Hyvä puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat
Tämä maankäytön toteutussuunnitelma tulee meille valtuustoon tiedoksi, joten mitään muutoksia tähän emme voi tehdä. Kyseessä on kuitenkin tärkeä suunnitelma, joka ohjaa tulevien vuosien kaavoitusta niin erilaisten asuinkiinteistöjen kuin yritystonttien kaavoituksen osalta. Porvoossa tarvitaan monenlaista asumista uusista kerrostaloista pientaloihin.
Korona-ajan tuomia muutoksia asumisen ei ole Porvoon suunnitelmissa vielä huomioitu, mutta elämäntapamme on tietyltä osin muuttunut ja se tulee ottaa huomioon myös kaupunkisuunnittelussa jatkossa.
Työt siirtyvät ainakin jossain laajuudessa pysyvästi kotiin ja siksi kodin pitää muuttua. Tietotyöläiset eivät tule enää palaamaan viitenä päivänä toimistossa moodiin. Joissain yrityksissä on jo linjattu, että töistä 40 prosenttia tehdään muualla kuin toimistossa. Vaikkapa paikallisen Osuuspankin johtaja kertoi, että vanhaan ei enää ole täysin paluuta ja asiakkaatkin ovat löytäneet mieluisia uusia etäpalveluita, jotka mahdollistavat myös pankin henkilökunnalle jatkossakin osittain etätyön.
Etätöiden yleistyessä on jo nähty, että pidentyvä työmatka on entistä pienempi haitta, jos työmatka pitää tehdä enää vaikkapa kolme kertaa viikossa. Pientalojen kysyntä kasvamisesta ovat kertoneet niin suurien rakennusliikkeiden johtajat kuin kiinteistönvälittäjät.
Suunnitelman sivulla 22. on esitetty omakotitonttien luovutus ja markkinointi.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa, että jatkossa asumisen sijoittumisen suunnittelussa huomioidaan nykyistä paremmin koulu- ja varhaiskasvatuspalvelut ja niiden suuri vaikutus. Esimerkiksi käy vaikkapa Kevätkumpu, Kevätlaakso ja Kantele-talon sivistyskeskus. Uudehko sivistyskeskus on jo nyt liian pieni tonttituotannon tuomien uusien lapsiperheiden tarpeisiin. Samaa mietin myös Haikkoon ja Tolkkisten alueella, riittääkö suomenkielisen koulun koko uusien asuinalueiden lapsiperheille.
Puolestaan Kerkkoossa asemakaava valmistui jo vuosia sitten, mutta kaupungin tonttien kauppa ei käynyt, koska oli suuri epävarmuus siitä, että onko kylässä jatkossa alakoulua vai ei. Vasta koulupäätöksen jälkeen kaupunki on vuokrannut 3 ja myynyt 2 omakotitalotonttia sekä varauksia on myös. Nämä kaikki on hyviä esimerkki lähikoulun ja asumisen välisestä yhteydestä.
Nyt on tehty miljoonainvestoinnit Ilolan ja Sannaisten kouluun. Ja olisi todellista haaskausta, jos ei hyödynnetä sitä potentiaalia ja kiinnostusta, jonka säilyvät ja uudistuvat alakoulut luovat itäiseen Porvooseen. En osaa edes enää laskea, että montako vuotta Ilolan asemakaava on keikkunut tällä listalla, mutta mitään ei ole tapahtunut. Joten on korkea aika priorisoida sen valmiiksi saattaminen.
Sannaisten koulua tulee myös hyödyntää vetovoimatekijänä lapsiperheille. Porvoon kaupunki omistaa Jakarin kylän läheltä sekä Pikku-Pernajan lahden rannan läheltä yhteensä yli 50 hehtaaria maata. Tuota kaupungin omistuksessa olevaa maata tulisi ainakin osin kaavoittaa tonttimaaksi. Lisäksi Sannaisten ja Veckjärven välisellä alueella on kaupungin omistamaa maata jopa 250 hehtaaria, joka myös tulisi soveltuvin kaavoittaa omakotitalo- ja rivitalotonteiksi. Voisi olla mahdollista luoda luonnonläheinen asuinalue järvimaisemilla, lähimetsällä ja vaikkapa asuinalueen yhteisellä uimarannalla. Porvoon maanhankinta rahastoa suunnitellaan kasvatettavan merkittävällä summalla, mutta on järkevää hyödyntää asumiskäyttöön myös niitä maita, jotka kaupunki jo omistaa. Varsinkin, jos maata on sellaisella sijainnilla, mikä myös tukee olemassa olevien koulujen oppilasmäärää.
Kiitos
Tämä maankäytön toteutussuunnitelma tulee meille valtuustoon tiedoksi, joten mitään muutoksia tähän emme voi tehdä. Kyseessä on kuitenkin tärkeä suunnitelma, joka ohjaa tulevien vuosien kaavoitusta niin erilaisten asuinkiinteistöjen kuin yritystonttien kaavoituksen osalta. Porvoossa tarvitaan monenlaista asumista uusista kerrostaloista pientaloihin.
Korona-ajan tuomia muutoksia asumisen ei ole Porvoon suunnitelmissa vielä huomioitu, mutta elämäntapamme on tietyltä osin muuttunut ja se tulee ottaa huomioon myös kaupunkisuunnittelussa jatkossa.
Työt siirtyvät ainakin jossain laajuudessa pysyvästi kotiin ja siksi kodin pitää muuttua. Tietotyöläiset eivät tule enää palaamaan viitenä päivänä toimistossa moodiin. Joissain yrityksissä on jo linjattu, että töistä 40 prosenttia tehdään muualla kuin toimistossa. Vaikkapa paikallisen Osuuspankin johtaja kertoi, että vanhaan ei enää ole täysin paluuta ja asiakkaatkin ovat löytäneet mieluisia uusia etäpalveluita, jotka mahdollistavat myös pankin henkilökunnalle jatkossakin osittain etätyön.
Etätöiden yleistyessä on jo nähty, että pidentyvä työmatka on entistä pienempi haitta, jos työmatka pitää tehdä enää vaikkapa kolme kertaa viikossa. Pientalojen kysyntä kasvamisesta ovat kertoneet niin suurien rakennusliikkeiden johtajat kuin kiinteistönvälittäjät.
Suunnitelman sivulla 22. on esitetty omakotitonttien luovutus ja markkinointi.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa, että jatkossa asumisen sijoittumisen suunnittelussa huomioidaan nykyistä paremmin koulu- ja varhaiskasvatuspalvelut ja niiden suuri vaikutus. Esimerkiksi käy vaikkapa Kevätkumpu, Kevätlaakso ja Kantele-talon sivistyskeskus. Uudehko sivistyskeskus on jo nyt liian pieni tonttituotannon tuomien uusien lapsiperheiden tarpeisiin. Samaa mietin myös Haikkoon ja Tolkkisten alueella, riittääkö suomenkielisen koulun koko uusien asuinalueiden lapsiperheille.
Puolestaan Kerkkoossa asemakaava valmistui jo vuosia sitten, mutta kaupungin tonttien kauppa ei käynyt, koska oli suuri epävarmuus siitä, että onko kylässä jatkossa alakoulua vai ei. Vasta koulupäätöksen jälkeen kaupunki on vuokrannut 3 ja myynyt 2 omakotitalotonttia sekä varauksia on myös. Nämä kaikki on hyviä esimerkki lähikoulun ja asumisen välisestä yhteydestä.
Nyt on tehty miljoonainvestoinnit Ilolan ja Sannaisten kouluun. Ja olisi todellista haaskausta, jos ei hyödynnetä sitä potentiaalia ja kiinnostusta, jonka säilyvät ja uudistuvat alakoulut luovat itäiseen Porvooseen. En osaa edes enää laskea, että montako vuotta Ilolan asemakaava on keikkunut tällä listalla, mutta mitään ei ole tapahtunut. Joten on korkea aika priorisoida sen valmiiksi saattaminen.
Sannaisten koulua tulee myös hyödyntää vetovoimatekijänä lapsiperheille. Porvoon kaupunki omistaa Jakarin kylän läheltä sekä Pikku-Pernajan lahden rannan läheltä yhteensä yli 50 hehtaaria maata. Tuota kaupungin omistuksessa olevaa maata tulisi ainakin osin kaavoittaa tonttimaaksi. Lisäksi Sannaisten ja Veckjärven välisellä alueella on kaupungin omistamaa maata jopa 250 hehtaaria, joka myös tulisi soveltuvin kaavoittaa omakotitalo- ja rivitalotonteiksi. Voisi olla mahdollista luoda luonnonläheinen asuinalue järvimaisemilla, lähimetsällä ja vaikkapa asuinalueen yhteisellä uimarannalla. Porvoon maanhankinta rahastoa suunnitellaan kasvatettavan merkittävällä summalla, mutta on järkevää hyödyntää asumiskäyttöön myös niitä maita, jotka kaupunki jo omistaa. Varsinkin, jos maata on sellaisella sijainnilla, mikä myös tukee olemassa olevien koulujen oppilasmäärää.
Kiitos
