Suomen ympäristönsuojelu on korkealla tasolla verrattuna moneen muuhun maahan ja saamme olla siitä ylpeitä. Ympäristölainsäädäntömme on edistänyt monelta osin ympäristömme tilaa kuten Risto Sulkavan kirjoituksessa (Helsingin Sanomat 28.3.) todetaan.
Mutta olen myös erimieltä. Näkemykset ympäristöhallinnon normien purkamisesta ja sujuvoittamisesta ei ole oman eduntavoittelua. Ei ole ympäristön eikä kenenkään etu, että ympäristölupaprosessit kestää usein vuosikausia. Ympäristölupia odottaa yli 3 miljardin investoinnit. Moneen virastoon jakautunut ympäristöhallinto ei edistä yritysten ympäristövaikutusten vähenemistä. On kestämätöntä, että viranomaiset valittavat toistensa päätöksistä kuten usein Ely-keskus aluehallintoviraston ympäristöluvista. Teollisuuden prosessit ovat usein monimutkaisia ja asiantuntemus olisi viranomaisilla parempi, jos hallinto ei jakaantuisi eri virastoihin ja sisältäisi vähemmän byrokratiaa. On esimerkiksi vanhanaikaista toimittaa ympäristölupahakemuksia lukuisina mappeina, jotka sitten hallinnossa uudestaan kirjoitetaan koneelle. Suomessakin on sitouduttu noudattamaan EU:n BAT-raja-arvoja eli parasta käyttökelpoista tekniikkaa. EU:n tavoitteena on ollut keventää hallinnollista taakkaa ja vähentää entisestään ilmaan ja muuhun ympäristöön pääseviä epäpuhtauksia, mutta Suomen ympäristöviranomaisille ei aina nämä raja-arvot ja menettelyt käy. Ympäristöhallinnon yksinkertaistaminen edistäisi eri tahojen välistä yhteistyötä ja suuntaisi resursseja toimiin, joista on mahdollista aikaansaada suurimmat hyödyt ympäristöntilan paranemisena.
0 Comments
Leave a Reply. |
Outi LankiaLehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia, puheita ja valtuustoaloitteita. Arkisto
December 2023
|