Kuntalaisina meille on itsestäänselvyys, että maksamme kunnallisveron kotipaikkakunnalle. Voimme olla kerrallaan vain yhden kunnan asukas. Yrityksillä on valinnanvaraa. Yritys voi toimia paikkakunnalla, mutta yhteisöveroista paikkakunta saakin nolla euroa, jos sen kotipaikka on jossain muualla. Tiedätkö, että maksaako yritys, jonka palveluita käytät, yhteisöverot kotikuntaasi vai jonnekin muualle? Oletko pohtinut, missä sijaitsee yritys, jonka verkkokaupasta ostat? 

Voimme kantaa paikallista vastuuta ja edistää kaupungin hyvinvointia paikallisten yritysten kautta. Kuluttajina meillä on merkittävästi valtaa, kun teemme arkisia valintoja. Porvoossa kirjoilla oleva yritys maksaa yhteisöveroja suoraan Porvoon kaupungin kassaan valtion ohella. Kun porvoolaisilla yrityksillä menee hyvin, vaikuttaa se suoraan kaupungin verokertymään. Yhteisöveroa maksetaan yrityksen tai yhteisön tuloksesta. Hyvin menestyvä yritys ruokkii koko kaupunkia ja on vakaa työpaikka. 

Jos käytät yrityksen palveluita, jonka kotipaikka sijaitsee vaikkapa Vantaalla, Porvoon yhteisöverokassaan kilahtaa nolla euroa ja yrityksen tuloksen mukaisen veropotin saa Vantaa. Mitä paremmin Porvooseen veronsa maksavilla yrityksillä menee, sitä paremmin menee kuntataloudella ja sitä monipuolisimpiin kunnallisiin palveluihin on varaa. Porvoon on  oltava kiinnostava investointikohde myös ulkopaikkakuntalaisille yrityksille ja kaikki täällä sijaitsevat yritykset työllistävät suoraan ja epäsuorasti, mutta yhteisöveroja nuo yritykset eivät tänne välttämättä kerrytä. 

Porvoon vetovoimasta asuinpaikkana oli upea juttu Helsingin Sanomissa 5.1. Tuosta vetovoimasta meidän tulee pitää kiinni ja sitä tulee edistää niin kotipaikkana asukkaille kuin yrityksille. Annetaan hyvän kiertää omalla paikkakunnalla. Edesautetaan yhteistä hyvää vastuullisilla valinnoilla käyttämällä porvoolaisten yritysten palveluita. Paikalliset menestyvät yritykset ovat koko kaupungin asukkaiden etu. Ei kadehdita vaan kannustetaan. 

Porvoossa on hieno mahdollisuus kaksikielisyyden hyödyntämiseen. Olen aiemminkin kannattanut  kaksikielisiä ratkaisuja. Esimerkkinä aikaisemmista valtuuston päätöksistä Tolkkisten alakoulut, joiden osalta sivistyskeskus hävisi valtuuston äänestyksessä nelisen vuotta sitten. Kannatin sitä, että Tolkkisiin olisi rakennettu uusi yhteinen sivistyskeskus molemmille alakouluille ja Tolkkisten vanha suomenkielinen koulu olisi saneerattu kaksikieliseksi päiväkodiksi.

Itäisen alueen osalta olen myös sivistyskeskuksen kannalla. Molempien kieliryhmien lapsimäärät vaihtelee eri ikäluokissa ja siksi alakoulut alueella pitkälle tulevaisuuteen turvaa yhteinen sivistyskeskus. Kaikkein pahinta olisi se, että nyt päätettäisiin erillisistä kouluista ja muutaman vuoden päästä jo selvitettäisiin sitä, että riittääkö toisen koulun oppilasmäärä vai ei. Epävarmuus alueella jatkuisi.  Hyvä esimerkki on Hinthaara, jossa ruotsinkielisiä on vähemmän kuin suomenkielisiä, mutta sivistyskeskus osaltaan turvaa pienemmän kieliryhmän koulua. On myös lasten ja perheiden kannalta hyvä asia, että naapuruston lapset pääsevät samaan kouluun eivätkä kulje eri suuntiin. Se edistää laajemminkin kyläläisten yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. 

Kun katsoo itäisen Porvoon suomen- ja ruotsinkielisten lasten asuinpaikkoja, niin keskeinen sijainti on Sannainen. Perustan mielipiteeni täysin faktoihin ja maantieteeseen. Porvoon maaseudulla on suuri vetovoima ja sitä tulee ylläpitää keskustan kehittämisen ohella.
Kannatin kaupunginhallituksessa sivistyskeskusta, jotta niin Ilolalla, Jakarilla, Sikilällä, Sannaisilla kuin mahdollisesti Ylikkeellä ym. säilyy alakoulu lähialueella. Olen iloinen, että kaupunginhallituksen enemmistö näkee kaksikielisten ratkaisujen arvon ja on sivistyskeskuksen kannalla. Kieliryhmien vastakkainasettelua on tässä kaupungissa ollut jo tarpeeksi. 

Ei kiitos yksikielisille ratkaisuille, kyllä kiitos yhteistyölle! 

Outi Lankia
kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kesk.)
Porvoo