Länsirannalle rakenteilla olevan päiväkoti Metsätähden lämmitysvaihtoehdoksi esitettiin kaukolämmön ja maalämmön yhdistelmää. Kaupunginhallituksen pyytämässä selvityksessä verrattiin neljää eri vaihtoehtoa kohteen lämmitysratkaisuksi. Selvityksen perusteella kokonaistaloudellisesti ja energiankäytön osalta järkevin on vaihtoehto, jossa maalämmön osuus energiakulutuksesta on 80 prosenttia ja kaukolämmön osuus 20 prosenttia.
Yllätyksemme oli suuri, kun kaupunginhallitus päätyikin viime maanantain kokouksessa kannattamaan selvitetyistä neljästä vaihtoehdosta kalleinta, pelkkää kaukolämpöä. Kanssamme pohjaesityksen puolesta äänesti Jari Oksanen (vihr). Jätimme seuraavan pöytäkirjamerkinnän: ”Valittu lämmitysvaihtoehto on vaihtoehdoista kaikkein kallein eikä täytä tavoiteltua A-energialuokkaa. Maalämmön hyödyntäminen olisi mahdollistanut myös lämpimällä kaudella maaviileän käyttämisen tilojen viilennyksessä.”
Edellisessä, Metsätähden rakentamista käsitelleessä kokouksessa kaupunginhallitus linjasi edellyttävänsä, että suunnittelun edetessä hankkeen taloudellisuutta kehitetään edelleen. Tästä viikon päästä samaisen kaupunginhallituksen enemmistö halusi kuitenkin muuttaa viranhaltijoiden esittämän ja selvityksen perusteella edullisimman lämmitysratkaisun kaikkein kalleimmaksi vaihtoehdoksi.
Porvoon kaupungin ilmasto-ohjelman yhtenä mittarina on maalämmön tuottaman energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta. Tämä on hyvä mittari, sillä taloudellisuuden lisäksi maalämpö on myös ekologinen lämmitysvaihtoehto. Toisin kuin nyt valittu vaihtoehto, olisi pohjaesitys päässyt energialuokitukseltaan luokkaan A. Kun määlämpöpumppujen pyöritykseen käytetään vihreää sähköä, on maalämpö käytännössä täysin päästötöntä.
Palataan vielä kustannusvertailuun: nyt valitun vaihtoehdon kustannukset ovat kymmenen vuoden kuluttua 40 000 euroa suuremmat, kuin esitetyn vaihtoehdon. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua kokonaiskustannusten ero on noussut vielä enemmän, 133 000 euroon. Ero kasvaa, jos sähköllä toimivaa viilennystä tarvitaan enemmän tai kaukolämmön hinta nousee. Parhaillaan päättäjien pohdinnassa oleva Porvoon kestävän talouden ohjelma 2020-2026 esittää kipeitä ratkaisuja. On hämmästyttävää, että kun säästöjä voisi saada helposti ja kaiken lisäksi ympäristöystävällisesti, ei niihin kuitenkaan taivuta.
Kaupunginhallituksen jäsenet
Outi Lankia (kesk) ja Anna-Stiina Lundqvist (vihr)
Yllätyksemme oli suuri, kun kaupunginhallitus päätyikin viime maanantain kokouksessa kannattamaan selvitetyistä neljästä vaihtoehdosta kalleinta, pelkkää kaukolämpöä. Kanssamme pohjaesityksen puolesta äänesti Jari Oksanen (vihr). Jätimme seuraavan pöytäkirjamerkinnän: ”Valittu lämmitysvaihtoehto on vaihtoehdoista kaikkein kallein eikä täytä tavoiteltua A-energialuokkaa. Maalämmön hyödyntäminen olisi mahdollistanut myös lämpimällä kaudella maaviileän käyttämisen tilojen viilennyksessä.”
Edellisessä, Metsätähden rakentamista käsitelleessä kokouksessa kaupunginhallitus linjasi edellyttävänsä, että suunnittelun edetessä hankkeen taloudellisuutta kehitetään edelleen. Tästä viikon päästä samaisen kaupunginhallituksen enemmistö halusi kuitenkin muuttaa viranhaltijoiden esittämän ja selvityksen perusteella edullisimman lämmitysratkaisun kaikkein kalleimmaksi vaihtoehdoksi.
Porvoon kaupungin ilmasto-ohjelman yhtenä mittarina on maalämmön tuottaman energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta. Tämä on hyvä mittari, sillä taloudellisuuden lisäksi maalämpö on myös ekologinen lämmitysvaihtoehto. Toisin kuin nyt valittu vaihtoehto, olisi pohjaesitys päässyt energialuokitukseltaan luokkaan A. Kun määlämpöpumppujen pyöritykseen käytetään vihreää sähköä, on maalämpö käytännössä täysin päästötöntä.
Palataan vielä kustannusvertailuun: nyt valitun vaihtoehdon kustannukset ovat kymmenen vuoden kuluttua 40 000 euroa suuremmat, kuin esitetyn vaihtoehdon. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua kokonaiskustannusten ero on noussut vielä enemmän, 133 000 euroon. Ero kasvaa, jos sähköllä toimivaa viilennystä tarvitaan enemmän tai kaukolämmön hinta nousee. Parhaillaan päättäjien pohdinnassa oleva Porvoon kestävän talouden ohjelma 2020-2026 esittää kipeitä ratkaisuja. On hämmästyttävää, että kun säästöjä voisi saada helposti ja kaiken lisäksi ympäristöystävällisesti, ei niihin kuitenkaan taivuta.
Kaupunginhallituksen jäsenet
Outi Lankia (kesk) ja Anna-Stiina Lundqvist (vihr)
