Porvoossa on erilaisia asuinympäristöjä: kerrostaloja, maaseutua, pientaloalueita ja saaristoa. Koulujen ei tarvitse myöskään olla klooneja keskenään. eikä koululaisia tule keskittää muutamaan suureen yksikköön. 

Sivistysverkon varjoraportissa osoitimme sen, että suuremmissa kouluissa ei oppilaskohtainen kustannus ole halvempi. 

Kannatan pysäköintimaksuista luopumista ja siirtymistä kiekkopysäköintiin, kuten on tehty esim. Hyvinkäällä. Pysäköintimaksuista luopuminen on kirjattu myös Porvoon Keskustan vaaliohjelmaan.

Kuvat: Peipon koulu ja Epoon koulu

Hyvä kaupunginjohtaja

Valtuutetulla on Porvoon kaupungin hallintosäännön perustella oikeus esittää valtuuston kokouksessa kaupunginjohtajan vastattavaksi kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa koskeva kysely.
 
Kaupungilla on noin 250 miljoonan arvoinen kiinteistöomaisuus, joten sen hallinnointi ja ylläpito on merkittävä osa kaupungin taloudenhoitoa. Kuluvan valtuustokauden aikana on kaupungin taloudelle aiheutunut useiden kymmenien miljoonien suorat ja välilliset kustannukset kiinteistöjen sisäilmaongelmista. Kustannuksia on syntynyt mm. kiinteistöjen sisäilmaselvityksistä, väistötiloista, kiinteistöjen peruskorjauksista, joidenkin kiinteistöjen toistuvista peruskorjauksista, uusien ja remontoitujen kiinteistöjen kalustamisesta sekä henkilökunnan sairauspoissaoloista ja sijaisjärjestelyistä. Lapsiin ja henkilökuntaan kohdistuneita vaikutuksia ei ole arvioitu.  

Kiinteistöomaisuudesta on pidettävä erittäin hyvää huolta. Yksi tekijä, jolla kiinteistöjen vaurioita, sisäilmaongelmia ja niistä aiheutuvia kustannuksia voidaan ehkäistä, on kiinteistöjen suunnitelmallinen kunnossapito. 

Porvoon sivistysverkon varjoraportissa nousi esille kiinteistöjen peruskunnossapidossa havaitut laiminlyönnit mm. huoltomaalausten, ilmanvaihtolaitteiden, kattojen, ikkunoiden ja sadevesijärjestelmien osalta. Lisäksi havaittiin todettuja vikoja, joita ei oltu korjattu. Esimerkiksi Ilolan koulussa on 7.4.16 tehty tutkimus, jossa havaittuja selkeitä vauriokohteita ei ole tähän päivään mennessä korjattu. Kiinteistöjen puhdistamattomat ilmanvaihtokanavat ovat tulleet esille sisäilmaselvityksissä.  Suodattimien vaihtoa ja kanavien puhdistusta ei ole dokumentoitu esim. talojen huoltokirjoihin tai sähköiseen järjestelmään. Ilmanvaihtolaitteiden ja -kanavien huoltamatta jättäminen on jo aiheuttanut niihin pystyviä vaurioita. Ilmanvaihtokanavien osalta on kyse myös paloturvallisuudesta. 

Kiinteistöomaisuuden kunnossapidon laiminlyönti ja todettujen vaurioiden korjaamatta jättäminen ovat aiheuttaneet Porvoon kaupungille taloudellista vahinkoa.
​
Mistä kiinteistöomaisuuden kunnossapidon laiminlyönti johtuu ja mihin toimenpiteisiin kaupungin johto on ryhtynyt tilanteen korjaamiseksi? 
 

Kaupunginvaltuusto 22.3.17, Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

​Keskustan ryhmä haluaa kiinnittää huomiota yhteen Strategiseen päämäärään ja tavoitteeseen, joka ei ole meidän mielestämme toteutunut. Strateginen päämäärä oli ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN ja tavoite Kehitämme kaupungin palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa.

Asukkaiden osallistamisen ja mielipiteiden kuulemisen tulee olla aitoa ja sillä tulee olla vaikutusta tehtäviin päätöksiin. Tällä strategiakaudella kaupunkilaisten mielipiteitä on kysytty ja osallistumismahdollisuuksia on lisätty, mutta kommenteilla ja saadulla palautteella ei ole ollut vaikutusta lopputulokseen.
​
Esimerkkejä on lukuisia tämä kyseinen kaupunki strategia, aiempi kouluverkkoselvitys, viime vuonna tehty sivistysverkkoselvitys, kylärakenneohjelma, rakennetyöryhmän säästölinjaukset jne. 
Esimerkiksi sivistysverkkoselvitykseen tuli viime syksynä satoja mielipiteitä, mutta ne olivat vain nippuna aineiston mukana, niitä ei mitenkään kommentoitu ja eivätkä sadat mielipiteet myöskään vaikuttaneet virkamiesten tekemän sivistysverkkoselvityksen sisältöön.  Voimassa olevaan lastensuojelusuunnitelmaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton kommentin perusteella poikkeuksellisesti hyväksyttiin lapsiperheneuvoston perustaminen, mutta senkin käytännön toteutus on sittemmin virkakoneistossa torpattu.  

On myös lukuisia esimerkkejä asukkaiden palveluista, joista koskevista asioista on luettu lehdestä, kun päätös on jo tehty. Esimerkkinä MLL Uusi Porvoo moitti kaupungin toimintaa ja perheiden vaikuttamismahdollisuuksien puutetta, kun vuoden 2015 lopussa yllättäen ilmoitettiin päätöksestä, joka olisi muuttanut osa-aikaisen hoidon kustannuksia merkittävästi.   Lähiaikojen tapaus on Ilolan päiväkodin lopettamispäätös, miksi lasten vanhempia ei tiedotettu jo päätöstä valmisteltaessa? Myös Övikin leirikeskuksen sulkemispäätös tiedotettiin lehdistön kautta.

Kolmas esimerkki kuluvalta vuodelta on esitys, jonka virkamiehet valmistelivat sosiaali- ja terveyslautakuntaan 2.2. eli se, että koulujen yhteydessä olevat hammashoitolat olisi lakkautettu kuulematta lainkaan koulujen ja  henkilökunnan näkemyksiä tai arvioimatta vaikutuksia palveluita käyttäviin lapsiin ja nuoriin. Kiitos sosiaali- ja terveyslautakunnalle, että he palauttivat asian uudelleen valmisteltavaksi.

Erityisesti lapsia, nuoria ja perheitä koskevia päätöksiä on tehty kaupunkistrategian tavoitteiden vastaisesti.

Monet eri tahot kuten vapaaehtoisjärjestöt, paikalliset yhteisöt ja yksittäiset kaupunkilaiset ovat mielellään kehittämässä yhteistä kaupunkiamme, jos sitä oikeasti kaupungin organisaatiossa tuetaan. Hukkaamme pysyvästi mahdollisuuksia, jos vuorovaikutus ja osallistaminen on vain sanahelinää.
Nyt käsiteltävässä arbiointiraportissa Asukkaiden osallistamisen toteutumisesta  todetaan, että haasteena on se että, asiakaslähtöinen toimintamalli edellyttää riittäviä resursseja.  

Keskustan ryhmä toteaa, että tarvitaan ennen kaikkea oikeaa asennetta ja aitoa halua kuunnella. Resurssejen lisäys ei auta siinä, jos kaupunkilaisilta saatua palautetta ei olla valmiita aidosti huomioimaan. Kaikki tiedotuskanavat  ovat jo  myös olemassa, jotta päätöksistä voi tiedottaa valmisteluvaiheessa ennen kun ne on lopullisesti tehty.  

Tämä evästyksenä  seuraavan strategian valmisteluun ja ennen kaikkea strategian noudattamiseen
Ja Kannatamme Sveholmin tekemää posiesitystä.

Kiitos

Tänään olin erityisen ylpeä ja iloinen oman pojan toiminnasta koulussa. 11-vuotias oli huomannut välitunnilla itkevän 2. luokkalaisen. Hän ei kävellyt ohi vaan meni selvittämään, että mikä on hätänä. Hän sai selville, että pienempää kiusaa samalla luokalla oleva lapsi. 11-vuotias meni ensin puhumaan kiusaajalle ja sitten kertoi tilanteesta opettajalle. Tämä puuttuminen sai yhden kiusaamistapauksen loppumaan. 

Porvoon suurimmassa alakoulussa, Keskuskoulussa, on yli 500 oppilasta, joten kaikkien (oppilaiden, opettajien ja vanhempien) vastuullisuutta ja välittämistä tarvitaan, jotta koulukiusaaminen saadaan kitkettyä.  #kannustusryhmä

​Hyvät kaupunginhallituksen ja –valtuuston puheenjohtajat

Olisiko jo viimein aika muuttaa toimintatapoja selvitysten sijaan? Toimitilajohtaja lupasi valmistella myönteisen vastauksen tammikuussa 2016 jätettyyn valtuustoaloitteeseen, jotta ilmanvaihto sivistystoimen rakennuksissa olisi aina päällä ja nyt hallitus haluaakin tilata asiantuntijaselvityksen. Eikö kaupunginhallitukselle riitä Ympäristöministeriön Hometalkoiden opas 2015 tai Hengitysliiton toiminnanjohtajan ja sisäilma- ja korjausneuvonnan lausunto? ”Rakennusten ilmastointia ei saa kytkeä pois päältä energiansäästötarkoituksissakaan iltaisin, viikonloppuisin eikä loma-aikana (HS 3.2.17).”

On myös tärkeää määritellä, millaisia asiantuntijoita kaupunginhallitus käyttää. Esimerkkinä vuonna 2014 päätetty Keskuskoulun saneeraus, jonka korjausmenetelmäksi valittiin tiivistäminen vaurioituneen materiaalin poistamisen sijaan. Tuolloin olimme laajalla Keskuskoulun vanhempien joukolla asiassa aktiivisia ja yritimme vaikuttaa toimitilajohtoon ja kaupungin sisäilmaryhmään, jotta he tekisivät toisenlaisen päätöksen, mutta he kuuntelivat itse valitsemiaan asiantuntijoita.

Mikaela Nylander kirjoittaa Uusimaassa 28.2, että ”Sitä mukaa kun ilmanvaihtolaitteet uusitaan, tulee kaupunki pitämään ilmanvaihtoa päällä ympäri vuorokauden”. Useissa kouluissa kuten esimerkiksi Tuorilassa ja Ilolassa on jo niin uudet laitteistot, että tehoa voisi säätää automaattisesti sisäilman hiilidioksidipitoisuuden mukaan, mutta tätä mahdollisuutta ei hyödynnetä.

Nylander ei maininnut sitä, että hän äänesti tyhjää kaupunginvaltuustossa 12.11.14, kun ehdotimme lisämäärärahaa ilmanvaihdon jatkuvaa päällä pitämistä varten. Toisin kuin jotkut SDP:n kaupunginvaltuutetut ovat sosiaalisessa mediassa väittäneet, asia tuotiin esille ennen valtuuston kokousta. Esimerkkinä Uusimaa 25.10.14 ”Porvoo suunnittelee säästävänsä energiaa ja rahaa myös ensi vuonna päiväkotien ja koulujen ilmanvaihtoa sammuttamalla. Toimitilajohdon yksilöityjen laskelmien mukaan tarvittaisiin 900 000 e lisää, jotta iv pidettäisiin aina päällä kaikissa tarpeellisissa sivistystoimen rakennuksissa. Uskon, että tällä investoinnilla säästettäisiin osa tulevista sisäilmaongelmista sekä opettajien ja oppilaiden sairauspoissaoloista. ”

Kaupungin rakennuksilla on oltava kiinteistökohtaiset kunnossapitosuunnitelmat ja kirjanpito suoritetuista huoltotoimenpiteistä. Johdon tehtävä on valvoa, että suunnitelmat ovat toteutuneet ja dokumentaatio on olemassa.

Ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistamisen osalta on annettu sisäministeriön asetus jo vuonna 2001. Asetuksen 5 §: ”Puhdistustyön suorittamisesta laaditaan pöytäkirja, josta on annettava kappale rakennuksen omistajalle ja haltijalle tai huoneiston haltijalle.” Ovatko edellisten vuosien pöytäkirjat saatavilla Annika Malms-Tepposelta Porvoon Tilapalveluista?

Virheistä on myös tärkeää oppia ja tulisi tuoda esille juurisyyt, jotka ovat johtaneet esimerkiksi Suomenkylän päiväkodin ja muiden kohteiden toistuvaan saneeraukseen. Se on osa toiminnan jatkuvaa parantamista. Tarkoituksena on estää saman poikkeaman  tapahtuminen uudelleen.
 
Outi Lankia
sisäilma- ja työhygieenikko, FM
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
 
Anne Korhonen
kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Hyvät kaupunginhallituksen ja –valtuuston puheenjohtajat
Olisiko jo viimein aika muuttaa toimintatapoja selvitysten sijaan? Toimitilajohtaja lupasi valmistella myönteisen vastauksen tammikuussa 2016 jätettyyn valtuustoaloitteeseen, jotta ilmanvaihto sivistystoimen rakennuksissa olisi aina päällä ja nyt hallitus haluaakin tilata asiantuntijaselvityksen. Eikö kaupunginhallitukselle riitä Ympäristöministeriön Hometalkoiden opas 2015 tai Hengitysliiton toiminnanjohtajan ja sisäilma- ja korjausneuvonnan lausunto? ”Rakennusten ilmastointia ei saa kytkeä pois päältä energiansäästötarkoituksissakaan iltaisin, viikonloppuisin eikä loma-aikana (HS 3.2.17).”

On myös tärkeää määritellä, millaisia asiantuntijoita kaupunginhallitus käyttää. Esimerkkinä vuonna 2014 päätetty Keskuskoulun saneeraus, jonka korjausmenetelmäksi valittiin tiivistäminen vaurioituneen materiaalin poistamisen sijaan. Tuolloin olimme laajalla Keskuskoulun vanhempien joukolla asiassa aktiivisia ja yritimme vaikuttaa toimitilajohtoon ja kaupungin sisäilmaryhmään, jotta he tekisivät toisenlaisen päätöksen, mutta he kuuntelivat itse valitsemiaan asiantuntijoita.

Mikaela Nylander kirjoittaa Uusimaassa 28.2, että ”Sitä mukaa kun ilmanvaihtolaitteet uusitaan, tulee kaupunki pitämään ilmanvaihtoa päällä ympäri vuorokauden”. Useissa kouluissa kuten esimerkiksi Tuorilassa ja Ilolassa on jo niin uudet laitteistot, että tehoa voisi säätää automaattisesti sisäilman hiilidioksidipitoisuuden mukaan, mutta tätä mahdollisuutta ei hyödynnetä.

Nylander ei maininnut sitä, että hän äänesti tyhjää kaupunginvaltuustossa 12.11.14, kun ehdotimme lisämäärärahaa ilmanvaihdon jatkuvaa päällä pitämistä varten. Toisin kuin jotkut SDP:n kaupunginvaltuutetut ovat sosiaalisessa mediassa väittäneet, asia tuotiin esille ennen valtuuston kokousta. Esimerkkinä Uusimaa 25.10.14 ”Porvoo suunnittelee säästävänsä energiaa ja rahaa myös ensi vuonna päiväkotien ja koulujen ilmanvaihtoa sammuttamalla. Toimitilajohdon yksilöityjen laskelmien mukaan tarvittaisiin 900 000 e lisää, jotta iv pidettäisiin aina päällä kaikissa tarpeellisissa sivistystoimen rakennuksissa. Uskon, että tällä investoinnilla säästettäisiin osa tulevista sisäilmaongelmista sekä opettajien ja oppilaiden sairauspoissaoloista. ”

Kaupungin rakennuksilla on oltava kiinteistökohtaiset kunnossapitosuunnitelmat ja kirjanpito suoritetuista huoltotoimenpiteistä. Johdon tehtävä on valvoa, että suunnitelmat ovat toteutuneet ja dokumentaatio on olemassa.

Ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistamisen osalta on annettu sisäministeriön asetus jo vuonna 2001. Asetuksen 5 §: ”Puhdistustyön suorittamisesta laaditaan pöytäkirja, josta on annettava kappale rakennuksen omistajalle ja haltijalle tai huoneiston haltijalle.” Ovatko edellisten vuosien pöytäkirjat saatavilla Annika Malms-Tepposelta Porvoon Tilapalveluista?

Virheistä on myös tärkeää oppia ja tulisi tuoda esille juurisyyt, jotka ovat johtaneet esimerkiksi Suomenkylän päiväkodin ja muiden kohteiden toistuvaan saneeraukseen. Se on osa toiminnan jatkuvaa parantamista. Tarkoituksena on estää saman poikkeaman  tapahtuminen uudelleen.

Valtuuston suurimmilla puolueilla on ollut kaikki valta käsissään ja mahdollisuus vaikuttaa kiinteistöjen kunnossapitoon, terveelliseen käyttöön ja korjausrakentamiseen koko tämä valtuustokausi.
 
Outi Lankia
sisäilma- ja työhygieenikko, FM
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
 
Anne Korhonen
kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Yksi kulunutta valtuustokautta leimannut piirre on ollut sisäilmaongelmat. Sivistysverkkoselvityksen varjoraportista saimme lisätietoa kiinteistöjen kunnossapidon laiminlyönneistä.  Kohteita yhdistävänä tekijänä oli seuraavantyyppisiä havaintoja: rännikourujen heikko kunto, ränneissä maatunutta lehtien jätettä, huoltomaalaukset tekemättä, ikkunoiden huolto laiminlyöty, katolla maatunutta jätettä jne. Jokainen ymmärtää, että kun esim. ulkoseinien huoltomaalaus jätetään tekemättä altistaa se rakenteet kosteudelle ja aiheuttaa tarpeen perusmaalaukselle, joka on kalliimpaa.

Mielenkiintoinen havainto oli se, että kiinteistöjen talotekniikka on uudempaa, kuin kaupungin sivistysverkkoselvitys antaa ymmärtää.  Esimerkiksi Ilolan ja Tuorilan kouluissa on noin 10 vuoden ikäinen lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvahtolaitteet olivat monissa kohteissa niin uusia, että niissä on valmius automatiikalle eli jatkuvatoimiselle käytölle ja tehon säätämiselle ilman kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden perusteella. Nyt ilmanvaihtoa käytettään päälle ja pois – periaatteella. 

Odotan toimitilajohdosta vastausta siihen, että mistä löytyy koulujen ilmanvaihtolaitteiden huoltojen kirjaukset. Huollon mahdollinen laiminlyönti aiheuttaa koneiden käyttöiän lyhenemisen, sisäilman laadun heikentymisen eikä vakuutus korvaisi mahdollisia vahinkoja. Ilmanvaihtolaitteiden jatkuvatoimisesta käytöstä on edelleen käsittelyssä 4.1.16 jättämämme valtuustoaloite.

Yksi vakavimpia tietoja oli se, että Ilolan koulussa todettua terveyshaittaa ei ole korjattu. Ilolan laajennusosasta on tehty sisäilmailmoituksia ja niiden perusteella 7.4.16 perusteelliset tutkimukset. Raportissa päädytään selkeään tulokseen: ongelman syy on hallitsemattomat ilmavuodot maaperästä, rakenteellisia vaurioita ei ole. Tutkimusraportissa esitetään yksinkertaiset toimenpiteet ongelman korjaamiseksi. Ilolan koulussa havaitun terveydensuojelulain mukaisen terveyshaitan poistamiseksi Toimitilajohto ei ole ryhtynyt korjaustoimenpiteisiin 23.1.17 mennessä.

Vastikään saimme tietää, että Linnankosken lukion korjaustarve on odotettua suurempi. Onko lukion peruskunnossapidosta huolehdittu ajallaan vai korjataanko myös sen laiminlyöntejä? Haluan tietää juurisyyt Suomenkylän päiväkodin peruskorjaukseen peruskorjauksen perään ja lähivuosina saneeratun Kvaban uusiin sisäilmaongelmiin.

Porvoossa tulee olla terveelliset ja turvalliset koulut. Miksi Porvoon kaupungin kiinteistöomaisuudesta ei pidetä hyvää huolta ja kuka kantaa vastuun laiminlyöntien aiheuttamista kustannuksista ja terveyshaitoista?

Outi Lankia
kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Yksi varjoraportin tekijöistä.  Varjoraportin voit lukea osoitteestawww.porvoonvanhempainyhdistykset.fi

Outi Lankia yksi Porvoon Sivistysverkon vanhempien varjoraportin kirjoittajista. Varjoraportin voit lukea tästä avautuvasta linkistä. Raportissa tuodaan esille mm. kiinteistöjen kunnossapitoon ja kaupungin kustannusten arviointiin liittyviä epäkohtia. Oppilaskohtaiset kustannukset eivät korreloi koulun koon kanssa ja kiinteistöjen peruskunnossapitoa on laiminlyöty. ​

Kaipaan Länsirannasta oikeisiin tietoihin perustuvaa keskustelua ja erilaisia mielipiteitä faktojen pohjalta. Julkisuudessa leviää tällä hetkellä paljon väärää tietoa.​

1.    Alueelle tulisi uusi tie Voittajantieltä Kokonniementielle eli Helbergin hallin takaa. Aleksanterinkaari ei olisi jatkossa ainut reitti Tolkkistentielle.

2. Joen rantaan ei ole tulossa pysäköintialueita. Hotellin, kaupan ja uusien asuntojen pysäköinti tulisi maanalle parkkihalliin.

3. Rakennus ei sijoittuisi rantaan tai kansalliseen kaupunkipuistoon. On oleellista, että Kokonniementien rannan puoli on virkistysaluetta ja maisemat joelta vanhaan kaupunkiin kirkolle saakka avautuvat vapaasti. Kävely joenvartta pitkin vanhan kaupungin tykiltä Kokoniemen kärkeen saakka "jokipuistoa" pitkin onnistuisi jatkossakin. Vastaavasti joen toisella puolella on väljää ranta-aluetta ja rantaravintoloita, kun talot alkavat Jokikadun toiselta puolella.

4. Torin seutu ei tyhjenisi lisää uuden hotellin ja kaupan takia. Nykyinen cittarikiinteistö remontoitaisiin ja siinä pysyisi ruokakauppa sekä tulisi uutta myymälätilaa yläkertaan.

5. Hotelli ei ole optio. Hotelli rakentuisi heti. Uskon, että uusi hotelli toisi keskustaan lisää yöpyviä turisteja päivämatkailijoiden sijaan. Keskustan majoituspaikkojen vähäisyys johtaa nyt myös siihen, että porvoolaisiin firmoihin työmatkalle saapuvat majoittuvat usein Helsinkiin. Kaupan palveluiden lisääntyminen puolestaan aikaansaisi uutta kilpailua, kun kuluttajilla olisi enemmän vaihtoehtoja ruoka ja muiden ostosten tekemiseen.

Oma toiveeni on, että kauppahalli rakennettaisiin torin viereen nykyisen Matkahuollon tilalle. Esim. Helsingin Hakaniemessä ja Kuopiossa kauppahallit ovat osa toria. Taidemuseo ja juhlatilat sopisivat Näsin kartanoon.

Tulevaisuuden suurempana visiona tulee olla kolmas silta Suiston ja Kokonniemen suunnalle tasaamaan kasvavan kaupungin liikennemääriä. Porvooseen rakennetaan ja tullaan rakentamaan uusia asuntoja eri puolille kaupunkia.

6. Päättäjiä ei ole painostettu. Esimerkiksi Keskustalla ei ole ryhmäpäätöstä taidetehtaan kaavasta ja jokainen muodostaa oman mielipiteensä.  

Outi Lankia
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Porvoo

​Uusimaassa 8.11. Anna Granfelt (kok.) kirjoittaa ettei ole löytänyt perusteita sille, miksi Tolkkisiin suunnitellaan tällä hetkellä kahta erillistä alakoulua yhden sivistyskeskuksen sijaan.  Tolkkisiin ei suunnitella sivistyskeskusta, koska se hävisi äänestyksessä kesäkuun kaupunginvaltuustossa ja paikallispuolueista enemmistö oli Tolkkisten sivistyskeskusta vastaan.
​
Tolkkisten koulujen sijoittumisesta tehtiin päätös 29.6. Tuossa kokouksessa sdp keskustan kannattamana ehdotti, että Tolkkisiin rakennettaisiin uusi yhteinen sivistyskeskus molemmille alakouluille ja Tolkkisten nykyinen suomenkielinen koulu saneerattaisiin kaksikieliseksi päiväkodiksi. Asiasta äänestettiin ja valitettavasti sivistyskeskus-päiväkotiehdotus hävisi äänin 18-33. Valtuuston enemmistön näkemys on voimassa oleva päätös eli alakoulut toteutetaan eri rakennuksiin ja Tolkkisiin ei tule uutta päiväkotia.
 
Tällä hetkellä monen porvoolaisen lapsen perheet ovat huolissaan oman lähikoulun tulevaisuudesta. Porvoon internet-sivultakin on luettavissa yli 400 palautetta koskien sivistysverkkoselvitystä. Tolkkisten osalta tilanne on kuitenkin siinä mielessä erinomainen, että myös tulevaisuudessa kasvavalla alueella säilyvät sekä suomen- että ruotsinkieliset alakoulut. Päätös on jo niiden osalta tehty. Nyt on suunniteltava vielä hyvin se, että koulujen rakennus- ja peruskorjausvaihe toteutuu mahdollisimman sujuvasti.
 
Outi Lankia
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Porvoo

Itsenäisyyspäivän puhe 6.12.2015, Porvoon kaupungin itsenäisyyspäiväjuhla Taidetehdas                                                                             
Arvoisat veteraanit ja lotat, hyvät itsenäisyyspäivän juhlavieraat          

Meillä on valtavasti aihetta iloon, kiitollisuuteen ja onnellisuuteen, koska saamme elää itsenäisessä ja poikkeuksellisen turvallisessa maassa. Siitä saamme kiittää erityisesti sotiemme veteraaneja. 

Itsenäisen Suomen historiassa eri sukupolvet ovat taistelleet, rakentaneet ja kehittäneet maatamme. Olemme huolehtineet toisistamme, välittäneet, ja vahva tulevaisuuden usko on vaikeinakin aikoina vienyt meitä eteenpäin.

Näinä aikoina olen pohtinut sitä, kuinka eri vuosikymmeninä Suomessa on koettu turvattomuutta. Jokaisella itsenäisen Suomen sukupolvella on omat sukupolvikokemuksensa. Tällä tarkoitan niitä tapahtumia, jotka yhdistävät koko sukupolven.  Siis Ne kokemukset, joista kysytään ”missä olit silloin kun”  

Hyvät ystävät, arvoisat sotaveteraanit ja lotat. Haluan jakaa teidän kanssa neljä sukupolvikokemusta. Nämä tarinat ovat tosia ja ne kertovat minun sukuni tarinan itsenäisessä Suomessa: Esko-vaarin, Tapio-isän, minun ja poikani kautta.

Vaarini Esko Koivisto syntyi huhtikuussa 19 17. Esko asui sisarustensa ja vanhempiensa kanssa Kuopiossa puukorttelissa. 10-vuotias Esko muistelee näin: Jos isän kanssa lähti satamatorille, saattoi saada limonaatia. Äidin kanssa ei oikeastaan kannattanut  kauppareissulle edes lähteä, sillä pyyntöön ”äet suanko limonaatia” tuli täysin yksiselitteinen vastaus ”et sua. hampaas siitä vuan männöö”  Kymennen vuotiailla elämä on aina ihanaa saipa limonaatia tai ei.  

Esko oli 22-vuotiaana aliupseerikoulussa ja talvisodassa. Kun talvisodan Moskovan rauhan sopimus oli tehty, Esko kirjoittaa huhtikuussa 1940 näin.

Elsa-Sisko

Kirjoitanpa taas, kun on niin hyvää aikaa. Olen näet tämän pikkuvaruskuntamme yöpäivystäjä ja uni tahtoisi väkisin hiipiä, jos ei olisi jotain hommaa. Rauha on siis taas maassa! Niistä tunteista, jotka silloin valtasivat mielet, kun rauhanteosta tuli tieto, voisi kertoa kuinka paljon tahansa ja samalla kuinka lyhyesti tahansa.
Voi kuvitella, millaiset tunteet valtasivat rintamalla olevien mielet, kun näki minkä masennuksen rauhanehdot saivat aikaa täällä olevissa. Silmäys Suomen karttaan osoitti heti, mitä rauha oli meille maksanut.

Esko jatkaa: ”Tämä ratkaisu lienee paras tällä kertaa, koska hallitusmiehemme ovat asian niin ratkaisseet. He tietävät syyt miksi näin kävi. Joukossamme on monta Kannaksen ja Karjalan poikaa. Voin kuvitella heidän ajatuksensa, kun ei ole enää heillä menemistä rakkaille kotitanhuilleen.#

Oletko saannut Kostilta tietoja. Hän voinee hyvin ja palannee pian pikku-Kaijan luo. Toivottavasti kotimme Kuopiossa on vielä ehjä. Tänne kulkee posti niin kovin hitaasti. Että kaikki tiedot kotoa ovat kovin vanhoja tänne saavuttuaan.

Minä en luultavasti pääse täältä pois ja ei väliäkään. Nythän se samalla painolla menee koko asevelvollisuusaika. Sittenpähän jatkan opiskelua, jos vielä maailma on edes tällä kantilla.
Paljon terveisiä sinne kaikille. Esko. 

Kun jatkosota alkoi Eskosta tuli saksalaisten tulkki Lapsissa ja sotavuodet veivät hänet aina Petsamoon saakka.  

Rauhanpäivänä 19. syyskuuta.1944 Esko kirjoittaa Elsa-siskolleen kortin.

Elsa Hyvä!  Kuulimme juuri pääministerin puheen. Rauha on siis tullut. Raskas rauha, mutta muuta kai ei voinut tehdä. Kiitos paketistasi. Huomenna alkaa pitkä marssi. Monin terveisin vankassa tulevaisuuden uskossa veljesi Esko. 

Vaikka rauhan päivä tarkoitti, että aseveljistä tuli nyt vihollisia, se ei vienyt uskoa.  Surusta, menetyksistä ja traumaattisista kokemuksista huolimatta Eskon ja muiden nuorten tulevaisuuden usko on vahva. He tulevat yhdessä omien vanhempiensa ja tulevien lapsiensa kanssa rakentamaan meidän itsenäisen Suomen.  Esko valaa uskoa nuorikkoonsa Kaarinaan kirjeessä: ”Älä huolehdi asunnosta Kaarina! Minä asun sinun sydämessäsi ja sinä minun”.

Isäni Tapio syntyy heinäkuussa 1948 Joutsassa. Suuret ikäluokat olivat ensimmäinen sukupolvi, joiden ei ole tarvinnut sotia. Kymmenvuotias Tapio matkustaa talvella reessä kouluun yhdessä kolmen talon lapsien kanssa. Kouluikäisiä on reessä yhteensä 10. Kymmenvuotiaana elämä tuntuu ihanalta.

Kaikesta on pulaa. Vanhemmat rakentavat ja korjaavat kaiken uudelleen. Joutsaa ei pommitettu, mutta sotavuosien aikana rakennukset ovat rapistuneet ja ränsistyneet. Ensin rakennetaan navetta, jolla turvataan toimeentulo ja sitten asuinrakennukset. Yhdessä, toisia tukemalla, auttamalla ja rakentamalla elämä jatkuu niin Joutsan kylillä kuin koko Suomessa.  Vaikeuksilta ja surulta ei vältytä. Isäni nuorin sisko Vuokko kuolee valekuristustautiin kaksi-vuotiaana. Tätä surua mummoni kantaa sydämessään elämänsä loppuun saakka.

Kun parikymppinen Tapio on RUK:ssa syksyllä 1968 Tṧekkoslovakia miehitetään. Kansainväliset tapahtumat vaikuttavat turvallisuuteen ja valmiuteen myös meillä. RUK:n kurssi numero 128 on täydessä hälytyksessä ja patruunalaatikot on jaettu.
Sopivalla tuulella panssareiden ääni kaikuu rajan takaa maastoharjoituksiin Virolahdelle. Hälytystilannetta kestää viikon. Parikymppisille reserviupseerikoululaisille itsenäisyys ja turvallisuus on antanut uuden pysäyttävän merkityksen.

Minä synnyn vuonna 1980 Helsingissä. Kaksivuotiaana minulla on sama sairaus kuin 30 vuotta aikaisemmin kuolleella isän siskolla Vuokolla, mutta nyt sairaus osataan hoitaa.
Kymmenen vuoden ikäisenä asun Vehmersalmella ja Esko-vaari on muuttanut Helsingistä takaisin synnyinkaupunkiinsa Kuopioon . Vehmersalmella on hiljaista ja turvallisia, omakotitaloalueella ovet pidetään yölläkin auki ja naapurustossa  lampsitaan talosta toiseen.  Kuopiossa Vaari hassuttelee minulle ja siskoilleni. Sotamuistoja emme kuule, mutta äiti kertoo vaarin olleen saksalaisten tulkki. Me ihmettelemme yläkaapissa säilytettävää vaarin tohtorinhattua ja Kaarina-mamman hienoa iltapukua. Yhdessä pelaamme pataseiskaa. Tuntuu, että elämä on ihanaa.

Iltapäivä 11.syyskuuta.2001 piirtyy pysyvästi mieleeni. 21-vuotiaana tulen kaverini kanssa koulusta ja katsomme suoraa tv-lähetystä, jossa matkustajalentokone lentää päin 110-kerroksista pilvenpiirtäjää. Se on kone numero kaksi. Pilvenpiirtäjä murenee pölypilvessä maan tasalle. Pelottaa, kaikkia pelottaa. Mitä tapahtui? Voiko terrori-iskuja tapahtua lisää ja missä ne tapahtuvat. Miksi joku haluaa satuttaa tavallista elämää eläviä ihmisiä. Turvattomuus ja rauhan menettämisen pelko ei ole aiemmin tullut mieleenkään.

Vaikka itse asiassa aivan saman ikäisenä Esko-vaari oli talvi- ja jatkosodassa. Saman ikäisenä RUK:ssa ollut Tapio-isä luuli joutuvansa sotaan kuunnellessaan panssarivaunujen kuminaa. Me itsenäisen Suomen eri sukupolvien nuoret.  

Poikani syntyy kesällä 2005 ja kymmenvuotiaana 13. marraskuuta 2015. Pariisilaiset nuoret joutuvat terrori-iskujen kohteeksi. Pariisin iskuista tulee symboli myös muille lähivuosien terrori-iskuille. Hetki, jolloin koko Eurooppa järkkyy. Pelko, turvattomuus ja vastakkainasettelu lisääntyvät.  Pariisin-iskut saavat aikaan pelkoa myös koululaisissa. Tuntuu epätodelliselta, kun lapsi kysyy, voisivatko terroristit tulla ampumaan heitä jalkapallotreeneihin Kokonniemeen. Minulle ei 10-vuotiaana tullut mieleenkään mitään sotiin liittyvää.

Arvomme ja uskomme ovat nyt koetuksella. Arvot, joihin itsenäisessä Suomessammekin nojaamme: tasa-arvo, yhteisöllisyys ja vapaus.  Se, että kaikki ihmiset ovat syntyneet samanarvoisina ja heitä pitää myös kohdella siten. Ääri-ideologioiden tavoitteena on saada meidät vihaamaan ja pelkäämään.  Siten, että korvaisimme toisista välittämisen ja tasa-arvon vihalla. Silloin nousisimme myös toisiamme vastaan.

Yhteiskuntamme sosiaalinen vakaus on keskeinen tekijä Suomen kokonaisturvallisuudessa. Meidän tehtävänä on huolehtia, että hyvinvointierot eivät kärjisty.  Kannamme vastuuta heikommista ja niistä, jotka eivät yksin jaksa. Suomalaisella eteenpäin katsovalla sitkeällä asenteella on maatamme rakennettu ja turvallisuutta ylläpidetty.
 
Vaari, kavereiden ukit ja fafat ovat taistelleet maamme itsenäisyyden puolesta, mutta yksityiskohtia kukaan ei ole juuri lapsena kuullut. Ne ovat olleet isovanhemmille liian raskaita ja kipeitä muistoja. Sillä vaari halusi välittää perintönään ennen kaikkea positiivisuuden vaikeuksista huolimatta ja sen tulevaisuudenuskon. 
Meidän tulisi nyt ottaa mallia ja kuunnella sotiemme veteraanien teoillaan näyttämän viestin. Asenne, että ei saa katkeroitua ja antautua vihalle, vaikka ne tunteet olisivat mielessä olleetkin. Tulisi rakentaa, mennä eteenpäin ja luoda positiivista tulevaisuutta lapsillemme ja heitä seuraaville sukupolville.

Tarinani ei vielä kerro, millainen Suomi on, kun poikani on vuorostaan 20-vuotias. Sen ratkaisemme me, sinä ja minä, niillä teoilla, joita arjessa toisillemme teemme ja millaisia sanoja valitsemme. Me kaikki voimme vaikuttaa lähiympäristöömme. Siihen että jokainen nuori tai vanhempi kokee olevansa merkityksellinen osa yhteisöä ja rohkaistuu toimimaan osana meidän Suomea.
​
Muistan lämmöllä edesmennyttä vaariani ja kannan sydämessäni hänen sanojaan Rauhan päivältä 1944 Monin terveisin - Vankassa Tulevaisuudenuskossa Esko.
Kiitos rakkaasta isänmaastamme, Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Uusimaa 19.11.2015

Porvoon kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen sisältyy yhden koulun lakkauttaminen, pienimpien oppilaiden koulukyytirajan nostaminen kolmesta viiteen kilometriin ja koulunkäyntiohjaajien määrän vähentäminen. Sivistystoimessa säästötoimet kohdistuisivat suoraan koululaisiin. 

Porvoossa tulee tehdä enemmän hallinnollisia ja rakenteellisia muutoksia. Kesällä pyydettiin rakennetyöryhmän raporttiin kaupunkilaisten säästöehdotuksia. Yksittäinen eniten mainintoja saanut ehdotus oli suomen- ja ruotsinkielisen koulutoimen yhdistäminen, mutta sitä ei mainittu eikä tutkittu jatkokäsittelyssä.

Porvoossa päivähoito toimii yhteisen hallinnon alla. Aiemmin erillään olleet suomen- ja ruotsinkieliset kansalaisopistot ovat toimineet yhdistettynä muutaman vuoden. Laki ei edellytä myöskään tuplahallintoa suomen—ja ruotsinkielisten koulujen takia.  Olisiko jo aika yhdistää suomen- ja ruotsinkieliset koulutuspalvelut yhteisen johtajan ja hallinnon alle?  Olisi mm. yksi budjetti. talousseuranta ja toimintakertomus kahden erillisen sijaan. Yhteinen hallinto ja budjetti toisi myös joustavuutta kaksikielisten sivistyskeskusten toimintaan. 

Säästetään mieluimmin hallinnosta kuin lakkauttamalla koulu tai pidentämällä pienimpien koulukyytirajaa.  

Outi Lankia 
kaupunginvaltuutettu (kesk.) 
Porvoo