Porvoon kaupungin kaupunkistrategian keskeinen kärki on ”Ilmastotyön edelläkävijä”.
Tavoitteena on kehittyä hiilineutraalisen asumisen edelläkävijäksi, edistää rakennusten energiatehokkuutta ja luoda edellytyksiä yksityisautoista luopumiselle. Kaupunki haluaa tukea asukkaiden kestäviä elämäntapoja ja innostaa asukkaita ympäristöystävällisiin valintoihin. Porvoon kaupunki on suuri työnantaja ja strategian suunnannäyttäjä. Jotta ilmastotyön edelläkävijyys näkyy ja innostaa asukkaita sekä alueen toimijoita ympäristötekoihin, tulee Porvoon kaupungin ja sen liikelaitosten tehdä omat ympäristövaikutuksensa näkyviksi. Kaupungin tulee asettaa omalle toiminnalleen konkreettiset ja seurattavat mittarit, Seurattavia tekijöitä voivat esimerkiksi olla veden kulutus, energian kulutus eri energiamuotojen osalta kuten sähkö, kaukolämpö ja maalämpö, kaupungin hallinnassa olevien ajoneuvojen polttoaineen kulutus eri polttoaineittain jaoteltuna. Kaupungin ympäristövaikutuksia mittaava tekijä olisi myös jätteen määrän seuranta eri jakeittain. Jätteen osalta tavoitteita on helppo asettaa niin määrän pienenemiselle kuin lajitteluasteen nostamiselle. Ympäristövaikutusten pienentäminen saa aikaan myös suoria kustannussäästöjä. Porvoon kaupungilla on noin 3000 työntekijää ja suuri kiinteistömassa, joten energian, veden, polttoaineiden kulutuksen ja jätteiden määrän seuraaminen ei ole vähäpätöinen asia. Jokaisen kaupungin ja liikelaitoksen työntekijän tulee sitoutua niiden vähentämiseen. Kaupungin ympäristö- ja hiilijalanjäljen näkyväksi tekeminen vaikuttaisi osaltaan kaupungin hankintoihin ja tekisi näkyväksi sen, että tuottavatko kaupungin tekemät toimenpiteet kuten kiinteistöjen energiatehokkuusinvestoinnit tuloksia. Kaupungin omien mitattavien ilmasto- ja ympäristötavoitteiden määritteleminen ja niihin sitoutuminen on edellytys sille, että Porvoo on ilmastotyön eturintamassa. Porvoon strategia ei saa olla, tee niin kuin minä sanon, älä niin kuin minä teen.
0 Comments
Parin vuoden aikana on käsitelty siirtovesiputken rakentamista Helsingistä Porvooseen.
Olemme tuoneet esille perusteluita, miksi hanketta ei pidä toteuttaa. Tulevana torstaina Porvoon veden johtokunnassa käsitellään vihdoin hyvä päätösesitys, todellisia faktoja. Helsingin siirtovesihanke siirtyy päätettäväksi tulevaisuuteen 2030-luvulle. Tarkempi selvitys osoitti, että hukkaputken kustannusarvio onkin 42 miljoonaa euroa eli 10 miljoonaa kaupunginvaltuustolle esitettyä kalliimpi. Uuden esityksen mukaan Porvoon vedenhankinnan kasvu turvataan vuosina 2020-2035 Saksalan vesilaitoksen laajennuksella ja hyödyntämällä Linnanmäen sekä mahdollisesti Suomenkylän raakavettä. Edellinen toimitusjohtaja oli Linnamäen raakaveden hyödyntämistä vastaan, kun sitä hänelle ehdotettiin. Hyvä, että oikeat faktat ovat nyt päätösesityksen takana. Kun nyt otetaan aikalisä Helsingin hukkaputken kanssa, on aikaa selvittää myös vedenhankinnan vaihtoehto, jota ei vielä ole tutkittu. Sekä tekniikan kehittymisestä seuraavat mahdolliset uudet vaihtoehdot. Päijännetunnelin vettä ei kannata kierrättää kalliisti Helsingin kautta, vaan tulee selvittää Porvoon tarpeisiin mitoitetun vesiputken kustannukset Tuusulan Rusutjärveltä suoraan Porvooseen. Porvoo on Päijännetunnelin toiseksi suurin omistaja, mutta emme hyödynnä vedenotto-oikeutta. Porvoon hyödyntämätön vedenotto-oikeus Päijännetunnelista on peräti 50 000 kuutiota vuorokaudessa. Jos lisävettä 2030-luvulla tarvitaan uskomme, että suora yhteys Päijännetunnelista Porvooseen on yksi parhaista vaihtoehdoista. Päijännetunnelin vesi käsiteltäisiin täällä esim. laajennettavassa Saksalassa tai täysin uudessa laitoksessa, ei Helsingissä. Helsingin vaihtoehdossa putki-investoinnin lisäksi joka vuosi vedestä maksettaisiin Helsingille muutama miljoona euroa. Se olisi erittäin kallis ja turha vaihtoehto, kun Porvoo on itse Päijännetunnelin merkittävä omistaja. On erinomaista, että toimitusjohtaja Elina Antila esittää nyt Porvoon Veden johtokunnalle olemassa olevan vesilaitoksen laajentamista ja panostamista verkoston saneeraamiseen. Outi Lankia ja Tuoma Kanervala kaupunginvaltuutetut (kesk,) Porvoo Suomalaiset heräsivät viimeistään vuonna 2018 ilmastonmuutokseen. Lokakuussa julkaistiin IPCC:n
ilmastoraportti, jota oli laatimassa kirjoittajat 40 maasta. Presidentti Sauli Niinistö otti kantaa ilmastonmuutokseen uudenvuoden puheessa 1.1.19 ”Jokaisen meistä on otettava ja kannettava vastuuta; elämäntapamme tuottaa kriittiseksi käyvää kuormaa planeetallemme.” Jokaisen valinnoilla on merkitystä. Ilmastoteot eivät ole vain suuryritysten ja suurvaltioiden asia. Yksi merkittävä tekijä yksilötasolla on se, miten liikumme paikasta toiseen. Olen yksi heistä, jotka autoilevat töiden takia lähes päivittäin 100 kilometriä. Suomi on sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Onko vaihtoisten käyttövoimien ja polttoaineiden, kuten sähkö- ja kaasuautojen, määrän moninkertaistuminen utopiaa? Ei. Se on tulevaisuutta ja realistista jo tänään ainakin biokaasuautojen osalta. Biokaasua tuotetaan jätevesilietteestä, biojätteistä ja lannasta sekä talteenotetaan kaatopaikoilta. Lauantaina 12.1. avataan Hyvinkäälle uusi biokaasulaitos, jossa nurmesta, hevosen- ja kananlannasta kerätään polttoainetta. Biokaasu on CO2-neutraali ja siitä ei synny terveydelle haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Se on bensaa ja dieseliä edullisempaa. Nykyisen bensiinitoimisen auton voi muuttaa toimimaan kaasulla. Sähköautojen tuotannon kehitys ja akkuteknologia tulevat menemään isoin harppauksin eteenpäin tulevina vuosina ja se laskee sähköautojen hintoja. Oma ilmastotekoni työmatka-ajon takia oli biokaasuauto. Kun liikun Mikkelin eteläpuolelle ei auton pientä bensatankkia tarvitse täyttää. Tankkausverkosto on Etelä-Suomessa melko kattava. Porvoossa voi kurvata Kuninkaanporttiin. Opin nopeasti biokaasuasemien sijainnit ja perinteisistä huoltoasemista tuli tuulilasin pesupaikkoja. Lisäksi polttoainekustannukset laskivat. Vuonna 2018 sekä kaasu- että sähköautojen määrä kaksinkertaistui. Jotta suuri muutos tapahtuisi, tulee valtion kannustaa ilmastoystävälliseen liikenteeseen. Ilmastoystävällisen ratkaisun on oltava fossiilista edullisempi ja infran on laajennuttava nykyisestä. Tulevaisuus voi tuoda muitakin ratkaisuja kuten vetyauton ja jotain, josta emme vielä tiedä mitään. Outi Lankia kirjoittaja on ympäristötieteen FM, joka työskentelee työturvallisuuspäällikkönä ja on kotikaupungin kaupunginvaltuutettu |
Outi LankiaLehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia, puheita ja valtuustoaloitteita. Arkisto
December 2023
|