Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Olemme kaikki tietoisi faktoista, väestökehityksestä, verotulojen muutoksesta sekä muista tekijöistä, jotka puoltavat kuntapalveluiden uudistamista. On selvää, että muutosta tarvitaan, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata. Mutta kuntauudistuksen konkreettiset keinot ja vaikutus kestävyysvajeen kattamiseen ovat edelleen hämärän peitossa. Kuntaministeri Henna Virkkunen ei myöskään osaa vielä kertoa kuntaremontista aiheutuvia säästöjä, koska laskelmille ei ole vielä luotettavaa pohjaa. Näin hän toteaa eilisessä vastauksessaan kahden kansanedustajan tekemään kirjalliseen kysymykseen. Yhdistymisselvityksellä on selkeät tavoitteet ja päämäärät. Selvitykseltä voidaan siis odottaa konkreettisia päätelmiä ja kustannuslaskelmia yhdistymisen vaikutuksista Itä-Uudenmaan kuntiin ja eri puolilla asuvien ihmisten palveluihin ja arkeen. Säästö ei saa syntyä vain siitä, että palveluita karsittaan tulevilta reuna-alueilta. Otetaan esmerkiksi Loviisa, josta tulisi Itä-Uudenmaan kunnan toinen kaupunkikeskus ja tätä kaksoiskaupunkia ympäröisivät kirkonkylät ja monet kymmenet pienemmät kylät. Alueellisista palveluista Loviisasta on Porvooseen jo siirtynyt mm. maistraatti, verotoimisto ja työvoimatoimisto. Loviisan heikentyvä taloustilanne ja siitä johtuva palvelujen karsinta alkaa näkyä ensimmäisenä reuna-alueilla. Ruotsinpyhtään hammashoitola ja terveystalo ovat liipaisimella. Kouluverkkoselvitys on menossa ja uhkana jopa 12 nykyisen koulun lakkauttaminen kuten Tesjoen koulun. Opetushenkilöstöä vähennettäisiin, kirjastopalveluita karsittaisiin ja äitiys- ja lastenneuvola lakkautettaisiin Liljendalista ja Ruukista. Kuntaliitosselvityksessä tulee huomioida myös keinot, joilla negatiiviset uhat voidaan taittaa ja kehitys kääntää Itä-Uudenmaan eduksi. Tilanteemme on huomattavasti valoisampi kuin esimerkiksi Pohjois-Karjalassa tai Kainuussa. Esimerkiksi pian valmistuva moottoritie Koskenkylästä eteenpäin ja nopeutuvat liikenneyhteydet houkuttelevat uusia lapsiperheitä, jotka haluavat elää väljemmin ja Helsingin seutua edullisemmin. Olisi varsin lyhytnäköiseltä, jos uutta asukasvirtaa ja uusia veronmaksajia ei otettaisi vastaan vaan palvelut lopetettaisiin nenän edestä. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvilla leikkauslistoilla ja rakentamisen rajoittamisella voidaan tehokkaasti edistää sitä, että vanhusväestön osuus suhteessa työssäkäyvään väestöön kasvaa edelleen. Voisimme toimia päinvastoin. Kuntaliitosselvityksestä tulee tulla ilmi konkreettiset arviot vaikutuksista eri kunnissa asuvien ihmisten kannalta. Mitä Porvoon Kevätkummussa asuva saisi veroeuroillaan ja mitä Sipoon Talmassa asuva. Mitä synergiaetuja he ja alueen yritykset toisistaan saisivat? Mitä uusia keinoja kuntien yhdistäminen toisi erikoissairaanhoidon- ja lastensuojelumenojen kasvun pysäyttämiseen sekä muihin kalliisiin ja inhimillisiin ongelmiin? Kuntaliitosselvityksessä tulee ottaa kantaa myös päätöksentekoon ja demokratian toteutumiseen Valta ei saa keskittyä ja siirtyä entistä enemmän vaaleilla valituilta valtuutetuilta viranhaltijoille. Koko alueen tuntemuksen haasteet ja asukasluvultaan pienempien alueiden edustus päätöksenteossa tulee ottaa huomioon. On hyvä, että jo kuntarakennelaki edellyttää että yhdistymisselvityksessä on huolehdittava asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa. Kannatamme kaupunginhallituksen esitystä. Yhdistymisselvitys tulee tehdä hyvässä ja tasa-arvoisessa yhteistyössä kaikkien mukana olevien kuntien kesken. Se on myös meidän porvoolaisten etu. Keskustan valtuustoryhmä odottaa myös selvitystyöstä hyvin tiedottavaa ja osallistavaa kaikille meille. Selvityksen valmistuttua voimme arvioida ja muodostaa mielipiteen, olisiko tästä laajasta kuntaliitoksesta enemmän yhteistä hyötyä vai haittaa.
0 Comments
Porvoossa tulee käsitellä tarkasti kaupungin omistaman sähköyhtiön Porvoon Energian osallistuminen ydinvoimalan rakentamiseen Pyhäjoelle (Uusimaa 17.9.). Kysymys on paljon laajempi kuin pelkkä rahallinen investointi. Samalla otamme porvoolaisina veronmaksajina, Porvoon Energian kautta, kantaa ydinturvallisuuteen, ympäristönäkökohtiin ja Suomen energiapolitiikan linjaan.
Otamme kantaa siihen, että perustuuko energiantuotantomme tulevaisuudessa uusiutuvaan energiaan vain ydinvoiman lisäämiseen. Suomen sähkönkulutus ei tule kasvamaan niiden ennusteiden mukaisesti, joilla lisärakentamista muutama vuosi sitten perusteltiin. Porvoon Energian on profiloitunut voimakkaasti uusiutuvan energian tuottajana. Fennovoiman investoinnit eivät myöskään kohdistu Itä-Uudellemaalle ja taloudellisia epävarmuustekijöitä on paljon. Hankkeen kokonaishinta voi nousta yli 10 miljardiin. Oma kysymyksensä on sitten se, kuinka suhtaudumme Loviisan käytöstä poistuvan reaktorin korvaamiseen uudella. Kuopion kaupunginvaltuusto päätti maaliskuussa, että Kuopion Energia luopuu Fennovoiman tulevista rahoitusvaiheista ja laittaa osakkeensa myyntiin. Oli laskettu, että Kuopion Energian vastuu 5 miljardin ydinvoimalainvestoinnista olisi 62,5 milj. euroa, joista osa lainojen takauksia. Arviot kokonaisvastuista vaihtelivat paljon. Selvitysvaiheeseen Kuopio sijoitti noin 1,3 milj. euroa. Mitkä ovat vastaavat luvut Porvoon osalta? Kysymys on niin merkittävästä kokonaisuudesta, että kaupunkikonserniin kuuluvan yrityksen osallistumisesta ydinvoiman lisärakentamisen jatkohankkeisiin, tulee käsitellä myös Porvoon kaupunginvaltuustossa. |
Outi LankiaLehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia, puheita ja valtuustoaloitteita. Arkisto
December 2023
|