksi monet rakentajat kylissä kustantavat itse jätevesijärjestelmät ja hoitavat yksityistiet, joita ei kaupungin kassasta rahoiteta samoin kuin taajamissa. Tätä eivät Porvoon suurimmat valtuustoryhmät näemmä halua. Kun tonteilla on enemmän tilaa ja tonttien väliin jää enemmän tilaa mahdollistaa se myös luonnon monimuotoisuutta tukevan kasvillisuuden säilyttämisen ja istuttamisen. Kaupungin metsiä koskeva 17 %:n suojelutavoite turvaa koskematonta luontoa. Toivottavasti jatkossakin löytyy avarakatseisuutta nähdä Porvoon mahdollisuudet asumispaikkana myös kaupunkikeskustan ulkopuolella ja ettei luontoa kunnioittava rakentaminen ole Porvoossa synonyymi tiivistämiselle. Tuomas Kanervala Outi Lankia Kaupunginvaltuutetut (kesk.) Porvoo Lastensuojelujärjestöt ovat painottaneet lukuisia kertoja, kuinka koronavirus pandemia vaarantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä sekä lisää eriarvoisuutta. Tärkeät harrastukset ja normaali arki ovat ollut poissa jo yli vuoden. Nyt olemme valmistautumassa vähitellen koronan jälkeiseen aikaan. Tällä viikolla Porvoon lukiot ja yläkoulut palasivat lähiopetukseen. Koronan jälkeiseen aikaan valmistauduttaessa on palvelut sekä resurssit saatava kuntoon. Kaupunginhallituksessa maaliskuussa päätimme seuraavaa. ”Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi kaupunginhallitus edellyttää viranhaltijajohtoa valmistelemaan toimenpide-ehdotukset ja rahoituksen vuosille -21 ja -22 kesäkuuhun 2021 mennessä. Talousarviomuutos käsiteltäisiin kesäkuun valtuuston kokouksessa.” Kun toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi valmistellaan on huomioitava eri ikäiset lapset ja nuoret. Tieto, johon on mm. reagoitava on se, että Porvoon kaupungin nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden jonot ovat ruuhkautuneet syksystä lähtien. Apua on saatava nopeasti. Meillä on nyt myös vauvojen ja taaperoiden ikäluokka, jotka ovat vanhempiensa kanssa olleet kotona vailla normaaleja sosiaalisia kontakteja koko ikänsä tai suuren osan elämästään. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut ja järjestöjen perhekahvilat ovat olleet suljettuina. Juttelin tuoreen äidin kanssa, joka on vauvavuonna jäänyt kokonaan paitsi ystävyyssuhteiden syntymisestä toisiin vanhempiin, kun kohtaamispaikkojen ovet ovat olleet kiinni. Kaupungin avoimien varhaiskasvatuspalveluiden toimintaa tulee myös kehittää ja se tulee olla toiminnaltaan sekä toimipisteitään kattavaa, kun pandemia taittuu. Avoimilla varhaiskasvatuspalveluilla on merkittävä vanhemmuutta tukeva ja ongelmia ennaltaehkäisevä rooli. Koronan jälkihoidossa on toteutettava johdonmukaisia toimia niin vanhemmuuden tukemiseksi kuin lasten sekä nuorten eriarvoisuuden kaventamiseksi. Tämä on muistettava myös talousarviopäätöksiä tehtäessä, kuten kaupunginhallitus maaliskuussa esitti. https://www.uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4122780 Lähikoululla on erittäin suuri merkitys lapsiperheen kodin sijainnille. Kevätkummussa uusi sivistyskeskus on jo liian pieni uusien tonttien tuomien lapsiperheiden tarpeisiin. Entä Haikkoon ja Tolkkisten alue, riittääkö Tolkkisten koulun koko uusien asuinalueiden lapsille? Kerkkoossa kaupungin tonttikauppa ei käynyt vuosiin, kun kylän alakoulun tulevaisuudesta ei varmuutta ollut. Koulupäätöksen jälkeen omakotitalotontit ovat käyneet kaupaksi.
Ilolaan ja Sannaisiin rakentuu uudet koulut. On haaskausta, jos ei hyödynnetä sitä potentiaalia, jonka nämä alakoulut tuovat itäiseen Porvooseen. Ilolan asemakaava on saatava nopeasti valmiiksi. Sannaisten koulun lähialueilta tulee myös saada myyntiin uusia alueita asumiseen. Kaupunki omistaa Jakarin kylän ja merenrannan läheltä yli 50 hehtaaria maata, josta löytyisi useita rakennuspaikkoja. Meren läheisyys lisää kiinnostavuutta entisestään. Sannaisten ja Veckjärven välisellä alueella on kaupungin omistamaa maata jopa 250 hehtaaria, jonne voisi myös tehdä omakoti- ja rivitalotontteja. Järvimaisemilla varustetusta asuinalueesta voisi tulla ainutlaatuisen kaunis ja luonnonläheinen. Porvoon maanhankintarahastoa suunnitellaan kasvatettavan miljoonilla euroilla, mutta asumiseen tulee hyödyntää ehdottomasti niitä maita, jotka kaupunki jo omistaa. Varsinkin, kun maita on sellaisella sijainnilla, mikä tukee olemassa olevien koulujen elinvoimaisuutta. Monet arvostavat asuinympäristössä myös väljyyttä ja lähiluontoa. Outi Lankia, kaupunginhallituksen jäsen (kesk.) Tuomas Kanervala, kaupunginvaltuutettu (kesk.) Anne Korhonen kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Hyvä puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat
Tämä maankäytön toteutussuunnitelma tulee meille valtuustoon tiedoksi, joten mitään muutoksia tähän emme voi tehdä. Kyseessä on kuitenkin tärkeä suunnitelma, joka ohjaa tulevien vuosien kaavoitusta niin erilaisten asuinkiinteistöjen kuin yritystonttien kaavoituksen osalta. Porvoossa tarvitaan monenlaista asumista uusista kerrostaloista pientaloihin. Korona-ajan tuomia muutoksia asumisen ei ole Porvoon suunnitelmissa vielä huomioitu, mutta elämäntapamme on tietyltä osin muuttunut ja se tulee ottaa huomioon myös kaupunkisuunnittelussa jatkossa. Työt siirtyvät ainakin jossain laajuudessa pysyvästi kotiin ja siksi kodin pitää muuttua. Tietotyöläiset eivät tule enää palaamaan viitenä päivänä toimistossa moodiin. Joissain yrityksissä on jo linjattu, että töistä 40 prosenttia tehdään muualla kuin toimistossa. Vaikkapa paikallisen Osuuspankin johtaja kertoi, että vanhaan ei enää ole täysin paluuta ja asiakkaatkin ovat löytäneet mieluisia uusia etäpalveluita, jotka mahdollistavat myös pankin henkilökunnalle jatkossakin osittain etätyön. Etätöiden yleistyessä on jo nähty, että pidentyvä työmatka on entistä pienempi haitta, jos työmatka pitää tehdä enää vaikkapa kolme kertaa viikossa. Pientalojen kysyntä kasvamisesta ovat kertoneet niin suurien rakennusliikkeiden johtajat kuin kiinteistönvälittäjät. Suunnitelman sivulla 22. on esitetty omakotitonttien luovutus ja markkinointi. Keskustan valtuustoryhmä haluaa, että jatkossa asumisen sijoittumisen suunnittelussa huomioidaan nykyistä paremmin koulu- ja varhaiskasvatuspalvelut ja niiden suuri vaikutus. Esimerkiksi käy vaikkapa Kevätkumpu, Kevätlaakso ja Kantele-talon sivistyskeskus. Uudehko sivistyskeskus on jo nyt liian pieni tonttituotannon tuomien uusien lapsiperheiden tarpeisiin. Samaa mietin myös Haikkoon ja Tolkkisten alueella, riittääkö suomenkielisen koulun koko uusien asuinalueiden lapsiperheille. Puolestaan Kerkkoossa asemakaava valmistui jo vuosia sitten, mutta kaupungin tonttien kauppa ei käynyt, koska oli suuri epävarmuus siitä, että onko kylässä jatkossa alakoulua vai ei. Vasta koulupäätöksen jälkeen kaupunki on vuokrannut 3 ja myynyt 2 omakotitalotonttia sekä varauksia on myös. Nämä kaikki on hyviä esimerkki lähikoulun ja asumisen välisestä yhteydestä. Nyt on tehty miljoonainvestoinnit Ilolan ja Sannaisten kouluun. Ja olisi todellista haaskausta, jos ei hyödynnetä sitä potentiaalia ja kiinnostusta, jonka säilyvät ja uudistuvat alakoulut luovat itäiseen Porvooseen. En osaa edes enää laskea, että montako vuotta Ilolan asemakaava on keikkunut tällä listalla, mutta mitään ei ole tapahtunut. Joten on korkea aika priorisoida sen valmiiksi saattaminen. Sannaisten koulua tulee myös hyödyntää vetovoimatekijänä lapsiperheille. Porvoon kaupunki omistaa Jakarin kylän läheltä sekä Pikku-Pernajan lahden rannan läheltä yhteensä yli 50 hehtaaria maata. Tuota kaupungin omistuksessa olevaa maata tulisi ainakin osin kaavoittaa tonttimaaksi. Lisäksi Sannaisten ja Veckjärven välisellä alueella on kaupungin omistamaa maata jopa 250 hehtaaria, joka myös tulisi soveltuvin kaavoittaa omakotitalo- ja rivitalotonteiksi. Voisi olla mahdollista luoda luonnonläheinen asuinalue järvimaisemilla, lähimetsällä ja vaikkapa asuinalueen yhteisellä uimarannalla. Porvoon maanhankinta rahastoa suunnitellaan kasvatettavan merkittävällä summalla, mutta on järkevää hyödyntää asumiskäyttöön myös niitä maita, jotka kaupunki jo omistaa. Varsinkin, jos maata on sellaisella sijainnilla, mikä myös tukee olemassa olevien koulujen oppilasmäärää. Kiitos Idyllinen kaupunki, tilaa ja väljyyttä, luonnonläheinen. Minun ja monien unelmien kotikaupunki, jossa elämme. Nämä samat tekijät vetoavat myös Porvoossa käyviin turisteihin ja tänne muuttaviin. Korkeat kerrostalot tiiviisti ilman, että auringonvalo pääsee pihoille ja kerrostalokorttelit ilman viheralueita ei kuulu unelmaani.
Rakentamisen tehokkuuden rinnalla on mietittävä arvoja ja tavoitteita myös terveyden, ekologisuuden, viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Mika Varpio nosti esille Uusimaassa 23.2 mm. tärkeitä historiallisia arvoja. Tällä kaudella on epäonnistuttu asukkaiden kuulemisessa kaavoituksen yhteydessä. Tarkoitan siis aitoa kuuntelemista ja vuoropuhelua, en vain nimellistä lakipykälät täyttävää toimenpidettä. Tuleva kaupunginvaltuusto tulee kehittämään Porvoota. Olemme kehittäneet tälläkin valtuustokaudella vaikkapa sillä, että päätösten vaikutukset lapsiin ja nuoriin on päätetty arvioida, se on jopa yksi strategian mittari. Olemme merkittävästi kehittäneet kiinteistöjen kunnossapitoa, jotta ne ei jatkossa ränsisty ja homehdu. Uusia koulurakennuksiákin rakentuu edelleen. On kehitetty asuinalueita Kevätlaaksossa ja Länsi-Haikkoossa sekä yritysaluetta Kilpilahden kainaloon sekä monia muita asioita. Huipennuksena valtio teki päätöksen Itäradan linjauksesta Kasvatetaan ja kehitetään Porvoota, mutta myös muut arvot mielessä kuin rakentamisen tehokkuus ja maan myyntihinta. Porvoo on paljon muutakin kuin ydinkeskusta ja se tulee näkyä myös kaavoituksen prioriteeteissa. Porvoota tulee kehittää ihmis- ja luontolähtöisesti sukupolvien ketjussa. Outi Lankia kaupunginhallituksen jäsen (kesk.) kuntavaaliehdokas Porvoo |
Outi LankiaLehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia, puheita ja valtuustoaloitteita. Arkisto
December 2023
|