Hyvä työelämä on hyän yhteiskunnan perustekijöitä. Hyvinvointiyhteiskuntamme pyörii työn voimalla. Jotta julkiset palvelut, sosiaalietuudet ja eläkkeet pystytään maksamaan, myös tulevaisuudessa, on mahdollisimman monella oltava työtä. Työelämässä on oltava sellaiset rakenteet ja puitteet, että työssä jaksaa ja voi hyvin.
Työelämä kaipaa uudenlaista arvokeskustelua ja kestävyyttä. Äärimmilleen vedettävä tuloshakuisuus on tulossa tiensä päähän. Ympärillä ja läheisten työpaikoilla käytävät yt-neuvottelut saavat väkisinkin miettimään työn turvallisuuden merkitystä ja herättävät myös pelkoa omasta työllisyydestä, vaikka huoli juuri nyt olisikin turha. Tällä hetkellä lähes joka toinen eläkepäätös on työkyvyttömyyseläkepäätös. Jos nuori syrjäytyy työelämän ulkopuolelle, maksaa se yhteiskunnalle noin miljoonan. Jos yhä harvempi on töissä, lisää se paineita korottaa työeläkevakuutusmaksua (nyt keskimäärin 22 %). TyEL-maksun suuruudella on puolestaan suora yhteys suomalalaisen työn kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Tulisi merkittävästi panostaa nuorten työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä työssä olevien työkykyyn. On pystyttävä vähentämään työkyvyttömyyseläkkeille jäävien määrää. Oikeaa asennetta ei ole esimerkiksi puheet lomien lyhentämisestä tai lounasseteleiden verovähennyksen poistamisesta. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen panostamisella saadaan paremmin voivia työntekijöitä, vähennettyä sairaslomien määriä jne. Työterveyshuollon toimivuus ja palvelut ovat myös tärkeässä roolissa. Työllisyyskysymyksessä asiat kiertävät täydellisesti kehää. Hyvinvointiyhteiskuntamme kannalta työllisyys on keskeistä. Yksittäisen ihmisen ja hänen perheensä toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta työ ja työpaikka ovat keskeisiä. Minun tai sinun syrjäytyminen ja uupuminen olisi lähipiiriämme ja koko yhteiskuntaa koskettava kysymys.
0 Comments
Leave a Reply. |
Outi LankiaLehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia, puheita ja valtuustoaloitteita. Arkisto
December 2023
|