Helsingin Sanomat julkisti vetovoimgalluppinsa. Siitä selviää, että Uudenmaan Keskustan ehdokkaista suosituin on Antti Kaikkonen, jota seuraa Matti Vanhanen. Seuraavina tasavahvoina tulevat Outi Lankia ja Eerikki Viljanen. 

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006054650.html?fbclid=IwAR3H4o2CIEazPfxlMS2YzxqoN8S1A26MZaxpByOWOzumpo5huT-8V3fbmL8

Ennakkoäänestys alkaa 3.4. ja varsinaiseen vaalipäivään on alle kaksi viikkoa aikaa. Jokaisella annettavalla äänellä on valtava merkitys.  Tavoitteenani vastuullinen, välittävä ja turvallinen Suomi. 

Naistenpäivä oli dramaattinen päivä.  Suomalaisille keskeisiä peruspalveluita, sosiaali- ja terveyspalveluita, tuottavat kymmenet ja sadat tuhannet naiset, miesten merkitystä väheksymättä.  Sote-järjestelmän uudistamistarpeesta on jo vuosikausia ollut laaja yksimielisyys. Todennäköisesti laajalla puolueiden välisellä yhteistyöllä yli hallitus- ja oppositiorajojen ja ilman valinnanvapausosaa eli yksityisten sote-keskusten tuomista mukaan uudistus olisi toteutettu.
​
Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat sote-uudistuksen ja se tulee toteuttaa seuraavalla eduskuntakaudella. Suomi vanhenee ja tarvitsemme enemmän hoiva- ja hoitopalveluita. Tarvitsemme sujuvat, helposti saatavilla olevat palvelut ilman raja-aitoja, jotka edistävät hyvinvointia ja kaventavat terveyseroja.  Sote-uudistus on välttämätön. Nyt uudistukseen sisältyi ongelmallinen valinnanvapausmalli. Se olisi haitannut perus- ja erikoissairaanhoidon välistä integraatiota, lisännyt byrokratiaa ja kasvattanut kustannuksia.

Riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoaminen tarvitsee riittävän rahoituksen. Terveyspalveluiden saatavuusongelmat ja vanhuspalveluiden vakavat ongelmat tarkoittavat sitä, että riittävästä rahoituksesta on huolehdittava. Meidän vastuu on katsoa tätä päivää pidemmälle ja keskiössä ovat myös ammattilaiset, joilta terveyskeskuksissa ja muissa palveluissa saamme avun. 

Nyt päättynyt valmistelu osoitti sen, että jättimäinen uudistus on toteutettava pienemmissä paloissa. Maakunnissa tehty valmistelu on luonut pohjan tulevalle valmistelulle. Esimerkiksi Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma ei ole mennyt hukkaan. Siitä on myös laaja yhteisymmärrys, että terveyspalveluiden tuottaminen tarvitsee kuntia leveämmät hartiat. On sen toimielimen nimi sitten maakunta tai joku muu alue, mutta yksittäistä kuntaa suurempi väestöpohja.
Laajalla yhteistyöllä ja osallistamisella eteenpäin.

 Outi Lankia
Sote-palveluiden asiakas
kaupunginvaltuutettu
kansanedustajaehdokas (kesk.)
Porvoo
 

Itärata eli uusi ratayhteys Porvoon kautta Kouvolaan parantaa valtakunnan liikenneverkkoa monin tavoin. Savon ja Karjalan ratojen junayhteys Helsinkiin nopeutuu tuntuvasti lyhentäen Kuopion ja Joensuun aikaetäisyyttä Helsingistä vähintään tunnilla ja parantaa kaikkien itäisten maakuntien saavutettavuutta. Itärata tekee raideliikenteestä lentoliikennettä kilpailukykyisemmän vaihtoehdon. Samalla koko Itä-Suomi Kainuuta myöten saa nopean yhden vaihdon yhteyden myös Pietariin. Teollisuuden kuljetusten siirtäminen radalle vähentää maantieverkon investointien tarvetta ja lisää henkilöliikenteen turvallisuutta maanteillä.  
 
Helsingin ja Uudenmaan näkökulmasta Porvoo-Kouvola reitti yhdistettynä Lentorataan on erityisen hyödyllinen vähentäessään liikennepainetta pääradalla. Porvoolle ja koko Itä-Uudellemaalle itärata toisi huomattavan kasvupotentiaalin ja moninkertaiset kerrannaisvaikutukset. Pääkaupunkiseudun kasvupainetta saataisiin suunnattua laajemmalle alueelle ja työmatkaliikenne siirtyisi maanteiltä raiteille. Ilman idästä tulevaa liikennettä ei Porvoo-Helsinki-yhteys ole yksinään kannattava.
 
Itärata nopeuttaa Helsingin ja Pietarin välistä junayhteyttä yli puolella tunnilla. Pietarin metropolialueella on kuusi miljoonaa asukasta.  Kouvolan merkitys Suomen raideliikenteen tärkeimpänä risteyksenä kasvaisi ja työssäkäyntialueet laajentuisivat, joka toisi kasvua ja kilpailukykyä. Viime vuonna avatun säännöllisen tavarajunaliikenteen Kiinan ja Kouvolan välillä merkitys korostuisi. 
 
Kuopio, Joensuu, Kouvola ja Porvoo ovat elinvoimaisia kaupunkikeskuksia, joiden roolia Suomen tulevaisuuden aluerakenteessa tulee edistää myös nopeilla junayhteyksillä. Itä-Suomen kaupunkien ja maakuntien saavutettavuus junalla on merkittävästi heikompi kuin Länsi-Suomen. Nykyisin junayhteys Kuopioon ja Joensuuhun kestää yli neljä tuntia, kun samalla maantie-etäisyydellä olevalle Seinäjoelle pääsee alle kolmessa tunnissa. Tilanne ei ole Itä-Suomen kehittymisen ja lähes miljoonan suomalaisen elinalueen kannalta edes kohtuullinen. Itä-Uudellamaalla ei ole henkilöjunaliikennettä lainkaan.
 
Porvoo-Kouvola –oikorata on kansantalouden ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta kannattavin vaihtoehto. Se parantaa Kuopion, Joensuun, Kouvolan, Porvoon ja maakuntien saavutettavuutta. Itäradan rakentamisen puolesta on laaja yksimielisyys koko Itä-Suomessa ja merkitys tulee ymmärtää myös Uudellamaalla. Itäradan vaikutuspiirissä olisi yli miljoona suomalaista ja satojatuhansia työpaikkoja. Itärata on vähintään yhtä kannattava hanke kuin Helsingin ja Turun välinen tunnin juna, ja se tulee toteuttaa mahdollisimman pian.
 
Outi Lankia, kaupunginhallituksen jäsen, Porvoo
Jenny Hasu, kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja, Kouvola
Antti Kivelä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kuopio

Porvoon kaupungin viranhaltijat tekevät vuosittain kymmeniä viranhaltijapäätöksiä. Nämä
päätökset eivät ole nähtävissä www.porvoo.fi sivuilla, josta löytyvät kaikkien lautakuntien,
kaupungin liikelaitosten, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen esityslistat ja pöytäkirjat.

Monet muut Uudenmaan kunnat ja kaupungit (esim. Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula ja Kerava)
julkaisevat viranhanhaltijapäätökset omilla internet-sivuillaan. Kaupungin viestintäpäällikön
mukaan teknisiä esteitä päätösten julkaisemiseksi www.porvoo.fi - sivuilla ei ole.

Porvoon kaupungin edustajat ovat useasti puhuneet avoimuudesta kunnallisessa
päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa. Käytännössä tässä on paljon parannettavaa.
Yksittäisten kuntalaisten, kaupunginvaltuutettujen tai jopa tarkastuslautakunnan on ollut
hankalaa ja joskus jopa mahdotonta saada kysyttyä julkisia tietoja kaupungilta.

Kaikkien virhanhaltijapäätösten julkaiseminen Porvoon internetsivuilla on yksi askel kaupungin
peräänkuuluttamaan avoimuuden suuntaan. Henkilötietojen käsittelyssä tulee tietenkin
noudattaa GDPR:n sekä julkisuus- ja henkilötietolain kirjainta.

Allekirjoittaneet toivovat, että viranhaltijapäätökset voidaan julkaista mahdollisimman nopeasti
www.porvoo.fi- sivuilla esityslistojen ja pöytäkirjojen lisäksi.

Porvoossa, 6.3.2019

Tuomas Kanervala ja Outi Lankia