Virheistä ei opita ja samoja vääriä päätöksiä tehdään aina vain uudestaan. Vuonna 2014 toimitilajohto päätti Keskuskoulun korjausmenetelmäksi vaurioituneiden rakenteiden jättämisen ja korjaamisen tiivistämällä. Marraskuussa 2017 ongelmat tunnustettiin ja tehtiin päätös vaurioituneiden sahanpurueristeiden poistamisesta ja pitkään kestäneen tiivistyskorjauksen rahat menivät harakoille. Aiemmin samat virheet korjausmenetelmän valinnassa tehtiin Kvarnbackens skolassa.
Linnajoen koulussa henkilökunta ja oppilaat ovat oireilleet jo pitkään vakavasti ja kiinteistöä on korjattu useampaan kertaan. Uusimaa otsikoi huhtikuussa 2016, että Mikrobit valtasivat Linnajoen koulun. Kesällä 2016 käynnistyi Linnajoen korjaukset ja mikrobivaurioituneista rakenteista osa korjattiin ja osa jätettiin.
Kaupungin kassa vaikuttaa ehtymättömältä; vuonna 2007 Linnajokea remontointiin tuloksettomasti ja jo kahden vuoden päästä saman koulun homeongelmien peruskorjaukseen ja laajennukseen budjetoitiin rahaa 9,5 miljoonaa. Nyt toukokuussa 2018 toimitilajohto tiedotti Linnajoen koulun tiivistyskorjauksista ja kertoi, että "jos vaurioituneita rakenteita ei poisteta, ne voidaan kapseloida tiivistämällä rakenteet".
Eikö ole jo todistettu, että tämä saneeraustapa ainoastaan ylläpitää kaupungin remonttikierrettä?
Hyvä toimitilajohto, kuinka paljon rahaa on kymmenen vuoden aikana käytetty Linnajoen koulun, Kvarnbackens skolan ja Keskuskoulun sisäilmakorjauksiin? Kuinka moni oppilas, opettaja ja koulunkäynninohjaaja on joutunut vaihtamaan koulua sisäilmaongelmien takia? Kuinka kaupungilla on varaa toistaa samaa saneeraustapaa, jos se jo ennakkoon tiedetään tuloksettomaksi, eikä edistä mitenkään tavoitetta turvallisista ja terveistä oppimisympäristöistä?
Terveiden koulujen ja veronmaksajien rahojen puolesta
Outi Lankia ja Mari Austin
Linnajoen koulun tulevien 7. luokkalaisten vanhemmat
Linnajoen koulussa henkilökunta ja oppilaat ovat oireilleet jo pitkään vakavasti ja kiinteistöä on korjattu useampaan kertaan. Uusimaa otsikoi huhtikuussa 2016, että Mikrobit valtasivat Linnajoen koulun. Kesällä 2016 käynnistyi Linnajoen korjaukset ja mikrobivaurioituneista rakenteista osa korjattiin ja osa jätettiin.
Kaupungin kassa vaikuttaa ehtymättömältä; vuonna 2007 Linnajokea remontointiin tuloksettomasti ja jo kahden vuoden päästä saman koulun homeongelmien peruskorjaukseen ja laajennukseen budjetoitiin rahaa 9,5 miljoonaa. Nyt toukokuussa 2018 toimitilajohto tiedotti Linnajoen koulun tiivistyskorjauksista ja kertoi, että "jos vaurioituneita rakenteita ei poisteta, ne voidaan kapseloida tiivistämällä rakenteet".
Eikö ole jo todistettu, että tämä saneeraustapa ainoastaan ylläpitää kaupungin remonttikierrettä?
Hyvä toimitilajohto, kuinka paljon rahaa on kymmenen vuoden aikana käytetty Linnajoen koulun, Kvarnbackens skolan ja Keskuskoulun sisäilmakorjauksiin? Kuinka moni oppilas, opettaja ja koulunkäynninohjaaja on joutunut vaihtamaan koulua sisäilmaongelmien takia? Kuinka kaupungilla on varaa toistaa samaa saneeraustapaa, jos se jo ennakkoon tiedetään tuloksettomaksi, eikä edistä mitenkään tavoitetta turvallisista ja terveistä oppimisympäristöistä?
Terveiden koulujen ja veronmaksajien rahojen puolesta
Outi Lankia ja Mari Austin
Linnajoen koulun tulevien 7. luokkalaisten vanhemmat
