Työllisyyden lisääminen on seuraavan eduskunnan tärkein tehtävä. Vain työllisyyden kasvu turvaa hyvinvointipalvelut. Julkisia palveluita käyttävät varsinkin lapset ja eläkeläiset. Vanhemmat sukupolvet ovat rakentaneet tämän maan. He tarvitsevat toimivia terveyspalveluita ja moni elää pienellä eläkkeellä, mutta vain työttömyyttä vähentämällä voimme turvata palvelut.
Yksityinen sektori ja veronmaksajat eivät pysty kattamaan julkisia menoja. Suomen raju velkaantuminen on saatava pysähtymään. Kokonaisveroaste on jo yli 45 prosenttia ja sen kasvattaminen ei edesauta yritysten työllistämistä eikä kotitalouksien pärjäämistä. Työntekoon ja yrittämiseen on luotava enemmän mahdollisuuksia nykyisten rajoitusten sijaan. Meille on luotu lainsäädäntöä ja byrokratiaa, joka estää yritysten laajentumista, uusia paikallisia hankkeita ja kärjistetysti asuntorakentamista suurten kaupunkien ulkopuolelle. Ympäri Uuttamaata on paljon mahdollisuuksia, joita on kannustettava toteutukseen, eikä estettävä. Tasapainoinen Uudenmaan kehittäminen helpottaa myös asuinkustannusten kohtuutonta nousua pääkaupunkiseudulla. Sosiaaliturvajärjestelmä on uudistettava vastaamaan tämän päivän tarpeita. Työttömälle lyhyenkin työn vastaanottaminen tai opiskelun on oltava kannattavaa. Yrittäjän ja palkansaajan on oltava toisiinsa nähden tasa-arvoisessa asemassa. Sosiaaliturvajärjestelmämme passivoi vaikka sen pitäisi turvan luomisen ohella kannustaa. Konkreettisesti uusia työpaikkoja syntyy esimerkiksi, jos ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta tehdään edullisempaa. Suomessa on 170 000 yksinyrittäjää. Jos heistä edes osa työllistäisi yhden työntekijän, syntyisi kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
0 Comments
Perheiden pahoinvointi ja väkivalta
Keskustelemme paljon taloudesta ja työttömyydestä. Taloudellisista ongelmista aiheutuu paljon kärsimystä, perheissä voidaan huonosti ja ongelmat näyttäytyvät eri tavoin. Pahoinvointia on myös hyvin toimeentulevissa perheissä. Suomessa perheväkivaltaluvut ovat todella synkät. Joka kolmas nainen on kokenut lähisuhteessa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Suomen lain mukaan väkivalta on rikos, myös kotona tapahtuva piilossa oleva väkivalta. Perhesalaisuuksista puhuminen on muuttunut avoimemmaksi. Porvoon turvakodin asiakasmäärät ovat viimeisen kahden vuoden aikana merkittävästi nousseet ja tässä on mahdollisesti syynä se, että apua haetaan herkemmin ja tiedetään miten vahingollista perheväkivalta on myös lapsille. Yleinen perheväkivallan muoto on puolison, useimmiten naisen, fyysinen pahoinpitely. Parisuhdeväkivallalle on tyypillistä sen muuttuminen vakavammaksi. Parisuhteessa esiintyvä väkivalta ilmenee usein myös uhkailuna, nöyryyttämisenä tai muista ihmisistä eristämisenä. Eristämisen vuoksi tilanteen vakavuus tulee usein sukulaisille ja tutuille yllätyksenä. Lapsi on monesti perheen ilmapuntari. Lapsen oireilu, pahoinvointi, häiriökäyttäytyminen tai masentuneisuus voivat olla seurausta kodin väkivaltaisesta ilmapiiristä. Vanhempien välisen väkivallan todistaminen on lapselle äärimmäisen traumaattista. Ensi- ja turvakotien liiton viimeisimmän selvityksen mukaan perheväkivaltaan tai sen uhkaan apua hakevat hyötyvät turvakodista. Turvakodin tarjoama apu on kattavaa ja auttaa pääsemään eroon väkivallasta. Onkin esimerkillistä, että Porvoon kaupungilla on oma turvakoti, joka on toiminut jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan tarjoten Itä-Uudellemaalle turvakotityötä. Palveluita tarjotaan naisille, miehille ja lapsille. Auttamisjärjestelmä painottuu kuitenkin uhrin auttamiseen ja huolena on se, miten väkivallan tekijä saa väkivallan kierteen katkeamaan. Missä autetaan väkivallan tekijää, joka myös haluaa usein apua? Porvoossa seurakuntayhtymän perheasiainneuvottelukeskus tarjoaa keskusteluapua pariskunnille ja väkivallan tekijöille. Olisi kuitenkin julkisten palveluiden velvollisuus huolehtia tästä määrällisesti pienestä, mutta tärkeästä auttamistyöstä. Auttamalla väkivallan tekijää voidaan saada väkivallan jatkumo katkeamaan. Outi Lankia MLL Uuden Porvoon puheenjohtaja kansanedustajaehdokas (Kesk.) Med arbete och företagsamhet tryggar man välfärdstjäntserna
Att främja sysselsättningen är den följande riksdagens viktigaste uppgift. Endast en ökning av sysselsättningen kan garantera välfärdstjänsterna. De offentliga tjänsterna används speciellt av barn och pensionärer. De äldre generationerna har byggt det här landet. De behöver fungerande hälsovårdstjänster och många lever med små pensioner. Men bara genom att minska arbetslösheten kan vi garantera kvalitativ service. Den privata sektorn och skattebetalarna klarar inte av att täcka den offentliga sektorns utgifter. Finlands våldsamma skuldsättning måste stoppas. Den totala skattesatsen är redan över 45 procent och att höja den hjälper inte sysselsättningen i företagen och inte heller hur hushållen klarar sig. Man bör skapa mera möjligheter för arbete och företagsamhet i stället för de nuvarande begränsingarna. Det har skapats en lagstiftning och byråkrati som förhindrar utvidgning av företag, nya lokala projekt och tillspetsat, byggandet av bostäder utanför de stora städerna. I övriga delar av Nyland finns många möjligheter som man bör uppmuntra till att förverkligas, inte förhindra. Det sociala trygghetssystemet bör förnyas att motsvara dagens behov. För en arbetslös bör det vara lönande att ta emot också ett kort jobb och också att studera. Företagaren och löntagaren bör vara i en jämlik situation i förhållande till varandra. Det sociala trygghetssystemet passiverar fast det borde skapa trygghet och motivera. I praktiken skapar man nya arbetsplatser, om det t.ex blir billigare att anställa den första arbetstagaren. Det finns 170 000 ensamföretagare i Finland. Om ens en del av dem skulle sysselsätta en arbetstagare, skulle det skapas tiotusentals nya arbetsplatser. Outi Lankia fullmäktigeledamot, miljöingenjör riksdagskandidat (C) Borgå Suomen ympäristönsuojelu on korkealla tasolla verrattuna moneen muuhun maahan ja saamme olla siitä ylpeitä. Ympäristölainsäädäntömme on edistänyt monelta osin ympäristömme tilaa kuten Risto Sulkavan kirjoituksessa (Helsingin Sanomat 28.3.) todetaan.
Mutta olen myös erimieltä. Näkemykset ympäristöhallinnon normien purkamisesta ja sujuvoittamisesta ei ole oman eduntavoittelua. Ei ole ympäristön eikä kenenkään etu, että ympäristölupaprosessit kestää usein vuosikausia. Ympäristölupia odottaa yli 3 miljardin investoinnit. Moneen virastoon jakautunut ympäristöhallinto ei edistä yritysten ympäristövaikutusten vähenemistä. On kestämätöntä, että viranomaiset valittavat toistensa päätöksistä kuten usein Ely-keskus aluehallintoviraston ympäristöluvista. Teollisuuden prosessit ovat usein monimutkaisia ja asiantuntemus olisi viranomaisilla parempi, jos hallinto ei jakaantuisi eri virastoihin ja sisältäisi vähemmän byrokratiaa. On esimerkiksi vanhanaikaista toimittaa ympäristölupahakemuksia lukuisina mappeina, jotka sitten hallinnossa uudestaan kirjoitetaan koneelle. Suomessakin on sitouduttu noudattamaan EU:n BAT-raja-arvoja eli parasta käyttökelpoista tekniikkaa. EU:n tavoitteena on ollut keventää hallinnollista taakkaa ja vähentää entisestään ilmaan ja muuhun ympäristöön pääseviä epäpuhtauksia, mutta Suomen ympäristöviranomaisille ei aina nämä raja-arvot ja menettelyt käy. Ympäristöhallinnon yksinkertaistaminen edistäisi eri tahojen välistä yhteistyötä ja suuntaisi resursseja toimiin, joista on mahdollista aikaansaada suurimmat hyödyt ympäristöntilan paranemisena. |
Outi LankiaLehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia, puheita ja valtuustoaloitteita. Arkisto
December 2023
|