Lasten ja nuorten hyvinvointi on aihe, joka on ollut vahvasti esillä niin korona-aikana kuin muulloinkin ja niin pitääkin olla. Se kuinka lapset ja nuoret voivat kertoo paljon meidän koko yhteiskunnasta. Onko mahdollisuutta harrastaa, kuinka kiusaamista kyetään ehkäisemään? Saako nuori tukea murrosiän vaikeina vuosina ja autetaanko pahoinvoivaa riittävän ajoissa? Säilyykö kiinnostus kouluun ja opiskeluun? Mielenterveys on elämäntaito ja matalan kynnyksen apua tulee olla helposti saatavilla.
Pikkulapsiaikana ja vauvaperheissä moni kaipaa tukea vanhemmuuteen. Usein vertaistuella on jo suuri merkitys, mutta näin korona-aikana tuoreet vanhemmat ovat vailla niitä verkostoja ja toimintoja, jotka normaalisti kuuluvat vauvaperheen arkeen. Perhekahvilat ja muut ryhmät eivät kokoonnu ja moni kokee yksinäisyyttä. Helppoa ei ole teininkään vanhempana, kun rajoja mitataan ja vastaan tulee uusia haasteita. Nuorisotilojen sijainnit Porvoossa puhuttaa tasaisin väliajoin. Näsin seudusta on viime vuosina muodostunut lukuisten nuorten ajanviettopaikka. Pidän sitä alueena, jonne nuorisotila korona-ajan päätyttyä tarvittaisiin. Yhtenäiskoulujen pihat, Taidetehtaan parkkihalli, mäkki ja S-market ovat monien nuorten tapaamispaikka, kun varsinaista heille tarkoitettua tilaa ei ole. Voisiko Taidetehtaalta kaupungin tiloista, Ströhöstä tai AE-koulusta löytyä sopivaa tilaa nuorison käyttöön? Paikka Näsissä tai Länsirannalla, missä nuoret voisivat viettää aikaa turvallisesti kavereiden kesken tai jutella nuorisotyöntekijöiden kanssa. Olemassa olevia kaupungin tiloja olisi järkevää hyödyntää myös iltaisin. Maanantaina kaupunginhallituksessa yhteisöveron tuoton todettiin olevan noin 15 miljoonaa euroa etukäteen arvioitua enemmän. Lasten ja nuorten hyvinvointi tarvitsee myös osansa investoinneista. Julkaistu Uusimaan kolumnina 17.2.2021
0 Comments
Ympäristöministeriö on myönsi joulukuussa 2020 Porvoolle avustusta kansallisten kaupunkipuistojen kunnostus- ja kehittämishankkeisiin. Porvoossa kehitetään merkittävän osan kansallisesta kaupunkipuistosta kattavaa, Länsirannasta Emäsalon pohjoiskärkeen kulkevaa ulkoilureittiä sekä kunnostetaan näköalapaikkoja.
Lähiluonnon merkitys on kasvanut entisestään ja ulkoilureiteillä luonnossa liikkuvat kaikenikäiset ja -kuntoiset. Tärkeä osa luontoretkeilyä ovat evästauot. Porvoossa puute ovat erittäin vähäiset taukopaikat laavuilla ja nuotiopaikoilla. Koko kaupungissa yleisiä nuotiopaikkoja on vain muutamia ja yksi harvoista paloi ja purettiin Haikkoon kuntopolulta. Laavut nuotiopaikkoineen ovat mitä parhaimpia kohteita patikointiretkillä. Vertailuna esimerkiksi asukasluvultaan likisamankokoisessa Rovaniemellä laavuja on useita kymmeniä, lähemmäs sata. Rovaniemen laavuista muutama on saavutettavissa myös lastenvaunuilla ja pyörätuolilla, jotta kaikilla on mahdollisuus nauttia retkipaikoista. Lahdessa puolestaan on kymmenen laavua vapaasti käytettävissä jokamiehen oikeuksien mukaisesti. Ehdotan, että kaupunkipuiston kattavalle ulkoilureitille rakennetaan useita laavuja nuotiopaikoilla. Haikkoon laavupaikalle tulee rakentaa uusi. Laavut voivat olla ylläpidoltaan eri tasoisia eli osassa omat roskat viedään mukana, joka tuodaan selkeästi kylteissä esille. Laavuista olisi runsaasti iloa niin porvoolaisille luonnossa liikkujille kuin turisteille. Valtaosa laavujen käyttäjistä on asiallisia, mutta ylläpidon osalta on valitettavasti varauduttava myös ilkivataan. Lisätään Porvoon luontoretkeilyn monipuolisuutta ja rakennetaan kaupunkipuiston avusturahoilla myös laavuja taukopaikoiksi. Elämme tiukkoja taloudellisia aikoja jolloin on tärkeää priorisoida investoinnit. Mikäli Porvoon kaupungin taloustilanne mahdollistaa pysäköintilaitoksen rakentamisen, on kaupungin edun kannalta tärkeää ottaa vaihtoehdoksi pysäköintiratkaisut ydinkeskustassa. Esitämme, että kaupunki tutkii keskustan pysäköintiratkaisuiden kehittämisen kannattavuuden ja vaikuttavuuden verrattuna abc-liityntäparkkitaloon.
Keskustan pysäköinnin kehittämisellä tarkoitamme pysäköintipaikkojen määrän kasvattamista Mannerheiminkadun ja Aleksanterinkadun välisellä alueella pysäköintitalossa, joka voisi sijoittua maan alle tai maan päälle. Pysäköinnin parantaminen ja siirtäminen uuteen pysäköintilaitokseen ydinkeskustassa vapauttaisi katutilaa busseilta ja henkilöautoilta mahdollistaen autottomien kävelykatujen luomisen. Kävelykeskustaa on tähän mennessä kehitetty leventämällä kävelyteitä ja vähentämällä kadunvarsipysäköintiä, mutta näillä toimenpiteillä ei kyetä toteuttamaan aitoja kävelykatuja. Keskustan pysäköintitaloratkaisu palvelisi niin porvoolaisia asukkaita, yrittäjiä kuin kaupungille tärkeitä turisteja. Vanhassa kaupungissa vierailee vuositasolla noin miljoona turistia pystyttäisiin ohjaamaan myös Mannerheiminkadun toisella puolella olevaan keskustaan, jolloin ihmisvirrat hyödyttäisivät porvoolaisia yrittäjiä laajasti keskusta-alueella ja mahdollistavat keskustan vetovoiman ja palveluiden kehittämisen. Lisäksi ihmisvirrat soljuisivat keskusta-alueelta jokirantaan, vanhaan kaupunkiin ja länsirannalle helposti. Tällä hetkellä valtaosa vierailijoiden hyödystä rajoittuu vanhaan kaupunkiin. Voisi myös tutkia mahdollisuutta myydä asukaspysäköintipaikkoja pysäköintilaitokseen, jolloin se vähentäisi täydennysrakentamisen tonttien autopaikkatarvetta ja toisi kaupungille tuloja. Jos kaupunki päättää lisätä keskustan pysäköintiä, on pyrittävä etsimään hankkeeseen myös ulkopuolisia investoijia, kuten monessa muussa kaupungissa on tehty. Esimerkiksi Joensuussa paikallinen osuuskauppa toteutti toriparkki-investoinnin yksin. Abc-aseman yhteyteen suunniteltu liityntäparkki ei välttämättä tarvitse kaupungin 6-10 miljoonan investointia vaan liityntäpysäköintiin voi löytyä myös edullisempi ratkaisu. Ehdotamme, että kaupunki tutkii ja harkitsee nyt suunniteltavalle liityntäpysäköinnnille parkkipaikkoja joiden kustannus olisi murto-osa nykyisestä suunnitelmasta liityntäparkkitalolle. On myös oltava selvillä liityntäpysäköintipaikkojen todellisen määrän tarve. Lisäksi tarpeiden arvioinnissa tulee huomioida myöhemmin rakennettava itärata. Outi Lankia (kesk.) ja Nina Uski (kok.) Mistä on joulunaika tehty. Jouluvalot ikkunaan, kortit postiin, joulukuusen hankinta, omalle isälle jouluyllätyksen tilaus paikallisesta kaupasta kotiinkuljetuksella, työkavereiden kanssa jouluglögit ulkona ja aaton ruoan suunnittelua. Ei joulushoppailua, ei juurikaan joululahjoja, ei pikkujouluja, ei koulun joulujuhlaa, ei laajan suvun kanssa aaton viettoa eikä keskiyön kirkkoa.
Vuosi 2020 tulee jäämään kaikkien muistoihin. Maailmanlaajuinen pandemia on koetellut meitä. Me suomalaiset olemme suhtautuneet hyvällä vakavuudella ja kuuliaisuudella rajoituksiin maaliskuusta lähtien. Huomioimme toisiamme ja toistemme terveyttä sillä, että joulunakaan emme vietä aikaa suuremmalla porukalla. Se on tärkein joululahja toisillemme, tutulle ja tuntemattomalle, vaikka hyvältä se ei tunnukaan. Olemme toimineet yhteisen hyvän eteen tänä eriskummallisena vuotena. Avunantajia ja hyväntekeväisyyttä tekeviä on myös ennätysmäärä, mutta niin on avuntarvitsijoitakin. Tähän vuoteen on kuulunut myös paljon menetyksiä, toivottomuutta ja surua. Soitetaan puheluita ja ilahdutetaan toisiamme. Rentoudutaan ja nautitaan siitä, että pysähdymme arjesta. Se on minusta joulun parhaita puolia tänäkin vuonna. Osalla joulu on tahtomattaan hyvin yksinäinen ja erityisesti sinulle haluan toivottaa hyvää joulua ja uskoa siihen, että asiat on paremmin tulevaisuudessa. Lämmintä joulumieltä sinulle, joka olet töissä ja pidät yhteiskuntaa toiminnassa meitä kaikkia varten. Teette tärkeää ja merkityksellistä työtä mitä moninaisimmissa ammateissa myös jouluna. Vuosi 2021 kolkuttaa ovella ja toiveissa on pandemian talttuminen. Miitä vuosi tuo todella tullessaan, niin aika näyttää. Positiivisin mielin kohti tulevaa, vaikka kuljetamme koronan murheita mukanamme, Tiedän, että tulevaisuuden usko ei ole kaikille kovinkaan helppoa, saati mahdollista. Meistä monella on sama uuden vuoden toive. Julkaistu Uusimaan kolumnina 22.12.2020 Porvoon Keskusta on asettanut ensimmäiset kymmenen kuntavaaliehdokasta kevään 2021 kuntavaaleihin
Ehdokkaiden joukossa on sekä uusia että jo kunnallisissa luottamustehtävissä olevia. Kaupunginvaltuutetut Outi Lankia ja Tuomas Kanervala hakevat luottamusta työnsä jatkamiseen. Ehdokkaiden joukko on niin ammattitaustaltaan kuin elämänkokemukseltaankin varsin monipuolinen, yrittäjiä on useita. Yksi ehdokkaista on pitkän linjan konkariehdokas. ”Olen palannut politiikkaan, koska koen, että työpanostani tarvitaan taas tässä ikääntyvässä yhteiskunnassa,” Anja Luoma sanoo. Joukossa on Porvoon kuntapolitiikan ensikertalaisiakin, kuten Kylmäkiven ratsutallin yrittäjä Sanna Andersson, rikosseuraamustyöntekijä Mika Seikku ja sitoutumattomana ehdokkaana K-supermarket Tarmolan kauppias, yrittäjä Jani Heinänen. ”Olemme iloisia monipuolisesta ehdokasjoukostamme, josta nyt julkistamme ensimmäiset,” kaupunginhallituksen jäsen Outi Lankia sanoo. ”Ehdokkuutta harkitsevia tahdon rohkaista lähtemään mukaan. Olen mielelläni tukemassa ja auttamassa uusia ehdokkaita mukaan kevään kuntavaaleihin". Keskustan kuntavaaliehdokkaita 2021 1. Andersson Sanna, yrittäjä 2. Heinänen Jani, kauppias, yrittäjä (Sitoutumaton) 3. Kanervala Tuomas, yrittäjä 4. Lankia Outi työturvallisuuspäällikkö, FM 5. Leiramo Mauri, eläkeläinen 6. Luoma Anja, kehitysaputyöntekijä, yrittäjä 7. Saarela Eija, talouspäällikkö 8. Seikku Mika, rikosseuraamustyöntekijä, työnohjaaja-yrittäjä 9. Quinlan Eija, toimittaja 10. Venäläinen Mikko, kauppiasyrittäjä Onko 10 kilometrin matka Porvoon keskustasta vähän vai paljon? Jos kuuntelen meidän kaupunkikehitystä, niin se on paljon. Jos katson Helsinkiin pendelöivän silmin, niin 10 kilometriä on lyhyt matka. Kun vertaan etäisyyttä harvaan asuttuun Suomeen, 10 kilometrin etäisyys on älyttömän vähän. Kun kuuntelen mielipiteitä Porvoon riittävän tiiviistä yhdyskuntarakenteesta, niin monen paikallisen virkamiehen mielestä 10 km on liian paljon. Kun kysyn itseltäni, niin 10-15 km säteinen ympyrä Porvoon keskustasta on mitä parhainta kehitys- ja kasvualuetta myös ympäristö- ja ilmastonäkökulmien kannalta.
Kuusi vuotta sitten valmistui kylärakenneohjelma ja tuossa ajassa ei ole ehditty saamaan Ilolan muutamien tonttien kaavoitusta maaliin tai edes kunnolla aloitettua sitä. Ilolan asemakaavaan ei ainakaan tähän mennessä ole ollut intressiä tulevinakaan vuosina, vaikka päätös alakoulun säilymisestäkin on tammikuussa tehty. Kaupunkikehitys on kokonaisuus ja kaavoituksen tulee tukea olemassa olevien koulujen ja päiväkotien ympäristöjä. On resurssien tuhlausta, jos niillä alueilla, joissa on sivistyspalveluita ei mahdollisteta myös asumiseen lisääntymistä. Monet kunnat markkinoivat väljempää asumista, mutta Porvoossa kaikki paukut oltaisiin laittamassa massiiviseen kerrostalorakentamiseen parin kilsan säteelle keskustasta. Onko siinä järkeä? Kerrostalo- ja pientaloasuminen eivät ole toisiaan korvaavia vaan toisiaan täydentäviä. Länsi-Haikkoo vetää puoleensa ja on rakentunut nopeasti, vaikka sieltäkin on lähes 7 kilometriä keskustaan. Kun etätyö lisääntyy myös tulevaisuudessa, vaikuttaa se elinympäristön valintoihin. Moni haluaa tilaa ympärilleen niin sisällä kuin ulkona. Porvoolla on kaikki valtit käsissään. Olisiko syytä pikaisesti laajentaa Porvoon parin kilometrin kaupunkikehitysympyrää 10-15 kilometriin? Oltaisiin edelleen lähellä kaupungin keskustaa ja monipuolisia palveluita, mutta samalla mahdollisuudet ja vaihtoehdot moninkertaistuvat. Asuinpaikka on valinta, tarjotaan siihen Porvoossa ihailtavan paljon vaihtoehtoja. Koronan myötä kotimaan matkailu on lisääntynyt, niin myös meidän perheellä. On nähty niin saaristoa kuin Lapin kesää tuntureilla. Viimeisimpinä matkakohteena oli Lappeenranta. Kaupunki, jossa on reilu 20 000 asukasta enemmän kuin Porvoossa. Siellä ei ole meren rantaa, mutta Suomen suurimman järven ranta yltää lähes ydinkeskustaan. Viikonloppumatka sai minut miettimään Porvoon torin ja keskustan kehityssuunnitelmia. Vertaamaan niitä näkemääni minulle vieraassa kaupungissa.
Lappenrannassa on kehitetty pyöräilyolosuhteita: pyöräilijöille oli oma reittikartta, löytyi valmiiksi suunniteltuja kunto- ja nähtävyyspyöräilyreittejä, oli rungosta lukittavia pyörätelineitä, kauppatorin vierestä kulki punaiseksi maalatut polkupyöräkaistat ja lähistöltä löytyi pihakatu. Torilla oli kauppahalli sekä vierekkäin pieniä mökkejä, jotka olivat kaikki torikahviloita. Torin laidalla pyöräkaistojen vieressä oli henkilöautojen parkkipaikka. Autojen pysäköintipaikkoja oli muutenkin varsin paljon niin katujen reunoilla kuin parkkihalleissa. Liikkeellä oli pyöräilijöitä, autoilijoita ja kävelijöitä. Jäin miettimään, että miksi Porvoossa on syntynyt vastakkainasettelua eri liikkumisvälineiden välille. Porvoon torin suunnitelmia viimeistellään ja nyt olisi käytävä kattava keskustelu siitä, että mitä oikein halutaan tai ei haluta. Voisimmeko ottaa oppia Porvoota suuremmasta Lappeenrannasta ja antaa ydinkeskustan olla hyvin saavutettavissa niin pyörillä kuin autoilla. Mallia emme Porvooseen voi liikaa ottaa miljoonakaupungeista. koska meiltä ei keskustaan kuljeta metro tai muut kiskot. Porvoon keskustan tulee olla jatkossakin helposti saavutettavissa eri kulkuneuvoilla niin bussilla, pyörällä, henkilöautolla kuin jalan. Emme asu metropolissa vaan idyllisessä reilun 50 000 asukkaan Porvoossa, jossa on tilaa kaikille liikkujille. Nurkkakuntainen ajattelu, jossa ei osata tai ei haluta sovittaa erilaisia näkemyksiä yhteen ei ole rakentavaa ja porvoolaisten kokonaisetua ajavaa. Maanantaina kokoontuvalle kaupunginhallitukselle esitetään muutoksia äänestysalueisiin. Tuorilan ja Kerkkoon äänestyspaikat poistettaisiin ja siirrettäisiin keskustaan. Pohjois-Porvoon alueella on väestöä yhteensä 1615. Vertailuna Sannaisten äänestysalueella on 1780 henkeä ja Epoon äänestysalueella 1104 henkeä.
Viranhaltijoiden tiedot esityksen perusteella ovat varsin heikolla tasolla, koska esityksessä kerrotaan, että “Kerkkoon äänestyspaikka on sijannut koulussa, joka nyt on purettu." Tuo koulu on nykyään nimeltään Jokilaakson koulu. Koulua ei suinkaan ole purettu tai lakkautettu. Viime vaaleissa äänestys tapahtui koulun liikuntasalissa. Pohjois-Porvoon kylät tulee säilyttää tasavertaisessa asemassa verrattuna muuhun maaseutumaiseen Porvooseen myös demokraattisissa vaaleissa. Nyt esityksessä äänestypaikat jäisivät vain Porvoon itä-, etelä- ja länsipuolelle. On myös parempi terveyden ja turvallisuuden kannalta, että suuria äänestysalueita ei kasvateta entisestään, jos korona on riesanamme vielä kevään äänestyksen aikaan. Outi Lankia kaupunginhallituksen jäsen (kesk.) Tuomas Kanervala kaupunginvaltuutettu (kesk.) Anne Korhonen kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoon kaupunkistrategian yksi teema on lapsiystävällisyys. Kaupunginvaltuusto päätti vajaa vuosi sitten elokuussa kaupunkistrategian mittareista. Yksi mittareista on oppimisen ja kasvamisen kaupunki, jota mitataan päätösten lapsivaikutusten arviointien lukumäärällä/ vuosi. Tuo mittari oli valtuuston yksimielinen päätös. Porvoon kaupunki on mukana Unicefin lapsiystävällinen kunta mallissa, johon sisältyy myös päätösten lapsivaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten arviointi mahdollistaa sen, että lasten edut otetaan lapsia koskevissa päätöksissä huomioon jo valmisteluvaiheessa.
Kestävän talouden ohjelmasta päätettäessä huomiota sai se, että lapsivaikutusten arviointia ei oltu tehty millään tasolla, ei edes pintapuolisesti. Kun toukokuussa kaupunginhallituksessa käsiteltiin kaupunkistrategian mittareiden tämän hetkistä tilannetta, puuttui tehtyjen lapsivaikutusten arviointien määrä mittareiden joukosta. Tässä on skarppaamisen paikka ja kaupunginvaltuuston päättämää mittaria ei voi noin vain unohtaa. Virkamiesjohdolla ei ole myöskään valtuuksia tehdä päätöstä, että arviointia ei koetakaan tarpeelliseksi päätösten valmistelun yhteydessä. Lapsivaikutusten arvioinnin perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991 lähtien. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä osa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa ja lasten oikeuksien edistämistä ja turvaamista. Lapsivaikutusten arviointi tuo esiin sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset. Se tuo näkyväksi erilaisissa tilanteissa olevien lasten ja nuorten tarpeet. Porvoon suomalaisessa seurakuntaan loimme arvioinnin jo vuosia sitten ja siellä sitä toteutetaan esimerkillisesti. Lapsivaikutusten arviointi on Porvoon kaupungille strategisesti tärkeä työkalu, jonka avulla voidaan kulkea kohti entistä lapsiystävällisempää kaupunkia. Porvoon kaupunginvaltuusto onkin päättänyt jo elokuussa 2019, että lapsivaikutustenarviointi on osa päätöksentekoprosessia. Luonnon monimuotoisuus heikkenee niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Porvoon kaupungilla on suuri määrä nurmialueita, joista osa voitaisiin muuttaa edistämään luonnon monimuotoisuutta ja samalla saada aikaan säästöjä sekä silmäniloa.
Ehdotan, että osa kaupungin nurmikkokentistä muutetaan kukkakedoiksi. Kukkakedot voidaan perustaa aikaisin keväällä tai syksyllä syys - lokakuussa. Kukkaketojen perustamiseen voidaan osallistaa myös koululaisia ja lähiseudun asukkaita. Nurmikoista muutetttaville kukkakedoille kylvetään niin yksivuotisia kuin monivuotisia niittykukkia, joita suosivat perhoset, mehiläiset, kimalaiset ja muut hyönteiset. Globaalisti sukupuutto uhkaa yli 40 % pölyttäjähyönteisistä. Hyönteisten määrä vähenee vauhdilla ja yksi syy on niiden elinympäristöjen yksipuolistuminen. Hyönteisten määrän vähenemisestä kärsivät myös linnut. Kestävän talouden ohjelmassa päätettiin, että säästöjä haetaan nurmien hoitoluokituksen muuttamisella. Nurmien leikkamista saadaan vähennettyä sillä, että nurmialueiden pinta-ala pienenee, kun osa niistä muutetaan kukkakedoiksi. Erilaiset kukkakedot eri puolilla kaupunkia kiinnostaisivat myös asukkaita ja turisteja, tuottaen iloa taisaisten numikoiden sijaan. Länsirannalle rakenteilla olevan päiväkoti Metsätähden lämmitysvaihtoehdoksi esitettiin kaukolämmön ja maalämmön yhdistelmää. Kaupunginhallituksen pyytämässä selvityksessä verrattiin neljää eri vaihtoehtoa kohteen lämmitysratkaisuksi. Selvityksen perusteella kokonaistaloudellisesti ja energiankäytön osalta järkevin on vaihtoehto, jossa maalämmön osuus energiakulutuksesta on 80 prosenttia ja kaukolämmön osuus 20 prosenttia.
Yllätyksemme oli suuri, kun kaupunginhallitus päätyikin viime maanantain kokouksessa kannattamaan selvitetyistä neljästä vaihtoehdosta kalleinta, pelkkää kaukolämpöä. Kanssamme pohjaesityksen puolesta äänesti Jari Oksanen (vihr). Jätimme seuraavan pöytäkirjamerkinnän: ”Valittu lämmitysvaihtoehto on vaihtoehdoista kaikkein kallein eikä täytä tavoiteltua A-energialuokkaa. Maalämmön hyödyntäminen olisi mahdollistanut myös lämpimällä kaudella maaviileän käyttämisen tilojen viilennyksessä.” Edellisessä, Metsätähden rakentamista käsitelleessä kokouksessa kaupunginhallitus linjasi edellyttävänsä, että suunnittelun edetessä hankkeen taloudellisuutta kehitetään edelleen. Tästä viikon päästä samaisen kaupunginhallituksen enemmistö halusi kuitenkin muuttaa viranhaltijoiden esittämän ja selvityksen perusteella edullisimman lämmitysratkaisun kaikkein kalleimmaksi vaihtoehdoksi. Porvoon kaupungin ilmasto-ohjelman yhtenä mittarina on maalämmön tuottaman energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta. Tämä on hyvä mittari, sillä taloudellisuuden lisäksi maalämpö on myös ekologinen lämmitysvaihtoehto. Toisin kuin nyt valittu vaihtoehto, olisi pohjaesitys päässyt energialuokitukseltaan luokkaan A. Kun määlämpöpumppujen pyöritykseen käytetään vihreää sähköä, on maalämpö käytännössä täysin päästötöntä. Palataan vielä kustannusvertailuun: nyt valitun vaihtoehdon kustannukset ovat kymmenen vuoden kuluttua 40 000 euroa suuremmat, kuin esitetyn vaihtoehdon. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua kokonaiskustannusten ero on noussut vielä enemmän, 133 000 euroon. Ero kasvaa, jos sähköllä toimivaa viilennystä tarvitaan enemmän tai kaukolämmön hinta nousee. Parhaillaan päättäjien pohdinnassa oleva Porvoon kestävän talouden ohjelma 2020-2026 esittää kipeitä ratkaisuja. On hämmästyttävää, että kun säästöjä voisi saada helposti ja kaiken lisäksi ympäristöystävällisesti, ei niihin kuitenkaan taivuta. Kaupunginhallituksen jäsenet Outi Lankia (kesk) ja Anna-Stiina Lundqvist (vihr) Taloudellinen isku koronakriisistä tulee olemaan kova myös Porvoossa. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni arvioi, että valtakunnallisesti isku voi olla jopa syvempi kuin 1990-luvun lama. Porvoon kaupunginhallitus päätti 26.3. yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä ja siitä, että kaupungin investointeja on priorisoitava uudelleen.
Yksi investointi, joka on arvioitava uudelleen on Varuboden-Oslan huoltoaseman pysäköintitalon ja liityntäpysäköinnin rakentaminen Hornhattulan tien risteykseen. Investointi maksaisi kaupungille lähemmäs 10 miljoonaa. Se on kahden uuden koulun hinta. Porvoon kaupunki järjesti teams-sovelluksessa kyselyn liityntäpysäköinnistä. Kyselyyn vastanneista vain viisi prosenttia käytti liityntäpysäköintiä viikoittain.Vastaajista yli 50 % toivoi uutta liityntäpysäköintiä kaupungin itäpuolelle. Sitä kyselyssä ei selvitetty, että kuinka moni toivoi uutta pysäköintipaikkaa keskustaan tai Kuninkaanporttiin. Siitä ei ole tietoa, että mikä on nykyisten paikkojen käyttöaste tai onko tarvetta lisäpaikoille. Teams-kysely on liian kevyt peruste miljoonainvestoinnille. Jos parkkihallin peruste on puolestaan ilmastostrategia, edellyttäisi se vertailua muihin mahdollisiin investointeihin, mistä saataisiin paras mahdollinen hyöty kyseisellä summalla. Jos rahaa lakisääteisten tehtävien jälkeen siis olisi. Nykyinen Katajamäen liityntäpysäköinti on edelleen toimiva ja kalliin parkkihallin rakentaminen ABC-aseman pihaan meidän veronmaksajien rahoilla ei ole välttämätöntä. Kannatamme huoltoasemahankkeen toteutumista, mutta emme kaupungin roolia uuden pysäköintitalon maksajana. Investoinnille ei ole esitetty mitään vertailuja kuten uuden liityntäpysäköintitilan rakentaminen keskustaan, Kuninkaanporttiin tai kaupungin itäpuolelle. Torin lähistölle uutta pysäköintilaitosta on toivottu vuosikausia ja se myös mahdollistaisi kävelykeskustan aidon toteuttamisen. Itäradan myötä Kuninkaanporttiin tarvitaan joka tapauksessa laajoja liityntäpysäköintitiloja. Olisiko järkevää katsoa asiaa hieman pidemmällä tähtäimellä? Odotettavissa on vaikeampiakin taloudellisia päätöksiä ja säästöt on aloitettava karsimalla investoinnit ei-lakisääteisistä palveluista kuten miljoonien parkkihallista, jota ilmankin porvoolaiset tulevat toimeen. Edellytämme vastuullisuutta päätöksentekoon. Tuomas Kanervala Outi Lankia kaupunginvaltuutetut (kesk.) Kuntalaisina meille on itsestäänselvyys, että maksamme kunnallisveron kotipaikkakunnalle. Voimme olla kerrallaan vain yhden kunnan asukas. Yrityksillä on valinnanvaraa. Yritys voi toimia paikkakunnalla, mutta yhteisöveroista paikkakunta saakin nolla euroa, jos sen kotipaikka on jossain muualla. Tiedätkö, että maksaako yritys, jonka palveluita käytät, yhteisöverot kotikuntaasi vai jonnekin muualle? Oletko pohtinut, missä sijaitsee yritys, jonka verkkokaupasta ostat?
Voimme kantaa paikallista vastuuta ja edistää kaupungin hyvinvointia paikallisten yritysten kautta. Kuluttajina meillä on merkittävästi valtaa, kun teemme arkisia valintoja. Porvoossa kirjoilla oleva yritys maksaa yhteisöveroja suoraan Porvoon kaupungin kassaan valtion ohella. Kun porvoolaisilla yrityksillä menee hyvin, vaikuttaa se suoraan kaupungin verokertymään. Yhteisöveroa maksetaan yrityksen tai yhteisön tuloksesta. Hyvin menestyvä yritys ruokkii koko kaupunkia ja on vakaa työpaikka. Jos käytät yrityksen palveluita, jonka kotipaikka sijaitsee vaikkapa Vantaalla, Porvoon yhteisöverokassaan kilahtaa nolla euroa ja yrityksen tuloksen mukaisen veropotin saa Vantaa. Mitä paremmin Porvooseen veronsa maksavilla yrityksillä menee, sitä paremmin menee kuntataloudella ja sitä monipuolisimpiin kunnallisiin palveluihin on varaa. Porvoon on oltava kiinnostava investointikohde myös ulkopaikkakuntalaisille yrityksille ja kaikki täällä sijaitsevat yritykset työllistävät suoraan ja epäsuorasti, mutta yhteisöveroja nuo yritykset eivät tänne välttämättä kerrytä. Porvoon vetovoimasta asuinpaikkana oli upea juttu Helsingin Sanomissa 5.1. Tuosta vetovoimasta meidän tulee pitää kiinni ja sitä tulee edistää niin kotipaikkana asukkaille kuin yrityksille. Annetaan hyvän kiertää omalla paikkakunnalla. Edesautetaan yhteistä hyvää vastuullisilla valinnoilla käyttämällä porvoolaisten yritysten palveluita. Paikalliset menestyvät yritykset ovat koko kaupungin asukkaiden etu. Ei kadehdita vaan kannustetaan. Porvoossa on hieno mahdollisuus kaksikielisyyden hyödyntämiseen. Olen aiemminkin kannattanut kaksikielisiä ratkaisuja. Esimerkkinä aikaisemmista valtuuston päätöksistä Tolkkisten alakoulut, joiden osalta sivistyskeskus hävisi valtuuston äänestyksessä nelisen vuotta sitten. Kannatin sitä, että Tolkkisiin olisi rakennettu uusi yhteinen sivistyskeskus molemmille alakouluille ja Tolkkisten vanha suomenkielinen koulu olisi saneerattu kaksikieliseksi päiväkodiksi.
Itäisen alueen osalta olen myös sivistyskeskuksen kannalla. Molempien kieliryhmien lapsimäärät vaihtelee eri ikäluokissa ja siksi alakoulut alueella pitkälle tulevaisuuteen turvaa yhteinen sivistyskeskus. Kaikkein pahinta olisi se, että nyt päätettäisiin erillisistä kouluista ja muutaman vuoden päästä jo selvitettäisiin sitä, että riittääkö toisen koulun oppilasmäärä vai ei. Epävarmuus alueella jatkuisi. Hyvä esimerkki on Hinthaara, jossa ruotsinkielisiä on vähemmän kuin suomenkielisiä, mutta sivistyskeskus osaltaan turvaa pienemmän kieliryhmän koulua. On myös lasten ja perheiden kannalta hyvä asia, että naapuruston lapset pääsevät samaan kouluun eivätkä kulje eri suuntiin. Se edistää laajemminkin kyläläisten yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Kun katsoo itäisen Porvoon suomen- ja ruotsinkielisten lasten asuinpaikkoja, niin keskeinen sijainti on Sannainen. Perustan mielipiteeni täysin faktoihin ja maantieteeseen. Porvoon maaseudulla on suuri vetovoima ja sitä tulee ylläpitää keskustan kehittämisen ohella. Kannatin kaupunginhallituksessa sivistyskeskusta, jotta niin Ilolalla, Jakarilla, Sikilällä, Sannaisilla kuin mahdollisesti Ylikkeellä ym. säilyy alakoulu lähialueella. Olen iloinen, että kaupunginhallituksen enemmistö näkee kaksikielisten ratkaisujen arvon ja on sivistyskeskuksen kannalla. Kieliryhmien vastakkainasettelua on tässä kaupungissa ollut jo tarpeeksi. Ei kiitos yksikielisille ratkaisuille, kyllä kiitos yhteistyölle! Outi Lankia kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kesk.) Porvoo Porvoon kaupungin virkamiesjohto on tuonut selkeästi esille, kuinka Porvoon kaupungin talous heikkenee selkeästi vuonna 2020, koska toimintamenot kasvavat voimakkaasti.
Tilanne tuntuu osittain absurdilta, koska Porvoon tulot ovat hyvällä tasolla. Kunnallisverotuoton ennakoidaan ensi vuonna kasvavan 11 miljoonaa euroa. Yhteisöverokertymä on poikkeuksellisen korkealla tasolla. Porvoolle ennakoidaan verotuloja vuonna ensi vuonna 252 miljoonaa, joka on 3,7 % enemmän kuin tänä vuonna. Hyvistä tuloista huolimatta aiotaan tuhlata vielä enemmän. Luottamushenkilöinä tilanne tuntuu välillä hyvinkin turhauttavalta ja tulee väkisinkin mietittyä, että onko tämä kaiken oman ajankäytön väärti. Eikö virkamiehet ymmärrä rahan arvoa vai onko heidän kassansa pohjaton? Esimerkiksi Lypan yläkoulun pihan kunnostamiseen esitetään talousarviossa 400 000 euroa ja Huhtisten alakoulun pihaan 800 000 euroa. Edelleen remontoidaan turhaan Suomenkylän päiväkotia, vaikka sitä ei koskaan aiotakaan ottaa Porvoon kaupungin toimesta käyttöön. Uusien tarpeellisten toilet-tilojen hintalapuksi kerrotaan 400 000 euroa. Tälle vuodelle luottamusmiehet esittivät 80 000 euroa kuntoportaiden rakentamiseen, mutta virkemiesvalmistelussa hinta nousi 230 000 euroon. Tuntuu siltä, että virkamiehet antavat vapaat kädet suunnittelijalle, joka ilmoittaa hinnan. Eikö pitäisi tehdä päinvastoin. Ensin päätetään käytettävä summa ja pidetään siitä kiinni. Esimerkiksi, Lypan yläkoulun pihaan sijoitettaisiin rahaa 50 000 euroa ja tehtäisiin sillä summalla mahdollisimman hyvä. Rahaa ei pidä tuhlata yli varojen. Viranhaltijoiden pohjattoman kassan taktiikalla kulut kyllä nousevat ja se on väärin porvoolaisia veronmaksajia ja yrityksiä kohtaan, jotka vieläpä rahoittavat kaupungin toimintaa erinomaisesti. Tulevina viikkoina me voimme yrittää vaikuttaa. Se tuntuu välillä vaan lähes mahdottomalta, kun eihän valtuuston viime vuoden päätöksen mukaisia kuntoportaitakaan saatu 80 000 eurolla rakennettua. Outi Lankia (kesk.) Nina Uski (kok.) Kaupunginhallituksen jäsenet Porvoo Metsäkeskustelu oli vilkasta niin keväällä eduskuntavaalien alla kuin nyt syksyllä. Valtakunnan politiikasta on esille nostettu vihreiden ja keskustan vaikuttajien vastakkaisia näkemyksiä.
Hyvin hoidettu ja kasvava talousmetsä on hyvä hiilensitoja, mutta metsätalouden seurauksena suomalaisen luonnon monimuotoisuus on heikentynyt, sitä ei voi kiistää. Talousmetsän rinnalla tarvitaan suojeltuja metsäalueita. YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteiden mukaisesti Suomen metisistä tulisi suojella vähintään 17 %:a. Metsäkeskusteluun toivon selkeämpiä kantoja myös Keskustalta biodiversiteetin näkökulmasta. Keskustan metsäpolitiikassa tulee nykyistä enemmän puhua luonnon monimuotoisuudesta ja elinympäristöjen turvaamisesta. Siitä, kuinka estetään ettei Suomen luonnon uhanlaisten lajien määrä kasva. Lajeistamme joka 9. on nyt uhanalainen. Uhanalaisten lajien osuus on suurin linnuissa ja sammalissa. Vahvat näkemyserot vasemmiston ja oikeiston välillä näkyivät myös Porvoon paikallispolitiikassa. Porvoon kaupunginvaltuustossa 28.8. äänestimme kaupungin omistaman metsän suojelusta. Vihreät esittivät, että kaupungin omistamista metsistä suojellaan vähintään 17 %:a vuoteen 2030 mennessä. Äänin 26-25 esitys voitti. Silmiin pistävää oli äänestäjien jakaantuminen. Suojelua kannattivat vihreät, sdp ja vasemmistoliitto. Oikeammalla olevat puolueet vastusti, lukuun ottamatta muutamaa rkp:n valtuutettua ja minua. Porvoon valtuuston enemmistön mielestä eri lajien asuinpaikkojen vaaliminen ansaitsee 17 %:a kaupungin omistamista metsistä. Enemmistönä halusimme varmistaa, että tuo osuus metsistä ei päädy asuinalueeksi eikä talousmetsäksi. Mitä mieltä on Keskusta, nähdäänkö arvoa luonnonmonimuotoisuuden edistämisessä? Osataanko ottaa osaa keskusteluun luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, vaikka se tarkoittaisi sitä, että silloin tuo metsäalue ei ole taloudellisesti hyödynnettävissä. Outi Lankia ympäristötieteen FM kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kesk.) Porvoo Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan Suomen ulkoilman laatu on maailman puhtainta. Valitettavasti julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat arkipäivää lähes jokaisessa Suomen kunnassa. On lapsia, jotka ovat käyneet koko koulutiensä sairaissa rakennuksissa ja työntekijöitä, jotka ovat sairastuneet työkyvyttömiksi. Sisäilmaongelmat ovat suuri kansallinen ongelma terveydellisesti ja taloudellisesti.
Sisäilmaongelmien syyt ovat moninaisia ja useiden kuntien toimitilajohdossa on ilmeinen osaamisvaje. Jos osaamista tai riittäviä resursseja ei ole, kiinteistöjen kunnossapitoa laiminlyödään, koneellista ilmanvaihtoa ei pidetä jatkuvatoimisesti päällä vaan se sammutetaan iltaisin ja loma-aikoina. Sisäilmakorjauskohteissa valitaan vääriä korjausmenetelmiä kuten lyhytnäköinen tiivistäminen vaurioituneen materiaalin poistamisen sijaan. Uudis- ja korjausrakentamista ei riittävästi valvota, jolloin rakennusvirheitä ei havaita tai tekijöiltä ei vaadita riittävää pätevyyttä. Kiinteistöomaisuudesta on pidettävä hyvää huolta. Yksi tekijä, jolla kiinteistöjen vaurioita, voidaan ennaltaehkäistä, on kiinteistöjen suunnitelmallinen kunnossapito. Kuka joutuu vastuuseen, jos virheistä ei opita ja sisäilmaongelmat jatkuvat vuodesta toiseen? Seuraukset usein kantaa sisäilmasta sairastunut lapsi tai työntekijä ja kulut maksaa veronmaksajat. Vastuuta tuskin koskaan joutuu kantamaan kiinteistön omistaja, jonka vastuiden laiminlyönti on ongelmat aiheuttanut. Sisäilmaongelmien hallinta vaatii lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Julkisten kiinteistöjen ylläpitokäytännöistä ja korjausrakentamisesta on säädettävä nykyistä tiukemmin ja laiminlyönneistä on oltava seurauksia. Sisäilmaongelmien käsittely ja oireilevien diagnosointi vaatii myös yhdenmukaisia toimintamalleja. On väärin, jos kokemus on se, että vasta viimeisenä vaihtoehtona todetaan sairastelun syyksi sairas sisäilma, jos silloinkaan. Outi Lankia sisäilma- ja työhygieenikko, FM kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Porvoo kansanedustajaehdokas (kesk.) Ei vain Porvoo vaan koko Itä-Uusimaa tarvitsee jatkossakin kansanedustajan, joka ajaa seudun etua. Kuka pitää meidän puolta ellemme me itse? Itä-Uusimaa on valitettavasti jäänyt muun Uudenmaan varjoon edunvalvonnassa.
Tärkeitä asioita Itä-Uudenmaan ja koko Uudenmaan kannalta ovat esimerkiksi seuraavat. Henkilöjunaliikenteen saaminen. On katsottava kokonaisetua. Rantaradan toteutuminen näyttää valitettavasti heikolta ja on tartuttava aktiivisesti realistisempaan vaihtoehtoon eli Itärataan. Itärata kulkisi Porvoon, Loviisan Koskenkylän ja Lapinjärven kautta. On fiksumpaa edistää toiseksi parasta vaihtoehtoa kuin ei rataa ollenkaan. Maakuntahallituksen käsittelyssä 11.3. Rkp esitti, että Itäradan yhteystarvenuoli poistetaan valmisteilla olevasta maakuntakaavasta kokonaan. Rkp:n esitys hävisi äänestyksessä. Teollisuuden kilpailukyvystä ja yrittäjien toimintaedellytyksistä huolehtiminen on korkealla agendalla. Niin suuret kuin pienet yritykset luovat työpaikkoja ja palveluita alueemme asukkaille. Taloudellinen toimeliaisuus lisää myös Itä-Uudenmaan painoarvoa valtakunnallisesti. Tulevaisuuden työntekijät kouluttaa toisen asteen ja korkea asteen oppilaitokset. On huolehdittava oppilaitoksien riittävistä resursseista. Tuleva eduskunta tulee jälleen käsittelemään sote-palveluita ja Porvoon sairaala tarvitsee puolustajaa myös jatkossa. Liikennekeskustelussa ei tule unohtaa tieverkon kuntoa. Voi yleistää, että kun alueellamme tie on numeroitu neljällä numerolla välillä myös kolmella. niin kunto on surkea. Tähänkin tarvitaan edunvalvontaa, jotta teiden kunnossapidon rahoja lisätään. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä mainitsen Loviisan ydinvoimalan reaktoreiden jatkoluvituksen. Jos ja kun Fortum hakee jatkolupaa tai lupaa korvaavalle reaktorille, tulee alueen kansanedustajan näkyvästi sitä tukea. On myös Porvoon ja koko Itä-Uudenmaan etu, jos kansanedustajan takana on valtakunnallisesti suuri puolue ja on selvää, että vaikuttamista tulee tehdä yhteistyössä yli puoluerajojen. Se tuo leveämmät hartiat asioiden hoitamiseen. Tuloksien aikaansaaminen ei ole yksilölaji, mutta alueen kansanedustaja tai kansanedustajat näyttävät edunvalvonnan suuntaa. Outi Lankia kansanedustajaehdokas (kesk.) Porvoo Helsingin Sanomat julkisti vetovoimgalluppinsa. Siitä selviää, että Uudenmaan Keskustan ehdokkaista suosituin on Antti Kaikkonen, jota seuraa Matti Vanhanen. Seuraavina tasavahvoina tulevat Outi Lankia ja Eerikki Viljanen.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006054650.html?fbclid=IwAR3H4o2CIEazPfxlMS2YzxqoN8S1A26MZaxpByOWOzumpo5huT-8V3fbmL8 Ennakkoäänestys alkaa 3.4. ja varsinaiseen vaalipäivään on alle kaksi viikkoa aikaa. Jokaisella annettavalla äänellä on valtava merkitys. Tavoitteenani vastuullinen, välittävä ja turvallinen Suomi. Naistenpäivä oli dramaattinen päivä. Suomalaisille keskeisiä peruspalveluita, sosiaali- ja terveyspalveluita, tuottavat kymmenet ja sadat tuhannet naiset, miesten merkitystä väheksymättä. Sote-järjestelmän uudistamistarpeesta on jo vuosikausia ollut laaja yksimielisyys. Todennäköisesti laajalla puolueiden välisellä yhteistyöllä yli hallitus- ja oppositiorajojen ja ilman valinnanvapausosaa eli yksityisten sote-keskusten tuomista mukaan uudistus olisi toteutettu.
Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat sote-uudistuksen ja se tulee toteuttaa seuraavalla eduskuntakaudella. Suomi vanhenee ja tarvitsemme enemmän hoiva- ja hoitopalveluita. Tarvitsemme sujuvat, helposti saatavilla olevat palvelut ilman raja-aitoja, jotka edistävät hyvinvointia ja kaventavat terveyseroja. Sote-uudistus on välttämätön. Nyt uudistukseen sisältyi ongelmallinen valinnanvapausmalli. Se olisi haitannut perus- ja erikoissairaanhoidon välistä integraatiota, lisännyt byrokratiaa ja kasvattanut kustannuksia. Riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoaminen tarvitsee riittävän rahoituksen. Terveyspalveluiden saatavuusongelmat ja vanhuspalveluiden vakavat ongelmat tarkoittavat sitä, että riittävästä rahoituksesta on huolehdittava. Meidän vastuu on katsoa tätä päivää pidemmälle ja keskiössä ovat myös ammattilaiset, joilta terveyskeskuksissa ja muissa palveluissa saamme avun. Nyt päättynyt valmistelu osoitti sen, että jättimäinen uudistus on toteutettava pienemmissä paloissa. Maakunnissa tehty valmistelu on luonut pohjan tulevalle valmistelulle. Esimerkiksi Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma ei ole mennyt hukkaan. Siitä on myös laaja yhteisymmärrys, että terveyspalveluiden tuottaminen tarvitsee kuntia leveämmät hartiat. On sen toimielimen nimi sitten maakunta tai joku muu alue, mutta yksittäistä kuntaa suurempi väestöpohja. Laajalla yhteistyöllä ja osallistamisella eteenpäin. Outi Lankia Sote-palveluiden asiakas kaupunginvaltuutettu kansanedustajaehdokas (kesk.) Porvoo Itärata eli uusi ratayhteys Porvoon kautta Kouvolaan parantaa valtakunnan liikenneverkkoa monin tavoin. Savon ja Karjalan ratojen junayhteys Helsinkiin nopeutuu tuntuvasti lyhentäen Kuopion ja Joensuun aikaetäisyyttä Helsingistä vähintään tunnilla ja parantaa kaikkien itäisten maakuntien saavutettavuutta. Itärata tekee raideliikenteestä lentoliikennettä kilpailukykyisemmän vaihtoehdon. Samalla koko Itä-Suomi Kainuuta myöten saa nopean yhden vaihdon yhteyden myös Pietariin. Teollisuuden kuljetusten siirtäminen radalle vähentää maantieverkon investointien tarvetta ja lisää henkilöliikenteen turvallisuutta maanteillä.
Helsingin ja Uudenmaan näkökulmasta Porvoo-Kouvola reitti yhdistettynä Lentorataan on erityisen hyödyllinen vähentäessään liikennepainetta pääradalla. Porvoolle ja koko Itä-Uudellemaalle itärata toisi huomattavan kasvupotentiaalin ja moninkertaiset kerrannaisvaikutukset. Pääkaupunkiseudun kasvupainetta saataisiin suunnattua laajemmalle alueelle ja työmatkaliikenne siirtyisi maanteiltä raiteille. Ilman idästä tulevaa liikennettä ei Porvoo-Helsinki-yhteys ole yksinään kannattava. Itärata nopeuttaa Helsingin ja Pietarin välistä junayhteyttä yli puolella tunnilla. Pietarin metropolialueella on kuusi miljoonaa asukasta. Kouvolan merkitys Suomen raideliikenteen tärkeimpänä risteyksenä kasvaisi ja työssäkäyntialueet laajentuisivat, joka toisi kasvua ja kilpailukykyä. Viime vuonna avatun säännöllisen tavarajunaliikenteen Kiinan ja Kouvolan välillä merkitys korostuisi. Kuopio, Joensuu, Kouvola ja Porvoo ovat elinvoimaisia kaupunkikeskuksia, joiden roolia Suomen tulevaisuuden aluerakenteessa tulee edistää myös nopeilla junayhteyksillä. Itä-Suomen kaupunkien ja maakuntien saavutettavuus junalla on merkittävästi heikompi kuin Länsi-Suomen. Nykyisin junayhteys Kuopioon ja Joensuuhun kestää yli neljä tuntia, kun samalla maantie-etäisyydellä olevalle Seinäjoelle pääsee alle kolmessa tunnissa. Tilanne ei ole Itä-Suomen kehittymisen ja lähes miljoonan suomalaisen elinalueen kannalta edes kohtuullinen. Itä-Uudellamaalla ei ole henkilöjunaliikennettä lainkaan. Porvoo-Kouvola –oikorata on kansantalouden ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta kannattavin vaihtoehto. Se parantaa Kuopion, Joensuun, Kouvolan, Porvoon ja maakuntien saavutettavuutta. Itäradan rakentamisen puolesta on laaja yksimielisyys koko Itä-Suomessa ja merkitys tulee ymmärtää myös Uudellamaalla. Itäradan vaikutuspiirissä olisi yli miljoona suomalaista ja satojatuhansia työpaikkoja. Itärata on vähintään yhtä kannattava hanke kuin Helsingin ja Turun välinen tunnin juna, ja se tulee toteuttaa mahdollisimman pian. Outi Lankia, kaupunginhallituksen jäsen, Porvoo Jenny Hasu, kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja, Kouvola Antti Kivelä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kuopio Porvoon kaupungin viranhaltijat tekevät vuosittain kymmeniä viranhaltijapäätöksiä. Nämä
päätökset eivät ole nähtävissä www.porvoo.fi sivuilla, josta löytyvät kaikkien lautakuntien, kaupungin liikelaitosten, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen esityslistat ja pöytäkirjat. Monet muut Uudenmaan kunnat ja kaupungit (esim. Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula ja Kerava) julkaisevat viranhanhaltijapäätökset omilla internet-sivuillaan. Kaupungin viestintäpäällikön mukaan teknisiä esteitä päätösten julkaisemiseksi www.porvoo.fi - sivuilla ei ole. Porvoon kaupungin edustajat ovat useasti puhuneet avoimuudesta kunnallisessa päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa. Käytännössä tässä on paljon parannettavaa. Yksittäisten kuntalaisten, kaupunginvaltuutettujen tai jopa tarkastuslautakunnan on ollut hankalaa ja joskus jopa mahdotonta saada kysyttyä julkisia tietoja kaupungilta. Kaikkien virhanhaltijapäätösten julkaiseminen Porvoon internetsivuilla on yksi askel kaupungin peräänkuuluttamaan avoimuuden suuntaan. Henkilötietojen käsittelyssä tulee tietenkin noudattaa GDPR:n sekä julkisuus- ja henkilötietolain kirjainta. Allekirjoittaneet toivovat, että viranhaltijapäätökset voidaan julkaista mahdollisimman nopeasti www.porvoo.fi- sivuilla esityslistojen ja pöytäkirjojen lisäksi. Porvoossa, 6.3.2019 Tuomas Kanervala ja Outi Lankia Kuuluuko nuorten ääni tilaisuudessa 26.2. koululaiset ja opiskelijat toivat esille, että heitä ei riittävästi huomioida päätöksiä valmisteltaessa ja heitä koskevat kaikki päätökset, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen.
Kirjoitin kaupunginvaltuuston kokoukseen 27.2. valtuustoaloitteen Lapsivaikutusten arviointi Porvoon kaupungin päätöksentekoon ja sen allekirjoitti 35 kaupunginvaltuutettua 51:stä. Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään sitä, miten päätös voidaan toteuttaa lasten ja nuorten edun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsivaikutusten arvioinnin tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta, parantaa päätöksenteon laatua, lisätä päätöksenteon ja valmistelun läpinäkyvyyttä. Lapsiystävällinen kunta arvioi päätöstensä lapsivaikutukset. Porvoon kaupunkistrategiassa kotikaupunkimme nostetaan esille lapsiystävällisenä ja lapsiperheitä houkuttelevana kaupunkina. Lapsivaikutusten arviointi vastaa Porvoon kaupunkistrategian tavoitteisiin. LEHDISTÖTIEDOTE 11.2.2019
Keskustan Itä-Uudellamaalla näkyvin poliitikko, porvoolainen Outi Lankia on lähdössä ehdolle Uudeltamaalta kevään eduskuntavaaleihin. Lankia on Porvoon kaupunginhallituksen jäsen ja toisen kauden kaupunginvaltuutettu. Lankia päätti lähteä ehdolle syvällisen harkinnan jälkeen, kun ehdokkuudelle tuli paljon kyselyjä pitkin Uuttamaata. Keskustan Porvoon ja Loviisan kunnallisjärjestöt esittävät Lankiaa ehdokkaaksi Keskustan Uudenmaan piirille, joka hyväksyy ehdokkaat. ”Haluan edistää niitä asioita, joiden eteen olen johdonmukaisesti tehnyt vaikuttamistyötä. Ympäristöasiat ja terveellinen ja turvallinen koulu- ja työympäristö, vastuullinen työelämä sekä perheiden hyvinvointi vaativat töitä ja olen valmis toimimaan samalla tarmolla näissä ja muissa asioissa koko Uudenmaan hyväksi kuin olen toiminut Porvoossa. Oikeudenmukaisuus on yksi tärkeimmistä arvoistani” Lankia sanoo. Lisäksi kannatuksen nousujohteisuus jokaisissa kunta- ja eduskuntavaaleissa, joissa Lankia on ollut ehdolla, on kannustanut häntä asettumaan ehdolle. Vaaleissa hän on aina tuplannut äänimääränsä edellisiin verrattuna. Istuvista Porvoon kaupunginvaltuutetuista Lankia sai toiseksi eniten ääniä kuntavaaleissa 2017. Edellisissä eduskuntavaaleissa hän sai 2 155 ääntä. Lankia työskentelee yksityisellä sektorilla työturvallisuuspäällikkönä ja on koulutukseltaan ympäristötieteiden FM. Lankian vaalistartti on 5.3. klo 18 Porvoossa Grandissa ja ovet ovat auki kaikille kiinnostuneille. Eduskuntavaalien vaalipäivä on 14.4.2019 ja ennakkoäänestys 3.-9.4. Lankian kampanjapäällikkö on porvoolainen Hanna Karlsson. Porvoon kaupungin toimintatavat rekrytoinneissa eivät ole riittävän avoimia ja ne eivät vastaa
tämän päivän tarpeita. Toimitilajohtoon haettiin uutta strategisesti tärkeää Kiinteistöjen ylläpitopäällikköä. Alun perin hakemus oli vain kuntarekryssä ja hakuaika 22.12-4.1, joulun ja uuden vuoden pyhien aikana. Kun asiasta huomautettiin, viranhaltija pidensi hakuaikaa 22.1. saakka ja hakuilmoitus julkaistiin myös Oikotiellä, joka tavoittaa työnhakijoita huomattavasti kattavammin. Henkilöstöjohtaja kertoi, että kaupungin nykyisen ohjeen mukaan työsuhteinen tehtävä on aina ensin sisäisesti haettavana kahden viikon ajan ja sen jälkeen tarvittaessa ulkoisessa haussa. Porvoossa on linjattu, että ulkoisesti haettavat avoimet työpaikat ilmoitetaan kuntarekryssä ja kaupungin nettisivuilla sekä työ- ja elinkeinotoimiston internetsivuilla. Muista ilmoituskanavista päättää palkkaava esimies. Kuninkaantien työterveyteen haettiin joulukuussa uutta toimitusjohtajaa. Tehtävän vaatimuksissa ei alun perin edellytetty kokemusta talouden ja henkilöstön johtamisesta. Asiaan puututtiin ja palkkaava viranhaltija muutti hakemuksen tekstiä. Esitys: Porvoon kaupungin rekrytointiohje tulee päivittää koskien johtajia, päälliköitä ja vaativien asiantuntijatehtäviä. Förslag: Borgå stads rekryteringsdirektiv bör uppdateras, i synnerhet gällande direktörer, chefer och special sakkunniga. Rekrytointiohjeessa tulee määritellä minimi hakuaika kullekin ryhmälle (johtajat, päälliköt, vaativat asiantuntijatehtävät). Kaikki johtajien, päälliköiden ja vaativien asiantuntijoiden hakuilmoitukset tulee julkaista aina myös ulkoisesti sisäisen haun lisäksi, vaikka kyseessä olisi työsuhde. Ohjeeseen tulee kirjata, että hakuaikaa ei saa sijoittaa vain pitkien juhlapyhien ympärille esim. joulu, pääsiäinen ja juhannus. Hakuilmoituksen ilmoituskanavista tulee linjata käytännöt päivitettävään ohjeeseen. Ei ole yhdenmukaista ja systemaattista, jos yksittäiset palkkaavat esimiehet päättävät asiasta. Ohjeeseen tulee kirjata myös ohjeet haastatteluja varten ja rekrytoivia esimiehiä tulee sisäisesti kouluttaa noudattamaan uutta yhtenäistä rekrytointikäytäntöä. Kaupungin rekrytoinnit ovat aina myös Porvoon markkinointia ja hyvän työnantajakuvan luomista. Johtajien, päälliköiden ja vaativien asiantuntijatehtävien rekrytointien tulee olla mahdollisimman avoimia ja käytäntöjen yhdenmukaisia. 3.2.2019 Outi Lankia Elin Blomqvist-Valtonen kaupunginvaltuutetut |
Outi LankiaLehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia, puheita ja valtuustoaloitteita. Arkisto
December 2023
|