Viime kunnallisvaalit olivat omalta osaltani sisäilmavaalit. Kiinteistöjen kunnossapidon laiminlyönti valkeni lopulta kaikille valtuustokauden alussa esittämäni kiinteistöjen kunnossapitojärjestelmän tarkastuksen jälkeen. Syntyneellä yhteisellä tahtotilalla valtuusto sai paljon aikaan niin kiinteistöjen suunnitelmallisen ylläpidon kuin ilmanvaihdon päällä pitämisen 24/7 suhteen. Investoitiin uusiin koulurakennuksiin ja tiukennettiin rakentamisen valvontaa.
Koronavuoden jälkeen vähintään yhtä tärkeä korjattava asia on koululaisten ja opiskelijoiden heikkenevä hyvinvointi. Jokaiselle on tullut selväksi mm. koulukiusaamisen suuri määrä. Nuorten mielenterveyspalvelut ovat Porvoossa ruuhkautuneet eivätkä kaikki edes tiedä, mistä apua voi hakea.
Oppilashuollon resursseja tulee kouluissa kasvattaa. Kuraattori ja laaja-alainen erityisopettaja ovat merkityksellisiä ja sitä parempi, mitä pitkäaikaisempi suhde heillä oppilaisiin syntyy. Koulupsykologin on oltava riittävästi läsnä ja hänen luokseen tulee olla helppo mennä. Nuorten kokemat haasteet voivat liittyä esimerkiksi opiskeluun ja ihmissuhteisiin. Psykiatrinen sairaanhoitaja voi puolestaan olla merkittävä linkki koulun ja kodin välillä tehden yksilöllistä työtä oppilaan ja hänen perheensä kanssa.
Koulunkäynninohjaajilla on tärkeä rooli luokissa opettajan apuna, jotta oppimisrauha säilyy ja kaikki saavat yksilöllistä huomiota. Ensi syksynä on tukiopetukseen varattava riittävästi resursseja, jotta puutteet oppimisessa saadaan kurottua kiinni. Oppilaita ja opettajia auttaisi myös mahdollisuus pitää enemmän jakotunteja eli jakaa luokka säännöllisesti pienempiin ryhmiin. 26 oppilasta samassa luokassa on liian paljon.
Inkluusiota ei saa käyttää säästökeinona vaan sen on oltava lapsen ja ryhmän edun mukaista. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaiden osalta on edettävä lapsilähtöisesti ja he tarvitsevat myös riittävästi henkilökohtaista tukea.
Pian yläkoulun päättävä 2005 syntyneiden ikäluokka on ensimmäinen, joiden oppivelvollisuus jatkuu 18-vuotiaaksi saakka. Oppilashuollon resurssoinnissa on keskiössä entistä enemmän myös ammattikoulu ja lukio. Tuen määrä on tärkeää, jotta jokaisen nuoren oppivelvollisuus päättyy toisen asteen tutkinnon suorittamiseen eikä koulupudokkaana 18 vuotta täyttäessä.
Investoiminen oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin maksaa, mutta jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle paljon enemmän inhimillisestä tragediasta puhumattakaan. Lastemme tulevaisuuteen vaikutetaan nyt.
Outi Lankia
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
kuntavaaliehdokas
Porvoo
Koronavuoden jälkeen vähintään yhtä tärkeä korjattava asia on koululaisten ja opiskelijoiden heikkenevä hyvinvointi. Jokaiselle on tullut selväksi mm. koulukiusaamisen suuri määrä. Nuorten mielenterveyspalvelut ovat Porvoossa ruuhkautuneet eivätkä kaikki edes tiedä, mistä apua voi hakea.
Oppilashuollon resursseja tulee kouluissa kasvattaa. Kuraattori ja laaja-alainen erityisopettaja ovat merkityksellisiä ja sitä parempi, mitä pitkäaikaisempi suhde heillä oppilaisiin syntyy. Koulupsykologin on oltava riittävästi läsnä ja hänen luokseen tulee olla helppo mennä. Nuorten kokemat haasteet voivat liittyä esimerkiksi opiskeluun ja ihmissuhteisiin. Psykiatrinen sairaanhoitaja voi puolestaan olla merkittävä linkki koulun ja kodin välillä tehden yksilöllistä työtä oppilaan ja hänen perheensä kanssa.
Koulunkäynninohjaajilla on tärkeä rooli luokissa opettajan apuna, jotta oppimisrauha säilyy ja kaikki saavat yksilöllistä huomiota. Ensi syksynä on tukiopetukseen varattava riittävästi resursseja, jotta puutteet oppimisessa saadaan kurottua kiinni. Oppilaita ja opettajia auttaisi myös mahdollisuus pitää enemmän jakotunteja eli jakaa luokka säännöllisesti pienempiin ryhmiin. 26 oppilasta samassa luokassa on liian paljon.
Inkluusiota ei saa käyttää säästökeinona vaan sen on oltava lapsen ja ryhmän edun mukaista. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaiden osalta on edettävä lapsilähtöisesti ja he tarvitsevat myös riittävästi henkilökohtaista tukea.
Pian yläkoulun päättävä 2005 syntyneiden ikäluokka on ensimmäinen, joiden oppivelvollisuus jatkuu 18-vuotiaaksi saakka. Oppilashuollon resurssoinnissa on keskiössä entistä enemmän myös ammattikoulu ja lukio. Tuen määrä on tärkeää, jotta jokaisen nuoren oppivelvollisuus päättyy toisen asteen tutkinnon suorittamiseen eikä koulupudokkaana 18 vuotta täyttäessä.
Investoiminen oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin maksaa, mutta jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle paljon enemmän inhimillisestä tragediasta puhumattakaan. Lastemme tulevaisuuteen vaikutetaan nyt.
Outi Lankia
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
kuntavaaliehdokas
Porvoo
