1) Mitä mieltä olet tuulivoimasta?
· Tuulivoima on hyvä tapa tuottaa puhdasta uusiutuvaa energiaa, mutta vääristynyt tukipolitiikka on syönyt tuulivoiman uskottavuutta. Tuulivoimaenergian tuottaminen on hyvä lisä sähköntuotannon kokonaisuuteen. Neljännessä vaihemaakuntakaavassa on osoitettu merkittävä tuulivoima-alueita Loviisaan ja Loviisa-Lapinjärven rajalle. 2) Pitäisikö Fortumin saada lupa uudelle ydinvoimalalle Loviisaan? · Fortumille tulee myöntää nykyiset laitokset korvaava rakennuslupa. Hästholmenissa on valmis infra, ammattitaitoinen henkilökunta ja hyvä turvallisuuskulttuuri. Erittäin hyvä hanke olisi suunniteltu kaukolämpötunneli Hästholmenista Vuosaareen. Toivon Helsingin päättäjiltä rohkeutta lähteä mukaan mahdollisuuteen vähentää radikaalisti kasvihuonepäästöjä. Uusia ydinvoimaloita en kannata kuten Fennovoimaa. 3) Miten uudistaisit sote-palvelujen rakenteen? · Asukkaan näkökulmasta tärkeintä on yhtenäinen hoitoketju ja oikea-aikainen apu, ilman pallottelua paikasta toiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee tuottaa yhtenäisesti yhtä kaupunkia tai kuntaa suuremmalle väestöpohjalle. Rahoituksen tulee tulla suoraan verovaroista eli uusi rahoitusmalli. Itä-Uudenmaan kannalta on tärkeää turvata Porvoon sairaala. 4) Miten toisen asteen koulutusta pitäisi uudistaa? · Ammattikoulujen ja lukioiden tulee säilyä lähellä nuoria ja aikuisopiskelijoita, eikä keskittyä vain suuriin kaupunkeihin. Tulee huomioida entistä paremmin erilaiset oppilaat toinen oppii tekemällä, toinen lukemalla ja kolmas työnohessa. Opiskelun tulee olla mahdollisimman käytännönläheistä ja paikallista yritysyhteistyötä tulee lisätä myös lukioissa. 5) Pitäisikö Itäinen Rantarata tuoda seuraavaan hallitusohjelmaan? · Kyllä. Rantarata edistää laajasti Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson kehitystä asumisen, teollisuuden investointien ja uusien työpaikkojen kannalta. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajenisi entistä enemmän Loviisaan ja aina Kotkaan asti. Helsingin Pisararadan kaatuminen paransi rantaradan mahdollisuuksia 6) Mitä mieltä olet Suomen Nato-jäsenyydestä? · Turvallisuustilanne on radikaalisti muuttunut vuoden aikana ja myös Nato on uudessa tilanteessa. Naton ja Suomen yhteistyö on hyvä asia. Naton harjoituksiin ja koulutuksiin osallistuminen parantaa Suomen puolustusvoimien osaamista. Suomen ja Venäjän suhteet ovat puolestaan kehittyneet 70 vuoden aikana. Kannatan liittoutumattomuutta, mutta jäsenyyden vaikutukset tulee selvittää. Suomen Natokanta edellyttää kansanäänestystä. 7) Miten ilmastonmuutosta parhaiten ehkäistäisiin? · Luopumalla fossiilisista polttoaineista ja siihen tarvitaan laaja kansainvälinen tahtotila. Suomen CO2-päästöistä pääkaupunkiseudun osuus on yli 50%, joten hiiletön Helsinki on koko maan kannalta tärkeä tavoite. 8) Kannatatko naiskiintiöitä? · Kannatan ja sama pätee toki myös naisvaltaisilla aloilla miesten suhteen. Olisi erittäin hyvä, että esimerkiksi alakouluissa olisi enemmän miesopettajia. 9) Tulisiko pakollisesta ruotsin opiskelusta luopua? · Ei, mutta ruotsinkielen ollessa osa oppivelvollisuutta tule lain antaa mahdollisuus kaksikielisiin kouluihin eli samassa koulussa voisi olla suomen- ja ruotsinkielisiä luokkia. Täällä kaksikielisellä alueella tulee hyödyntää mahdollisuudet ja kieliryhmien välistä luonnollista yhteistyötä tulee lisätä päiväkodista toisen asteen koulutukseen. 10) Pitäisikö kotikuntasi palveluita ulkoistaa enemmän yksityisille yrityksille? · Palveluiden tuotannossa tulee hyödyntää paikallisia yrityksiä ja kolmatta sektoria. Kilpailutuksissa voi käyttää paikallisuutta edistäviä laatukriteereitä. Julkinen sektori ohjaa ja valvoo, mutta tilanteesta riippuen palvelu tulee toteuttaa parhaalla tavalla. 11) Mikä mielestäsi meni pieleen tällä hallituskaudella? · Hallituksessa oli liian monta puoluetta ja likaa ministerivaihdoksia. Puolueilla ei ollut yhteistä linjaa päätösten tekemiseen. Kaikki suuret uudistukset ovat lähes samassa tilanteessa kuin vaalien alla 2011. 12) Millaisen koalition muodostaisit vaalien jälkeen? · Vaalitulos ratkaisee ja hallitukseen muutamia puolueita, jotka sitoutuvat tekemään päätöksiä ja viemään asiat yhdessä käytäntöön saakka. 13) Minkä byrokratiakukkasen karsisit ensimmäisenä? · Sen, että ELY-keskus ei saa valittaa kaupunkien ja kuntien asemakaavoista eikä poikkeuslupapäätöksistä. Se nopeuttaisi paikallista päätöksentekoa. Sama koskee ELY:n valituksia aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksistä. 14) Millä Suomi saadaan nousuun? · Luomalla enemmän mahdollisuuksia työntekoon ja yrittämiseen.. Lainsäädännön ja verotuksen tulee kannustaa työntekoon. Parantuva työllisyys turvaa myös hyvinvointipalvelut.
1 Comment
Julkinen sektorimme on maailman suurimpia ja maahamme on luotu lainsäädäntöä, joka estää paikallista kehitystä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Hallinnosta ja viranomaissääntelystä on tullut raskasta ja monimutkaista.
Ely-keskuksen valtaa on vähennettävä ja päätösvalta paikallisissa kysymyksissä kuten asemakaavoituksessa on oltava kaupungeilla ja kunnilla. Hyvä esimerkki on paikallisen kaupan kiinteistö, johon haluttavan apteekin kohtalon ratkaisee Ely-keskus. Aiemmin Ely-keskus esti toisen myymälän perustamisen. Ely-keskus puuttuu myös hanakasti yksittäisiin omakotitalojen rakennuslupiin. Meillä ei ole varaa estää rakentamista ja uusien työpaikkojen syntymistä. Suomessa lähes neljän miljardin investoinnit odottavat ympäristölupia. Käsittelyprosessit voivat kestää vuosikausia. Erityisen kallista byrokratiaa aiheutuu siitä, kun viranomaiset valittavat toistensa myöntämistä luvista. Se ei ole myöskään ympäristönsuojelun edunmukaista. Elintarvikeyrittäjät puolestaan kärsivät siitä, kun elintarvikelakia sovelletaan eri tavalla ei kunnissa. Vaatimukset voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja ne eivät välttämättä lainkaan paranna elintarviketurvallisuutta. Usein syytetään EU:n direktiivejä meidän tiukoista vaatimuksista, mutta siitä miten direktiivejä sovelletaan ja millaisia hallintomenettelyjä luodaan päättää eduskunta. Jostain syystä Suomessa on säädetty tiukempia lakeja kuin olisi ollut tarvetta. Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja ja elinvoimaisuutta. Turhia rajoitteita aiheuttavaa lainsäädäntöä on purettava. Enemmän tilaa luovuudella ja mahdollisuuksille. Outi Lankia ympäristöinsinööri kemianteollisuudessa kansanedustajaehdokas, Uusimaa (Kesk.) Paljon keskustelua herättää se, että puuttuuko lastensuojelu tarpeeksi herkästi lasten pahoinvointiin, mutta haasteita on myös asian toisella puolella. Tuttavapiirissäni on äiti, jonka lapsi on huostaanottettu muutama vuosi sitten. Äiti kokee, että viranomaisille ei palaudu luottamus siihen, että asiat ovat korjaantuneet ja perheen voisi jälleen yhdistää.
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle useita huomautuksia siitä, että perheen jälleenyhdistämisen tavoitetta on loukattu lastensuojelussa. Huostaanotosta on lastensuojelulain mukaan luovuttava niin nopeasti kuin sen mahdollistavat. On tärkeää, että vanhempien kanssa on käyty avoimesti läpi ne taustat, joiden perusteella huostaanoton jatkumista arvioidaan ja mitä lapsen kotiin palaaminen edellyttäisi. Luonnolliset perhesuhteet eivät saa kadota. Kunnan tulisi auttaa ja tukea lapsen ja läheisensä välistä yhteydenpitoa. Jos vanhemmille ja lapselle ei ole suotu lainkaan tai hyvin harvoin tapaamisen mahdollisuus, ovat viranomaiset voineet heikentää mahdollisuuksia perheen jälleenyhdistämiseen. Huostaanotettujen lasten vanhemmat tarvitsevat myös tukea ja käytännöt vaihtelevat kunnittain. Aktiivisissa ja asiaan paneutuneissa kunnissa järjestetään vertaisryhmiä ja tukitoimia vanhemmille. Monessa kunnassa vanhemmat jäävät kriisiin yksin ilman neuvoja ja tukea. Lapsen etu on myös se, että he voivat palata kotiin, kun se on turvallista ja perheen asiat on jälleen kunnossa. Vanhemmat voivat epäonnistua ja elämä ei aina mene niin kuin sen on suunnitellut, mutta mahdollisuutta korjata ja parantaa tilannetta ei saa viedä perheeltä pois. Kiitos positiivisesta palautteesta, jota olen saanut Kråkö Skolan myynnin keskeyttämisestä. Tärkeää on, että tapaus käynnistää laajemman prosessin pelisäännöistä, jotta vastaava ei pääse enää toistumaan. Keskustan jättämiin ehdotuksiin selvitystä vaativista asioista talouden tervehdyttämisen ohjausryhmälle 2.3. sisältyi kiinteistöjen myynnin menettelyohje.
Oikeudenmukaisuuden edistäminen ja toisten auttaminen sai minut MLL:n vapaaehtoistyön lisäksi vaikuttamaan politiikkaan. Avoimuutta on saatu lisättyä myös nykyään verkossa näkyvillä kaupunginvaltuuston kokouksilla ja vähitellen käynnistyvällä lapsiperheneuvostolla. Työ jatkuu. Yksi ajankohtaisista kysymyksistä on toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäminen Itä-Uudellamaalla (mm. Uusimaa 3.3. ja Marianne Korven kirjoitus 4.3.). Koulutuksen tulee toimia alueen nuorten ja työelämän parhaaksi. Olemme varsin erilaisessa tilanteessa verrattuna Keski-Uusimaahan, jossa vahvalla Keudalla on 11 erilaista oppilaitosta. Keski-Uudellamaalla ei merkittäviä hallinnollisia ratkaisuja tarvitse enää tehdä. Peräänkuulutan Keudan kaltaista yhtenäistä hallintoa myös Itä-Uudellemaalle. Yksi vahva ja elinvoimainen järjestäjä, jolla olisi suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaitoksia. Väestömäärä on täällä melko pieni, joten onko kannattavaa rakentaa erillisiä hallintorakenteita suomen- ja ruotsinkielisille oppilaitoksille? Meidän tulisi toimia yhdessä sen eteen, että Itä-Uudellamaalla on monipuolista koulutusta nuorille ja aikuisopiskelijoille eri kielillä myös tulevaisuudessa. Monikielisyys on myös merkittävä kilpailu- ja vetovoimatekijä. Outi Lankia MLL Uusi Porvoo, puheenjohtaja kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Kielikeskustelu keskittyy pakkoruotsin ympärille. Varsinkin kaksikielisillä alueilla Etelä- ja Länsi-Suomessa tulee ylittää nykyisiä raja-aitoja ja muuttaa perusopetuslakiin kirjattuja periaatteita. Tarvitaan kielikokeiluja ja uusia ratkaisuja julkisen sektorin kustannustenkin hillitsemiseksi. Yksikieliset ratkaisut tulee muuttaa kaksikielisiksi.
Tulee nostaa agendalle koulukokeilut, joissa sallitaan suomen- ja ruotsinkieliset luokat samassa koulussa saman hallinnon alla. Yhteistyön lisääminen ja yhteiset koulut eivät vähennä ruotsin kielen merkitystä. Päinvastoin se edistäisi suomenkielisten lasten positiivista suhdetta ruotsin kieleen ja vähentäisi vastakkainasettelua. Kannatan ruotsin kielen opiskelua, mutta koen kaksikielisellä alueella asuvana kieliryhmien erottelun vanhanaikaisena ja mahdollisuuksia hukkaavana. Kieliryhmien jako on mennyt liian pitkälle, kun lapset eivät voi Porvoossa matkustaa omiin kouluihinsa edes samalla taksilla. Rkp:n vaikuttajat perustelevat erottelua ruotsinkielen aseman turvaamisella. Nostetaan kielipoliittiseen keskusteluun yhteistyön lisääminen luonnollisesti kaksikielisissä kunnissa ja kaupungeissa. Nykyisiä rakenteita ja tapoja on aika muuttaa tältäkin osalta. |
Outi LankiaLehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia, puheita ja valtuustoaloitteita. Arkisto
December 2023
|