Metsäkeskustelu oli vilkasta niin keväällä eduskuntavaalien alla kuin nyt syksyllä. Valtakunnan politiikasta on esille nostettu vihreiden ja keskustan vaikuttajien vastakkaisia näkemyksiä.
Hyvin hoidettu ja kasvava talousmetsä on hyvä hiilensitoja, mutta metsätalouden seurauksena suomalaisen luonnon monimuotoisuus on heikentynyt, sitä ei voi kiistää. Talousmetsän rinnalla tarvitaan suojeltuja metsäalueita. YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteiden mukaisesti Suomen metisistä tulisi suojella vähintään 17 %:a.
Metsäkeskusteluun toivon selkeämpiä kantoja myös Keskustalta biodiversiteetin näkökulmasta. Keskustan metsäpolitiikassa tulee nykyistä enemmän puhua luonnon monimuotoisuudesta ja elinympäristöjen turvaamisesta. Siitä, kuinka estetään ettei Suomen luonnon uhanlaisten lajien määrä kasva. Lajeistamme joka 9. on nyt uhanalainen. Uhanalaisten lajien osuus on suurin linnuissa ja sammalissa.
Vahvat näkemyserot vasemmiston ja oikeiston välillä näkyivät myös Porvoon paikallispolitiikassa. Porvoon kaupunginvaltuustossa 28.8. äänestimme kaupungin omistaman metsän suojelusta. Vihreät esittivät, että kaupungin omistamista metsistä suojellaan vähintään 17 %:a vuoteen 2030 mennessä. Äänin 26-25 esitys voitti. Silmiin pistävää oli äänestäjien jakaantuminen. Suojelua kannattivat vihreät, sdp ja vasemmistoliitto. Oikeammalla olevat puolueet vastusti, lukuun ottamatta muutamaa rkp:n valtuutettua ja minua.
Porvoon valtuuston enemmistön mielestä eri lajien asuinpaikkojen vaaliminen ansaitsee 17 %:a kaupungin omistamista metsistä. Enemmistönä halusimme varmistaa, että tuo osuus metsistä ei päädy asuinalueeksi eikä talousmetsäksi. Mitä mieltä on Keskusta, nähdäänkö arvoa luonnonmonimuotoisuuden edistämisessä? Osataanko ottaa osaa keskusteluun luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, vaikka se tarkoittaisi sitä, että silloin tuo metsäalue ei ole taloudellisesti hyödynnettävissä.
Outi Lankia
ympäristötieteen FM
kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kesk.)
Porvoo
Hyvin hoidettu ja kasvava talousmetsä on hyvä hiilensitoja, mutta metsätalouden seurauksena suomalaisen luonnon monimuotoisuus on heikentynyt, sitä ei voi kiistää. Talousmetsän rinnalla tarvitaan suojeltuja metsäalueita. YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteiden mukaisesti Suomen metisistä tulisi suojella vähintään 17 %:a.
Metsäkeskusteluun toivon selkeämpiä kantoja myös Keskustalta biodiversiteetin näkökulmasta. Keskustan metsäpolitiikassa tulee nykyistä enemmän puhua luonnon monimuotoisuudesta ja elinympäristöjen turvaamisesta. Siitä, kuinka estetään ettei Suomen luonnon uhanlaisten lajien määrä kasva. Lajeistamme joka 9. on nyt uhanalainen. Uhanalaisten lajien osuus on suurin linnuissa ja sammalissa.
Vahvat näkemyserot vasemmiston ja oikeiston välillä näkyivät myös Porvoon paikallispolitiikassa. Porvoon kaupunginvaltuustossa 28.8. äänestimme kaupungin omistaman metsän suojelusta. Vihreät esittivät, että kaupungin omistamista metsistä suojellaan vähintään 17 %:a vuoteen 2030 mennessä. Äänin 26-25 esitys voitti. Silmiin pistävää oli äänestäjien jakaantuminen. Suojelua kannattivat vihreät, sdp ja vasemmistoliitto. Oikeammalla olevat puolueet vastusti, lukuun ottamatta muutamaa rkp:n valtuutettua ja minua.
Porvoon valtuuston enemmistön mielestä eri lajien asuinpaikkojen vaaliminen ansaitsee 17 %:a kaupungin omistamista metsistä. Enemmistönä halusimme varmistaa, että tuo osuus metsistä ei päädy asuinalueeksi eikä talousmetsäksi. Mitä mieltä on Keskusta, nähdäänkö arvoa luonnonmonimuotoisuuden edistämisessä? Osataanko ottaa osaa keskusteluun luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, vaikka se tarkoittaisi sitä, että silloin tuo metsäalue ei ole taloudellisesti hyödynnettävissä.
Outi Lankia
ympäristötieteen FM
kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kesk.)
Porvoo
