Porvoon kaupunkistrategian yksi teema on lapsiystävällisyys. Kaupunginvaltuusto päätti vajaa vuosi sitten elokuussa kaupunkistrategian mittareista. Yksi mittareista on oppimisen ja kasvamisen kaupunki, jota mitataan päätösten lapsivaikutusten arviointien lukumäärällä/ vuosi. Tuo mittari oli valtuuston yksimielinen päätös. Porvoon kaupunki on mukana Unicefin lapsiystävällinen kunta mallissa, johon sisältyy myös päätösten lapsivaikutusten arviointi.  Lapsivaikutusten arviointi mahdollistaa sen, että lasten edut otetaan lapsia koskevissa päätöksissä huomioon jo valmisteluvaiheessa. 

Kestävän talouden ohjelmasta päätettäessä huomiota sai se, että lapsivaikutusten arviointia ei oltu tehty millään tasolla, ei edes pintapuolisesti. Kun toukokuussa kaupunginhallituksessa käsiteltiin kaupunkistrategian mittareiden tämän hetkistä tilannetta, puuttui tehtyjen lapsivaikutusten arviointien määrä mittareiden joukosta. Tässä on skarppaamisen paikka ja kaupunginvaltuuston päättämää mittaria ei voi noin vain unohtaa. Virkamiesjohdolla ei ole myöskään valtuuksia tehdä päätöstä, että arviointia ei koetakaan tarpeelliseksi päätösten valmistelun yhteydessä. 

Lapsivaikutusten arvioinnin perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991 lähtien. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä osa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa ja lasten oikeuksien edistämistä ja turvaamista. Lapsivaikutusten arviointi tuo esiin sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset. Se tuo näkyväksi erilaisissa tilanteissa olevien lasten ja nuorten tarpeet.  

Porvoon suomalaisessa seurakuntaan loimme arvioinnin jo vuosia sitten ja siellä sitä toteutetaan esimerkillisesti.  Lapsivaikutusten arviointi on Porvoon kaupungille strategisesti tärkeä työkalu, jonka avulla voidaan kulkea kohti entistä lapsiystävällisempää kaupunkia. Porvoon kaupunginvaltuusto onkin päättänyt jo elokuussa 2019, että lapsivaikutustenarviointi on osa päätöksentekoprosessia. 

Luonnon monimuotoisuus heikkenee niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Porvoon kaupungilla on suuri määrä nurmialueita, joista osa voitaisiin muuttaa edistämään luonnon monimuotoisuutta ja samalla saada aikaan säästöjä sekä silmäniloa.

Ehdotan, että osa kaupungin nurmikkokentistä muutetaan kukkakedoiksi. Kukkakedot voidaan perustaa aikaisin keväällä tai syksyllä syys - lokakuussa. Kukkaketojen perustamiseen voidaan osallistaa myös koululaisia ja lähiseudun asukkaita. Nurmikoista muutetttaville kukkakedoille kylvetään niin yksivuotisia kuin monivuotisia niittykukkia, joita suosivat perhoset, mehiläiset, kimalaiset ja muut hyönteiset. Globaalisti sukupuutto uhkaa yli 40 % pölyttäjähyönteisistä. Hyönteisten määrä vähenee vauhdilla ja yksi syy on niiden elinympäristöjen yksipuolistuminen. Hyönteisten määrän vähenemisestä kärsivät myös linnut.

​Kestävän talouden ohjelmassa päätettiin, että säästöjä haetaan nurmien hoitoluokituksen muuttamisella. Nurmien leikkamista saadaan vähennettyä sillä, että nurmialueiden pinta-ala pienenee, kun osa niistä muutetaan kukkakedoiksi. Erilaiset kukkakedot eri puolilla kaupunkia kiinnostaisivat myös asukkaita ja turisteja, tuottaen iloa taisaisten numikoiden sijaan.