Kaupunginhallitus ei käyttänyt otto-oikeuttaan 19.1.2015 otsikossa mainittuun viranhaltijapäätökseen.
- Kaupan ehdot eivät ole Porvoon kaupungin ja kaupungin veronmaksajien edunmukaiset. Kauppahinta on 260 000 e ja viranhaltija/ kaupunginhallitus on päättänyt, että koulun tilat vuokrataan ostajalta ainakin vuoden 2017 loppuun saakka. Vårberga skolan arvioidaan valmistuvan vuodenvaihteessa 2017-2018. Vuokrahinnasta (vähintään 2000 e/ kk) riippuen kaupunki tulee maksamaan ostajalle useita kymmeniä tuhansia euroja vuokraa. Vuokrakulut voivat olla lähemmäs 90 000 euroa, jos muutto uuteen kouluun viivästyy ja riippuen vuokran suuruudesta. Merkittävä osuus kauppahinnasta kuluu vuokrakuluihin. - Tasapuolinen kohtelu Oliko kaikille kiinteistöstä kiinnostuneille selvillä, että kaupunki tulee vuokralaiseksi ainakin kolmeksi vuodeksi merkittävällä osuudella kauppahinnasta? Kuinka myytävä kohde ja vuokrasuhde olivat esillä esimerkiksi kohteen esittelyssä paikanpäällä ja myynti-ilmoituksissa kuten lehti-ilmoituksissa ja internetin-asuntosivuilla? Kiinteistöjä, joihin kuuluu pienikin merenranta, ei ole Porvoossa paljon myynnissä. Kiinteistön 638-439-3-158 Kråkö Skola tontin pinta-ala on 15 710 m2, kiinteistöön kuuluu merenrantaa 10-15 m ja vesialue 1250m2. Kolmen rakennusten pinta-ala on yhteensä noin 854 br-m2. Kråkö skolan rakennuksissa ei ole havaittu sisäilmaongelmia. Kråkö Skola, kuva: Yle Östnyland
0 Comments
lmanvaihdon pysäyttäminen altistaa sisäilmaongelmille Kiitos Usko Takkumäki kirjoituksestasi älyttömiä määräyksiä UM 23.1. Riittävä ilmanvaihto on yksi raikkaan sisäilman ja terveen rakennuksen edellytys.Päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmat ovat valtava terveydellinen ja taloudellinen ongelma. Porvoo on valitettavasti edelleen yksi kaupunki, jossa "säästetään" ilmanvaihdon pysäyttämisellä iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Rakentamismääräyskokoelmaa D2 tulkitaan niin, että ilmanvaihdon pysäyttäminen käyttöajan ulkopuolella on sallittua julkisissa rakennuksissa. Viranhaltijat linjaavat, että terveessä rakennuksessa ilmanvaihdon voi pysäyttää Valtuuston talousarviokokouksessa esitimme muutosta, mutta valitettavasti valtuuston enemmistö oli pysäyttämisen kannalla. Uudet rakennukset on rakennettu tiiviiksi ja vanhoihin rakennuksiin on peruskorjauksen yhteydessä asennettu koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihdon pysäyttäminen muuttaa painesuhteita, pitää epäpuhtaudet sisällä ja tiivistää kosteutta pinnoille.Tehoa voi pienentää, mutta täysin pysäyttämien on tullut jo kalliiksi. Nyt on kaupungin tervehdyttämisen ja tuottavuuden parantamisen ohjausryhmällä mahdollisuus tehdä tässä asiassa muutos parempaan. Outi Lankia sisäilma- ja työhygieenikko FM kaupunginvaltuutettu (kesk.) Uusimaa 26.1.2015 kirjoituksen alla lehden pilapiirtäjän viikon kuva. Alla on suoraa lainausta reilin neljän vuoden takaa Suomenmaan artikkelista Itä-Uusimaa kaipaa puolustajia 24.11.2010. Lainauksia lukiessa voi todeta. että asiat eivät ole parantuneet yhtään neljän vuoden takaisesta. Muutosta ja aktiivisuutta tarvitaan.
"Sorsan mielestä Itä-Uusimaa tarvitsee puolustajaa, jotta pääkaupunkiseutu ei ime kaikkia kehittämisresursseja. Itä-Uudenmaan kehittämisen unohtamisesta kertoo Lankian mielestä Porvoon Kuninkaanportin liiketilarakennussuunnitelmien kariutuminen maakuntakaavaan. " "Terveydensuojelusuunnittelijana Porvoon kaupungilla vesiasioiden parissa työskentelevän Lankian mielestä jätevesiasetuksen tavoite suojella vesistöjä ja pohjavettä on hyvä. Käytännön toteutuksessa tiedotuksessa on epäonnistuttu ja asukkaille myyty turhaankin pienpuhdistamoja, Kaikkonen ja Lankia totesivat. Kaikkosen mielestä ongelmallista on myös se, että asetusta tulkitaan Suomen kunnissa eri tavoin. Kun jotkut kunnat ovat jätevesiasioissa tiukempia kuin toiset, ovat kansalaiset eriarvoisessa asemassa asuinpaikasta riippuen, Kaikkonen perusteli. Tarvitaan valtakunnalliset ohjeet asetuksen noudattamiseen, Kaikkonen vaati. - Jos kiinteistö on veden äärellä tai pohjavesialueella, voisi vaatimuksena olla tiukempi puhdistustaso kuin muualla, Kaikkonen sanoi. Talous ja työllisyys, suomalaisen yrittäjyyden pärjääminen, ikäihmisten palvelut, Kaikkonen listasi kevään vaalien ratkaisevia kysymyksiä. Pukkilan ehdokkaalle Jukka Lehtimäelle tärkeitä kysymyksiä ovat työhyvinvoinnin lisääminen ja valtion byrokratian karsiminen. Lankia ennusti, että vaaleissa tullaan palaamaan ihmisten arkisia asioita koskeviin kysymyksiin kuten peruspalveluihin, lapsiperheiden tukeen ja työhyvinvointiin." Ministeri Laura Räty toteaa Uuden Suomen blogissaan 8.1, että vanhempainvapaajärjestelmä on remointoitava seuraavalla vaalikaudella. Lapset ja perheet nousevat keskiöön, mutta perhepolitiikan suuntaa on muutettava. Lapsilisiä on leikattu ja valinnanvapautta uhataan kaventaa.
Ei ole perheiden edun mukaista kiintiöittää kotihoidontukea tai jopa lakkauttaa sitä. Uusilla säädöksillä ei tule kaventaa perheiden valinnanvapautta ja mahdollisuuksia oman perheen kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Perheet ovat erilaisia. Toiset palaavat nopeasti työelämään ja toiset hoitavat lapsia pidempään kotona, kumpaankin on oltava mahdollisuus. Joustavuutta perhevapaisiin tarvitaan lisää. Varsinkin nyt monien perheiden toimeentulovaikeuksien ja työttömyyden lisääntyessä kiintiöt pakottaisivat perheet epäedullisiin tilanteisiin. Lasten etu ei toteudu, jos toinen vanhempi ei voi kiintiötään käyttää taloudellisen tai muun syyn takia ja lapset pakotetaan päivähoitoon. Ei saa unohtaa myöskään yksinhuoltajaperheitä. Aitoa tasa-arvon lisäämistä, nuorten naisten työllistymisen ja uran edistämistä olisi se, että perhevapaakustannukset jaetaan laajalla veropohjalla naisten ja miesten työnantajien kesken. Nuoren naisen palkkaaminen on etenkin pienyrittäjälle riski ja epäedullista naisvaltaisille aloille. Vakituisen työpaikan saa helpommin 25-vuotias mies kuin samanikäinen pätevä nainen. Todennäköisesti äitiyslomalle jäävän palkkaaminen on edelleen riski. Suorien kustannusten lisäksi syntyy merkittäviä välillisiä kustannuksia kuten sijaisjärjestelyt. Kannattaa edes tutkia Ruotsin mallia mukaileva vanhemmuusrahasto. Lasten kotihoidontuen ja perhevapaiden kokonaisuuden syntyminen on ollut edellisten sukupolvien vuosikausien ja jopa vuosikymmenien työn tulos ja sitä ei tule helpolla romuttaa. Ruotsin kielen opiskelu on aihe, jolla saadaan kipakkaakin keskustelua aikaan. Mutta ennen kaikkea koulujärjestelmämme kankeat rakenteet kaipaavat yksinkertaistamista. Perusopetuslaki on vanhentunut ja kaipaa uudistamista. Hyvä esimerkki on Isnäsin koulu Loviisassa, joka ei saanut opetusministeriöltä lupaa edes kaksikieliseen koulukokeiluun. Suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita on lain mukaan opetettava erikseen. Laki kieltää suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen yhdistämisen, mutta muita kieliä saa yhdistää suomeen ja ruotsiin.
Uudellamaalla ja Länsi-Suomessa on lukuisia luonnollisesti kaksikielisiä alueita. Se, että tarvittaessa yhteisessä koulussa, yhden rehtorin alla toimisi ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä luokkia, ei vaaranna oppimista eikä oikeutta opiskeluun omalla äidinkielellä. Kustannukset ja hallinto kertaantuvat edelleen monien kaupunkien sivistystoimen johdossa. Perusopetuslain säädösten uudistaminen vähentäisi hallintokustannuksia, kaataisi asenneaitoja, edistäisi kaksikielisyyttä ja turvaisi jopa lähikoulujen olemassaolon. Elävä kaksikielisyys on voitava hyödyntää kaksikielisissä kunnissa ja kaupungeissa. Väheneviä resursseja ei tule hukuttaa hallinnon rakenteisiin, vaan on luotava mahdollisuuksia erilaisiin paikallisiin ratkaisuihin. Hyvä työelämä on hyän yhteiskunnan perustekijöitä. Hyvinvointiyhteiskuntamme pyörii työn voimalla. Jotta julkiset palvelut, sosiaalietuudet ja eläkkeet pystytään maksamaan, myös tulevaisuudessa, on mahdollisimman monella oltava työtä. Työelämässä on oltava sellaiset rakenteet ja puitteet, että työssä jaksaa ja voi hyvin.
Työelämä kaipaa uudenlaista arvokeskustelua ja kestävyyttä. Äärimmilleen vedettävä tuloshakuisuus on tulossa tiensä päähän. Ympärillä ja läheisten työpaikoilla käytävät yt-neuvottelut saavat väkisinkin miettimään työn turvallisuuden merkitystä ja herättävät myös pelkoa omasta työllisyydestä, vaikka huoli juuri nyt olisikin turha. Tällä hetkellä lähes joka toinen eläkepäätös on työkyvyttömyyseläkepäätös. Jos nuori syrjäytyy työelämän ulkopuolelle, maksaa se yhteiskunnalle noin miljoonan. Jos yhä harvempi on töissä, lisää se paineita korottaa työeläkevakuutusmaksua (nyt keskimäärin 22 %). TyEL-maksun suuruudella on puolestaan suora yhteys suomalalaisen työn kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Tulisi merkittävästi panostaa nuorten työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä työssä olevien työkykyyn. On pystyttävä vähentämään työkyvyttömyyseläkkeille jäävien määrää. Oikeaa asennetta ei ole esimerkiksi puheet lomien lyhentämisestä tai lounasseteleiden verovähennyksen poistamisesta. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen panostamisella saadaan paremmin voivia työntekijöitä, vähennettyä sairaslomien määriä jne. Työterveyshuollon toimivuus ja palvelut ovat myös tärkeässä roolissa. Työllisyyskysymyksessä asiat kiertävät täydellisesti kehää. Hyvinvointiyhteiskuntamme kannalta työllisyys on keskeistä. Yksittäisen ihmisen ja hänen perheensä toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta työ ja työpaikka ovat keskeisiä. Minun tai sinun syrjäytyminen ja uupuminen olisi lähipiiriämme ja koko yhteiskuntaa koskettava kysymys. |
Outi LankiaLehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia, puheita ja valtuustoaloitteita. Arkisto
December 2023
|