Tänään torstaina 31. elokuuta vietetään Itämeripäivää. Itämeren suojelutyössä on korostunut nykyisten päästöjen rajoittaminen. Työtä tulee jatkaa, mutta on myös tärkeää, että uusia suuria päästöjä ei sallita.
Vihreän siirtymän investoinneissa on keskitytty ilmastonmuutoksen torjuntaan, eivätkä vesistövaikutukset ole nousseet riittävästi keskusteluun. Suunniteltujen akkumateriaalitehtaiden tuotannon jätteet heikentävät Itämeren tilaa, jos niiden laskeminen murtoveteen sallitaan eikä käsittelyä vaadita. Tarvitaan tutkimusta ja rajoituksia akkuteollisuuden vesistöpäästöille, jotta Itämeren haavoittuvaa luontoa ei vahingoiteta. Suojellaan ilmastoa ja Itämerta. Outi Lankia filosofian maisteri, Porvoo Julkaistu Helsingin Sanomissa 31.8.2023
0 Comments
Haminan akkumateriaalitehtaan tuotannon jätteistä 99,7 %:a halutaan sijoittaa matalaan Suomenlahteen. Jätteiden dumppaamista mereen lobbaavat voimakkaasti alueen kehitysyhtiö Cursor Oy ja Haminan kaupunki. Tekniikka jätevesien puhdistamiseen on olemassa, mutta CNGR Finlandin 17.8.23 järjestämässä seminaarissa kävi selväksi, että taloudellinen kannattavuus ajaa luonnon edelle eikä jätevesiä haluta puhdistaa. Jätteiden käsittely maksaa, mutta niin se maksaa muillekin yrityksille, kunnille ja kotitalouksille. Haminaan ei synny tavoiteltua maailman vihreintä akkumateriaalitehdasta, jos Suomenlahti on sen kaatopaikka. Vai palataanko todella historiaan, kaivetaan jätteet takapihalle ja lasketaan vesistöön?
Toivomme, että Cursor, Haminan kaupunki ja Kotkan kaupunki eivät sulje korviaan tehtaan ulkopuolisilta asiantuntijoilta ja asukkailta. Näyttää huolestuttavasti siltä, että he ajavat vain yhden yrityksen asiaa ja yrityksen julistamaa totuutta. Aluehallintovirasto sai hankkeesta 406 muistutusta tai mielipidettä. Muistutuksen tai mielipiteen jättäjinä on yksityishenkilöitä, ryhmiä, yhdistyksiä, osakaskuntia, kalatalousalueita ja yrityksiä. 153 vaatii suljettua kiertoa tai jätevesien johtamisen kieltoa. 128 vaatii tehokkaampaa jätevesien käsittelyä. 118 mielipiteessä ollaan huolissaan päästöistä mereen, vaikutuksista kalakantoihin ja/ tai kiinteistöjen arvon alenemiseen. Viranomaiselle on jätetty myös asiantuntijalausunto, jossa todistetaan yrityksen mallinnus virheelliseksi. Jäteveden sulfaattipitoisuus on 62 000 mg/l. Se on yli 200 kertaa enemmän kuin Haminan edustalla. Pitoisuus on myrkyllinen, ei luonnollinen murtovedelle. Sulfaatti korrosoi betonia ja terästä. Kohtalainen rasitus betonille aiheutuu pitoisuudella 600-3000 mg/l ja hyvin vahva rasitus pitoisuudella yli 6000 mg/l. Suomesta ei löydy mitään tutkimustietoa CNGR:n päästöä lähelläkään olevista pitoisuuksista. Jäteveden lämpötilasta ei ole keskustelu, se on 40 astetta, mutta CNGR Finland Oy:n mallinnuksen mukaan se muuttuu heti purkupaikalla 5,6 asteiseksi vuoden ympäri. Fakta on, että lämpö heikentää happitilannetta ja lisää rehevöitymistä, mutta tämänkin yritys sivuuttaa kokonaan. Heidän 40 asteinen jätevesi viilentää merta eikä lämmitä. Outi Lankia, Hannele Kalske, Camilla Cleve, Santeri Kinnunen, Jani Heinänen, Sirpa Salmi, Raija Seppälä, Jani Jaakkola, Markku Enqvist ja Katja Räsänen Maarissa on asemakaavassa uimaranta, joten kaavalliset edellytykset on olemassa. Paikalla on aikoinaan ollut suosittu uimaranta, joka on palvellut koko Porvoon keskusta-alueen asukkaita. Toivon, että kaupunkikehityslautakunta tukee Mika Varpion jättämää valtuustoaloitetta.
Porvoon kaupungilla on paljon tavoitteita sen suhtaan, että autoilua vähennettäisiin ja pyörällä liikuttaisiin enemmän. Tässä näkökulmasta oli erikoista lukea (UM 11.8.) se, että autolla ei pääsisi parkkiin suoraan Maarin rannalle, on viranhaltijoiden mielestä suurimpia syitä vastustaa uimarantaa. Suositulla Tervajärven uimarannalla on matkaa parkkipaikalle 300 metriä, mutta tätä ei tuoda esityksessä vertailuna esille. Keskeistä Maarin sijainnissa on se, että se on jo suosittu alue, jonne tullaan ulkoilemaan ja piknikille, mikä onnistuu nykyiselläänkin jalan tai pyörällä. Auton voi halutessaan jättää kävelyetäisyyden päähän. Maari on puistoaluetta, joten aluetta myös ylläpidetään kaupungin toimesta eri tavoin ympäri vuoden. Viranhaltijoiden esityksessä ei tuoda esille sitä, että kuinka nykyinen Maarin puiston ylläpito ja huolto tukisi uimarantaa. Kyse on uimarannan perustamisesta, ei ehdotuksesta koskien kioskin tai muiden kaupallisten palveluiden perustamista, joita ei suurimmalla osalla Porvoon uimarantoja ole. Maarin lähiseudulla on sen sijaan valtavasti enemmän palveluita kuin vaikkapa Sondbyn, Tervajärven tai Venjärven uimarantojen ympäristössä. Vuonna 2016 saamassani vastauksessa vastaavaan aloitteeseen kerrottiin mm. seuraavaa. "Porvoon veden mukaan alueella olevan pumppaamon yhteyteen on teknisesti helppo rakentaa yleinen wc. Alustavien tietojen mukaan uimarannan rakentaminen olisi luontevaa alueen hiekkaperäisen maaston ansiosta." Jos asia halutaan nähdä positiivisesti, niin mahdollisuuksia on enemmän kuin esteitä. Uimaranta Maarissa monipuolistaa keskustan ja vanhan kaupungin tarjontaa erityisesti alueen asukkaiden, turistien ja kansallisen kaupunkipuiston näkökulmasta. Uimaranta kaupungin sydämessä lisää myös lähiluontomme hyödyntämistä, Porvoonjoen arvostusta ja palauttaa palan Porvoon historiaa nykypäivään. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Julkaistu Uusimaassa 12.8.2023 |
Outi LankiaLehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia, puheita ja valtuustoaloitteita. Arkisto
December 2023
|