Blog Posts - OUTI LANKIA PORVOO UUSIMAA

Pilaako Porvoo itse omat rakennuksensa?

23/1/2017

Yksi kulunutta valtuustokautta leimannut piirre on ollut sisäilmaongelmat. Sivistysverkkoselvityksen varjoraportista saimme lisätietoa kiinteistöjen kunnossapidon laiminlyönneistä. Kohteita yhdistävänä tekijänä oli seuraavantyyppisiä havaintoja: rännikourujen heikko kunto, ränneissä maatunutta lehtien jätettä, huoltomaalaukset tekemättä, ikkunoiden huolto laiminlyöty, katolla maatunutta jätettä jne. Jokainen ymmärtää, että kun esim. ulkoseinien huoltomaalaus jätetään tekemättä altistaa se rakenteet kosteudelle ja aiheuttaa tarpeen perusmaalaukselle, joka on kalliimpaa.

Mielenkiintoinen havainto oli se, että kiinteistöjen talotekniikka on uudempaa, kuin kaupungin sivistysverkkoselvitys antaa ymmärtää. Esimerkiksi Ilolan ja Tuorilan kouluissa on noin 10 vuoden ikäinen lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvahtolaitteet olivat monissa kohteissa niin uusia, että niissä on valmius automatiikalle eli jatkuvatoimiselle käytölle ja tehon säätämiselle ilman kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden perusteella. Nyt ilmanvaihtoa käytettään päälle ja pois – periaatteella.

Odotan toimitilajohdosta vastausta siihen, että mistä löytyy koulujen ilmanvaihtolaitteiden huoltojen kirjaukset. Huollon mahdollinen laiminlyönti aiheuttaa koneiden käyttöiän lyhenemisen, sisäilman laadun heikentymisen eikä vakuutus korvaisi mahdollisia vahinkoja. Ilmanvaihtolaitteiden jatkuvatoimisesta käytöstä on edelleen käsittelyssä 4.1.16 jättämämme valtuustoaloite.

Yksi vakavimpia tietoja oli se, että Ilolan koulussa todettua terveyshaittaa ei ole korjattu. Ilolan laajennusosasta on tehty sisäilmailmoituksia ja niiden perusteella 7.4.16 perusteelliset tutkimukset. Raportissa päädytään selkeään tulokseen: ongelman syy on hallitsemattomat ilmavuodot maaperästä, rakenteellisia vaurioita ei ole. Tutkimusraportissa esitetään yksinkertaiset toimenpiteet ongelman korjaamiseksi. Ilolan koulussa havaitun terveydensuojelulain mukaisen terveyshaitan poistamiseksi Toimitilajohto ei ole ryhtynyt korjaustoimenpiteisiin 23.1.17 mennessä.

Vastikään saimme tietää, että Linnankosken lukion korjaustarve on odotettua suurempi. Onko lukion peruskunnossapidosta huolehdittu ajallaan vai korjataanko myös sen laiminlyöntejä? Haluan tietää juurisyyt Suomenkylän päiväkodin peruskorjaukseen peruskorjauksen perään ja lähivuosina saneeratun Kvaban uusiin sisäilmaongelmiin.

Porvoossa tulee olla terveelliset ja turvalliset koulut. Miksi Porvoon kaupungin kiinteistöomaisuudesta ei pidetä hyvää huolta ja kuka kantaa vastuun laiminlyöntien aiheuttamista kustannuksista ja terveyshaitoista?

Outi Lankia
kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Yksi varjoraportin tekijöistä. Varjoraportin voit lukea osoitteestawww.porvoonvanhempainyhdistykset.fi

Porvoon sivistysverkon vanhempien varjoraportti

22/1/2017

Outi Lankia yksi Porvoon Sivistysverkon vanhempien varjoraportin kirjoittajista. Varjoraportin voit lukea tästä avautuvasta linkistä. Raportissa tuodaan esille mm. kiinteistöjen kunnossapitoon ja kaupungin kustannusten arviointiin liittyviä epäkohtia. Oppilaskohtaiset kustannukset eivät korreloi koulun koon kanssa ja kiinteistöjen peruskunnossapitoa on laiminlyöty.

Länsirannasta liikkuvat väärät tiedot vs. faktat

17/12/2016

Kaipaan Länsirannasta oikeisiin tietoihin perustuvaa keskustelua ja erilaisia mielipiteitä faktojen pohjalta. Julkisuudessa leviää tällä hetkellä paljon väärää tietoa.

1. Alueelle tulisi uusi tie Voittajantieltä Kokonniementielle eli Helbergin hallin takaa. Aleksanterinkaari ei olisi jatkossa ainut reitti Tolkkistentielle.

2. Joen rantaan ei ole tulossa pysäköintialueita. Hotellin, kaupan ja uusien asuntojen pysäköinti tulisi maanalle parkkihalliin.

3. Rakennus ei sijoittuisi rantaan tai kansalliseen kaupunkipuistoon. On oleellista, että Kokonniementien rannan puoli on virkistysaluetta ja maisemat joelta vanhaan kaupunkiin kirkolle saakka avautuvat vapaasti. Kävely joenvartta pitkin vanhan kaupungin tykiltä Kokoniemen kärkeen saakka "jokipuistoa" pitkin onnistuisi jatkossakin. Vastaavasti joen toisella puolella on väljää ranta-aluetta ja rantaravintoloita, kun talot alkavat Jokikadun toiselta puolella.

4. Torin seutu ei tyhjenisi lisää uuden hotellin ja kaupan takia. Nykyinen cittarikiinteistö remontoitaisiin ja siinä pysyisi ruokakauppa sekä tulisi uutta myymälätilaa yläkertaan.

5. Hotelli ei ole optio. Hotelli rakentuisi heti. Uskon, että uusi hotelli toisi keskustaan lisää yöpyviä turisteja päivämatkailijoiden sijaan. Keskustan majoituspaikkojen vähäisyys johtaa nyt myös siihen, että porvoolaisiin firmoihin työmatkalle saapuvat majoittuvat usein Helsinkiin. Kaupan palveluiden lisääntyminen puolestaan aikaansaisi uutta kilpailua, kun kuluttajilla olisi enemmän vaihtoehtoja ruoka ja muiden ostosten tekemiseen.

Oma toiveeni on, että kauppahalli rakennettaisiin torin viereen nykyisen Matkahuollon tilalle. Esim. Helsingin Hakaniemessä ja Kuopiossa kauppahallit ovat osa toria. Taidemuseo ja juhlatilat sopisivat Näsin kartanoon.

Tulevaisuuden suurempana visiona tulee olla kolmas silta Suiston ja Kokonniemen suunnalle tasaamaan kasvavan kaupungin liikennemääriä. Porvooseen rakennetaan ja tullaan rakentamaan uusia asuntoja eri puolille kaupunkia.

6. Päättäjiä ei ole painostettu. Esimerkiksi Keskustalla ei ole ryhmäpäätöstä taidetehtaan kaavasta ja jokainen muodostaa oman mielipiteensä.

Outi Lankia
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Porvoo

Tolkkisten sivistyskeskus ja päiväkoti kaatui valtuustossa 29.6.16

8/11/2016

Uusimaassa 8.11. Anna Granfelt (kok.) kirjoittaa ettei ole löytänyt perusteita sille, miksi Tolkkisiin suunnitellaan tällä hetkellä kahta erillistä alakoulua yhden sivistyskeskuksen sijaan. Tolkkisiin ei suunnitella sivistyskeskusta, koska se hävisi äänestyksessä kesäkuun kaupunginvaltuustossa ja paikallispuolueista enemmistö oli Tolkkisten sivistyskeskusta vastaan.

Tolkkisten koulujen sijoittumisesta tehtiin päätös 29.6. Tuossa kokouksessa sdp keskustan kannattamana ehdotti, että Tolkkisiin rakennettaisiin uusi yhteinen sivistyskeskus molemmille alakouluille ja Tolkkisten nykyinen suomenkielinen koulu saneerattaisiin kaksikieliseksi päiväkodiksi. Asiasta äänestettiin ja valitettavasti sivistyskeskus-päiväkotiehdotus hävisi äänin 18-33. Valtuuston enemmistön näkemys on voimassa oleva päätös eli alakoulut toteutetaan eri rakennuksiin ja Tolkkisiin ei tule uutta päiväkotia.

Tällä hetkellä monen porvoolaisen lapsen perheet ovat huolissaan oman lähikoulun tulevaisuudesta. Porvoon internet-sivultakin on luettavissa yli 400 palautetta koskien sivistysverkkoselvitystä. Tolkkisten osalta tilanne on kuitenkin siinä mielessä erinomainen, että myös tulevaisuudessa kasvavalla alueella säilyvät sekä suomen- että ruotsinkieliset alakoulut. Päätös on jo niiden osalta tehty. Nyt on suunniteltava vielä hyvin se, että koulujen rakennus- ja peruskorjausvaihe toteutuu mahdollisimman sujuvasti.

Outi Lankia
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Porvoo

Monipuolisessa Porvoossa on oltava myös kyläkouluja

24/9/2016

Epoon koulun vanhempainyhdistys ja muut tahot ovat kirjoittaneet huolestuneita kirjoituksia Uusimaahan uhkista, joita kohdistuu Epoon kouluun, Ilolan kouluun ja Sannäs skolaan. Sivistysverkkoselvitys on viranhaltijoiden taholta valmistumassa ja siitä järjestetään valtuustolle iltakoulu 5.10. Valmis selvitys julkaistaan 6.10. Sen jälkeen pidetään kuntalaistilaisuus ja selvitys etenee päätöksentekoon.

Olen samaa mieltä siitä, että koulujen lakkauttamisuhat ovat ristiriidassa kylärakenneohjelman kanssa. Kylärakenneohjelmalla ohjataan kylien kehitystä ja esimerkiksi asemakaavoitus sekä rakennuslupien myöntäminen keskittyy ohjelman mukaisiin palvelukyliin. Asukkaita ja tonttien ostajia ei ole ilman nykyisiä palveluita ja tasainen väestönkasvu, erityisesti työikäisten osalta on Porvoolle tärkeää. Työikäisillä on usein kouluikäisiä lapsia, joten lähikoulu on luonnollinen asuinpaikan valintaa ohjaava tekijä.

Yksi Porvoon vahvuuksia on monipuoliset asumisen vaihtoehdot kaupunkiympäristöstä, pientaloalueisiin, kyliin ja saaristoon. Tuosta vahvuudesta on pidettävä kiinni. Esimerkiksi Epoon kouluun matkustavat Pellingin saariston suomenkieliset lapset varsin pitkään kestävän taksimatkan. Mikä olisi päivittäinen matka-aika, jos he kulkisivat Kevätkumpuun? Tai ostaako maaseudun rauhasta haaveileva perhe kodin Epoosta tai Sannaisista, jos koulu on viety? Ilolan ja Sannaisten osalta Kulloon ja Hinthaaran mallinmukainen sivistyskeskus takaisi molempien kieliryhmien alakoulut myös tulevaisuudessa.

Asioita on katsottava kokonaisuuksina yli toimialojen ja pidettävä huolta kaupungin vetovoimatekijöistä. Sivistysverkosta päättäminen ei ole vain koulukysymys, se on paljon enemmän.

Outi Lankia
suomenkielisen koulutusjaoston jäsen
kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Tolkis Skola ja Tolkkisten koulu esikouluineen yhteiseenkiinteistöön!

20/6/2016

Catharina von Schoultz ja Laura Karen kirjoittivat Tolkkisten sivistyskeskuksesta Uusimaassa 18.6. Pidämme heidän otsikkoaan harhaanjohtavana. Esimerkiksi Kulloossa ja Hinthaarassa sivistyskeskus tarkoittaa sitä, että suomen- ja ruotsinkieliset koulut toimivat samassa rakennuksessa ja näin tulee olemaan myös Kevätkummussa. Sivistyskeskus ei tarkoita sitä, että koulut olisivat erikseen omilla tonteillaan ja niitä ei voisi yhdistää samaan kiinteistöön. Miksi Kulloon, Hinthaaran ja Kevätkummun malli ei olisi pedagogisesti toimiva myös Tolkkisissa? Eikö uskalleta ajatella tulevaisuutta ja uusien ratkaisujen tuomia mahdollisuuksia kasvavalla Länsi-Porvoon alueella? Kiinteistön rakentamiseen menee ainakin kaksi vuotta, joten yhteisten toimintatapojen hiomiseen on kyllä aikaa, jos niin halutaan.

Tolkis Skolan tontille suunnitellun elinkaarihankkeen voi toteuttaa myös yhteisenä koulukiinteistönä suomen- ja ruotsinkielisille lapsille. Molemmat koulut esikouluineen mahtuvat asiantuntijoiden mukaan hyvin kyseiselle paikalle. Tämä olisi aidosti pitkän tähtäimen päätös. Alueelle rakennetaan paljon ja lähitulevaisuudessa alkaa esimerkiksi Itä-Mensaksen uuden pientalo-alueen rakentaminen. On vaikeaa ennustaa alueelle muuttavien uusien lapsiperheiden kielijakaumaa. Sivistyskeskus, jossa molemmat koulut olisivat samassa rakennuksessa, takaisi muunneltavuuden ja joustavuuden tulevaisuuden vaihteleviin tarpeisiin.

Emme rakentaisi erillisiä kouluja erottamaan lapsia toisistaan, vaan yhteisen sivistyskeskuksen, joka lisäisi koulujen yhteistyötä ja naapuruston lapset pääsisivät samaan koulurakennukseen ja tilat olisivat muunneltavissa. Elävä kaksikielisyys toteutuisi. Tolkkisten nykyisen suomenkielisen koulun terveisiin osiin saisi neljän ryhmän päiväkodin erittäin hyvällä piha-alueella. Miksi emme käyttäisi nyt hyväksemme tilaisuutta rakentaa kerralla toimiva kokonaisuus erilleen siroteltujen yksiköiden sijaan?

Outi Lankia
Anne Korhonen
kaupunginvaltuutetut (kesk.)
Porvoo

Voihan rakennukset

8/5/2016

Porvoon kaupungin toimitilat, rakennusten käyttötarkoitukset ja uusien rakentaminen ovat olleet kestopuheenaiheita viime vuodet ja luultavasti ennen sitäkin. Tarvittavien toimitilojen kokonaiskuva ja kiinteistönpidon kokonaishallinta on usvan peitossa.

Kaupungin valtuustossa mieliä kuohutti vanhassa kaupungissa sijaitseva Valtimotalo. Vuonna 2011 sivistystoimen johto siirtyi Valtimotalosta vuokratiloihin Campukselle ja perusteena oli sisäisistä vuokrista säästäminen. Nyt vuonna 2016 syyksi kerrottiin, että kaupunki oli tuolloin tehnyt Campukselle 10 vuoden vuokrasopimuksen. Tiloihin oli siis saatava joku kaupungin yksikkö. Sivistystoimen henkilöstöä siirrettiin omista tiloista pienempiin ja lopulta hyvin kalliiksi tulleisiin vuokratiloihin. Onneksi Kråkö skolan myynti reilu vuosi sitten kaatui, koska muuten nyt uuden Vårberga skolan valmistumista odotellessa maksettaisiin merkittävä osa kauppahinnasta takaisin vuokrina kiinteistön ostaneelle.

Suomenkylän vanhan koulun myynnin valmistelu etenee, mutta valitettavasti kärsijänä on lasten kulttuuri. Lasten- ja nuorten teatteri Soittorasia menettää toimitilansa kiinteistön asunnoksi myynnin myötä. Taidetehtaalle suunnitellaan nopealla tahdilla markettia, mutta missä on suunnitelmat tiloista teatterikerhoille ja teatterin näyttämölle? Pysyvästä kesäteatteristakin on Porvoossa unelmoitu vuosikausia. Teatterit lapsille ja aikuisille Taidetehtaalle! Leffateatterin kaveriksi alueelle sopisi vaikka keilahalli.

Haikkoon, Itä-Mensaksen ja Tolkkisten lapsiperheiden määrä kasvaa entisestään rakentamisen myötä. Tolkkisissa tarvitaan suomen- ja ruotsinkieliset koulut myös tulevaisuudessa. Tolkis Skola sijaitsee parakeissa, jotka on jo kerran kalliisti siirretty alkuperäiseltä paikaltaan nykyiseen sijaintiinsa. Tolkkisten koulun oppilaat kärsivät sisäilmaongelmista. Mikä päätöksenteossa kestää, jotta Tolkkisiin saataisiin uusi rakennus, jossa toimisivat suomen- ja ruotsinkieliset koulut? Toivottavasti hidasteena ei ole kielipolitiikka. Lapset tarvitsevat uuden koulun ja pitkittyneet väliaikaisratkaisut eivät säästä kaupungin euroja.

Kaupungin omistamissa vuokra-asunnoissa savuttomat naapurit kärsivät kerrostalonaapureiden tupruttelusta sisätiloissa. Eikö olisi omistajan edunmukaista kieltää vuokrasopimuksissa tupakointi sisällä ja välttää remontit tupakoinnin takia? Puhumattakaan terveellisestä sisäilmasta.

Porvoo ei ole ainut kunta, jonka nykyiset kiinteistöt eivät kaikilta osin vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden palvelujen tilatarpeita. Kokonaisuus ei ole yksinkertainen ja laajat sisäilmaongelmat mutkistavat tilannetta. Mutta systemaattiset toimintatavat, avoin päätöksenteko ja kaikille kirkastettu kiinteistöhallinnan punainen lanka vie eteenpäin. Porvoon uudella rakennuspäälliköllä riittää töitä. Julkishallinnon johtajien on myös kannettava vastuu toimistaan kuten kollegoidensa yrityksissä.

Valtuustoaloite: Ilmanvaihdosta säästäminen on lopetettava

4/1/2016

Sisäilmaongelmien ennaltaehkäiseminen on ensiarvoisen tärkeää ja yksi merkittävä tekijä kiinteistön oikeassa käytössä on ilmanvaihto.

Kaupungin toimitilajohdon linjana on, että toistaiseksi terveissä kiinteistöissä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto sammutetaan rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella. Kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ei vielä ole sisäilmaongelmia, ilmanvaihto pysäytetään iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina.

Ilmanvaihto poistaa epäpuhtaudet, estää kosteuden tiivistymisen pinnoille ja ylläpitää halutut paineolosuhteet. Kaupungin uudet koulu- ja päiväkotikiinteistöt on rakennettu ja vanhat on saneerattu hyvin tiiviiksi, joten ilmanvaihtuminen edellyttää koneellisen ilmanvaihdon jatkuvatoimista käyttöä. Jos rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, tulee sitä myös käyttää.

Vuonna 2015 ilmestyi STM:n, Kuntaliiton ja Ympäristöministeriön Hometalkoot-projektin julkaisema ”Päättäjän homeopas”. Julkaisunkin mukaan yksi sisäilmaongelmia aiheuttava tekijä on koneellisen ilmanvaihdon käyttämättä jättäminen.

Esitys: Ilmanvaihdosta säästäminen on lopetettava. Kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa koneellinen ilmanvaihto tulee pitää päällä myös iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina

Outi Lankia ja Anne Korhonen
kaupunginvaltuutetut (kesk.)

Porvoon on päivitettävä linjansa koneellisen ilmanvaihdon käyttöaikoihin

31/12/2015

Porvoon kaupungin toimitilajohdon linjana on edelleen, että toistaiseksi terveissä kiinteistöissä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto sammutetaan rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella (Uuusimaa 29.1.). Kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ei vielä ole sisäilmaongelmia, ilmanvaihto pysäytetään iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Toimintatavan muuttamisesta on äänestetty myös valtuustossa, mutta ilmanvaihdon päällä pitäminen hävisi valitettavasti äänestyksessä. Säästäminen on tullut kalliiksi.

Ilmanvaihto poistaa epäpuhtaudet, estää kosteuden tiivistymisen pinnoille ja ylläpitää halutut paineolosuhteet. Kaupungin uudet koulu- ja päiväkotikiinteistöt on rakennettu ja vanhat on saneerattu hyvin tiiviiksi, joten ilmanvaihtuminen edellyttää koneellisen ilmanvaihdon jatkuvatoimista käyttöä. Jos rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, tulee sitä myös käyttää.

Vuonna 2015 ilmestyi STM:n, Kuntaliiton ja Ympäristöministeriön Hometalkoot-projektin julkaisema ”Päättäjän homeopas”. Ministeriöiden julkaisussakin yksi sisäilmaongelmia aiheuttava tekijä on koneellisen ilmanvaihdon käyttämättä jättäminen. Kaupungin kiinteistöjen huollon näkemys ei voi olla päinvastainen.

Sisäilmaongelmien ennaltaehkäiseminen on ensiarvoisen tärkeää ja yksi merkittävä tekijä kiinteistön käytössä on ilmanvaihto. Kouluissa ja päiväkodeissa tulee koneellinen ilmanvaihto pitää päällä myös iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina.

Outi Lankia
Sisäilma- ja työhygieenikko, FM
kaupunginvaltuutettu

Itsenäisyyspäivän juhlapuhe 6.12.2015

6/12/2015

Itsenäisyyspäivän puhe 6.12.2015, Porvoon kaupungin itsenäisyyspäiväjuhla Taidetehdas
Arvoisat veteraanit ja lotat, hyvät itsenäisyyspäivän juhlavieraat

Meillä on valtavasti aihetta iloon, kiitollisuuteen ja onnellisuuteen, koska saamme elää itsenäisessä ja poikkeuksellisen turvallisessa maassa. Siitä saamme kiittää erityisesti sotiemme veteraaneja.

Itsenäisen Suomen historiassa eri sukupolvet ovat taistelleet, rakentaneet ja kehittäneet maatamme. Olemme huolehtineet toisistamme, välittäneet, ja vahva tulevaisuuden usko on vaikeinakin aikoina vienyt meitä eteenpäin.

Näinä aikoina olen pohtinut sitä, kuinka eri vuosikymmeninä Suomessa on koettu turvattomuutta. Jokaisella itsenäisen Suomen sukupolvella on omat sukupolvikokemuksensa. Tällä tarkoitan niitä tapahtumia, jotka yhdistävät koko sukupolven. Siis Ne kokemukset, joista kysytään ”missä olit silloin kun”

Hyvät ystävät, arvoisat sotaveteraanit ja lotat. Haluan jakaa teidän kanssa neljä sukupolvikokemusta. Nämä tarinat ovat tosia ja ne kertovat minun sukuni tarinan itsenäisessä Suomessa: Esko-vaarin, Tapio-isän, minun ja poikani kautta.

Vaarini Esko Koivisto syntyi huhtikuussa 19 17. Esko asui sisarustensa ja vanhempiensa kanssa Kuopiossa puukorttelissa. 10-vuotias Esko muistelee näin: Jos isän kanssa lähti satamatorille, saattoi saada limonaatia. Äidin kanssa ei oikeastaan kannattanut kauppareissulle edes lähteä, sillä pyyntöön ”äet suanko limonaatia” tuli täysin yksiselitteinen vastaus ”et sua. hampaas siitä vuan männöö” Kymennen vuotiailla elämä on aina ihanaa saipa limonaatia tai ei.

Esko oli 22-vuotiaana aliupseerikoulussa ja talvisodassa. Kun talvisodan Moskovan rauhan sopimus oli tehty, Esko kirjoittaa huhtikuussa 1940 näin.

Elsa-Sisko

Kirjoitanpa taas, kun on niin hyvää aikaa. Olen näet tämän pikkuvaruskuntamme yöpäivystäjä ja uni tahtoisi väkisin hiipiä, jos ei olisi jotain hommaa. Rauha on siis taas maassa! Niistä tunteista, jotka silloin valtasivat mielet, kun rauhanteosta tuli tieto, voisi kertoa kuinka paljon tahansa ja samalla kuinka lyhyesti tahansa.
Voi kuvitella, millaiset tunteet valtasivat rintamalla olevien mielet, kun näki minkä masennuksen rauhanehdot saivat aikaa täällä olevissa. Silmäys Suomen karttaan osoitti heti, mitä rauha oli meille maksanut.

Esko jatkaa: ”Tämä ratkaisu lienee paras tällä kertaa, koska hallitusmiehemme ovat asian niin ratkaisseet. He tietävät syyt miksi näin kävi. Joukossamme on monta Kannaksen ja Karjalan poikaa. Voin kuvitella heidän ajatuksensa, kun ei ole enää heillä menemistä rakkaille kotitanhuilleen.#

Oletko saannut Kostilta tietoja. Hän voinee hyvin ja palannee pian pikku-Kaijan luo. Toivottavasti kotimme Kuopiossa on vielä ehjä. Tänne kulkee posti niin kovin hitaasti. Että kaikki tiedot kotoa ovat kovin vanhoja tänne saavuttuaan.

Minä en luultavasti pääse täältä pois ja ei väliäkään. Nythän se samalla painolla menee koko asevelvollisuusaika. Sittenpähän jatkan opiskelua, jos vielä maailma on edes tällä kantilla.
Paljon terveisiä sinne kaikille. Esko.

Kun jatkosota alkoi Eskosta tuli saksalaisten tulkki Lapsissa ja sotavuodet veivät hänet aina Petsamoon saakka.

Rauhanpäivänä 19. syyskuuta.1944 Esko kirjoittaa Elsa-siskolleen kortin.

Elsa Hyvä! Kuulimme juuri pääministerin puheen. Rauha on siis tullut. Raskas rauha, mutta muuta kai ei voinut tehdä. Kiitos paketistasi. Huomenna alkaa pitkä marssi. Monin terveisin vankassa tulevaisuuden uskossa veljesi Esko.

Vaikka rauhan päivä tarkoitti, että aseveljistä tuli nyt vihollisia, se ei vienyt uskoa. Surusta, menetyksistä ja traumaattisista kokemuksista huolimatta Eskon ja muiden nuorten tulevaisuuden usko on vahva. He tulevat yhdessä omien vanhempiensa ja tulevien lapsiensa kanssa rakentamaan meidän itsenäisen Suomen. Esko valaa uskoa nuorikkoonsa Kaarinaan kirjeessä: ”Älä huolehdi asunnosta Kaarina! Minä asun sinun sydämessäsi ja sinä minun”.

Isäni Tapio syntyy heinäkuussa 1948 Joutsassa. Suuret ikäluokat olivat ensimmäinen sukupolvi, joiden ei ole tarvinnut sotia. Kymmenvuotias Tapio matkustaa talvella reessä kouluun yhdessä kolmen talon lapsien kanssa. Kouluikäisiä on reessä yhteensä 10. Kymmenvuotiaana elämä tuntuu ihanalta.

Kaikesta on pulaa. Vanhemmat rakentavat ja korjaavat kaiken uudelleen. Joutsaa ei pommitettu, mutta sotavuosien aikana rakennukset ovat rapistuneet ja ränsistyneet. Ensin rakennetaan navetta, jolla turvataan toimeentulo ja sitten asuinrakennukset. Yhdessä, toisia tukemalla, auttamalla ja rakentamalla elämä jatkuu niin Joutsan kylillä kuin koko Suomessa. Vaikeuksilta ja surulta ei vältytä. Isäni nuorin sisko Vuokko kuolee valekuristustautiin kaksi-vuotiaana. Tätä surua mummoni kantaa sydämessään elämänsä loppuun saakka.

Kun parikymppinen Tapio on RUK:ssa syksyllä 1968 Tṧekkoslovakia miehitetään. Kansainväliset tapahtumat vaikuttavat turvallisuuteen ja valmiuteen myös meillä. RUK:n kurssi numero 128 on täydessä hälytyksessä ja patruunalaatikot on jaettu.
Sopivalla tuulella panssareiden ääni kaikuu rajan takaa maastoharjoituksiin Virolahdelle. Hälytystilannetta kestää viikon. Parikymppisille reserviupseerikoululaisille itsenäisyys ja turvallisuus on antanut uuden pysäyttävän merkityksen.

Minä synnyn vuonna 1980 Helsingissä. Kaksivuotiaana minulla on sama sairaus kuin 30 vuotta aikaisemmin kuolleella isän siskolla Vuokolla, mutta nyt sairaus osataan hoitaa.
Kymmenen vuoden ikäisenä asun Vehmersalmella ja Esko-vaari on muuttanut Helsingistä takaisin synnyinkaupunkiinsa Kuopioon . Vehmersalmella on hiljaista ja turvallisia, omakotitaloalueella ovet pidetään yölläkin auki ja naapurustossa lampsitaan talosta toiseen. Kuopiossa Vaari hassuttelee minulle ja siskoilleni. Sotamuistoja emme kuule, mutta äiti kertoo vaarin olleen saksalaisten tulkki. Me ihmettelemme yläkaapissa säilytettävää vaarin tohtorinhattua ja Kaarina-mamman hienoa iltapukua. Yhdessä pelaamme pataseiskaa. Tuntuu, että elämä on ihanaa.

Iltapäivä 11.syyskuuta.2001 piirtyy pysyvästi mieleeni. 21-vuotiaana tulen kaverini kanssa koulusta ja katsomme suoraa tv-lähetystä, jossa matkustajalentokone lentää päin 110-kerroksista pilvenpiirtäjää. Se on kone numero kaksi. Pilvenpiirtäjä murenee pölypilvessä maan tasalle. Pelottaa, kaikkia pelottaa. Mitä tapahtui? Voiko terrori-iskuja tapahtua lisää ja missä ne tapahtuvat. Miksi joku haluaa satuttaa tavallista elämää eläviä ihmisiä. Turvattomuus ja rauhan menettämisen pelko ei ole aiemmin tullut mieleenkään.

Vaikka itse asiassa aivan saman ikäisenä Esko-vaari oli talvi- ja jatkosodassa. Saman ikäisenä RUK:ssa ollut Tapio-isä luuli joutuvansa sotaan kuunnellessaan panssarivaunujen kuminaa. Me itsenäisen Suomen eri sukupolvien nuoret.

Poikani syntyy kesällä 2005 ja kymmenvuotiaana 13. marraskuuta 2015. Pariisilaiset nuoret joutuvat terrori-iskujen kohteeksi. Pariisin iskuista tulee symboli myös muille lähivuosien terrori-iskuille. Hetki, jolloin koko Eurooppa järkkyy. Pelko, turvattomuus ja vastakkainasettelu lisääntyvät. Pariisin-iskut saavat aikaan pelkoa myös koululaisissa. Tuntuu epätodelliselta, kun lapsi kysyy, voisivatko terroristit tulla ampumaan heitä jalkapallotreeneihin Kokonniemeen. Minulle ei 10-vuotiaana tullut mieleenkään mitään sotiin liittyvää.

Arvomme ja uskomme ovat nyt koetuksella. Arvot, joihin itsenäisessä Suomessammekin nojaamme: tasa-arvo, yhteisöllisyys ja vapaus. Se, että kaikki ihmiset ovat syntyneet samanarvoisina ja heitä pitää myös kohdella siten. Ääri-ideologioiden tavoitteena on saada meidät vihaamaan ja pelkäämään. Siten, että korvaisimme toisista välittämisen ja tasa-arvon vihalla. Silloin nousisimme myös toisiamme vastaan.

Yhteiskuntamme sosiaalinen vakaus on keskeinen tekijä Suomen kokonaisturvallisuudessa. Meidän tehtävänä on huolehtia, että hyvinvointierot eivät kärjisty. Kannamme vastuuta heikommista ja niistä, jotka eivät yksin jaksa. Suomalaisella eteenpäin katsovalla sitkeällä asenteella on maatamme rakennettu ja turvallisuutta ylläpidetty.

Vaari, kavereiden ukit ja fafat ovat taistelleet maamme itsenäisyyden puolesta, mutta yksityiskohtia kukaan ei ole juuri lapsena kuullut. Ne ovat olleet isovanhemmille liian raskaita ja kipeitä muistoja. Sillä vaari halusi välittää perintönään ennen kaikkea positiivisuuden vaikeuksista huolimatta ja sen tulevaisuudenuskon.
Meidän tulisi nyt ottaa mallia ja kuunnella sotiemme veteraanien teoillaan näyttämän viestin. Asenne, että ei saa katkeroitua ja antautua vihalle, vaikka ne tunteet olisivat mielessä olleetkin. Tulisi rakentaa, mennä eteenpäin ja luoda positiivista tulevaisuutta lapsillemme ja heitä seuraaville sukupolville.

Tarinani ei vielä kerro, millainen Suomi on, kun poikani on vuorostaan 20-vuotias. Sen ratkaisemme me, sinä ja minä, niillä teoilla, joita arjessa toisillemme teemme ja millaisia sanoja valitsemme. Me kaikki voimme vaikuttaa lähiympäristöömme. Siihen että jokainen nuori tai vanhempi kokee olevansa merkityksellinen osa yhteisöä ja rohkaistuu toimimaan osana meidän Suomea.

Muistan lämmöllä edesmennyttä vaariani ja kannan sydämessäni hänen sanojaan Rauhan päivältä 1944 Monin terveisin - Vankassa Tulevaisuudenuskossa Esko.
Kiitos rakkaasta isänmaastamme, Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Porvoon kaupunki ajaa lapsiperheet ahtaalle

19/11/2015

Uusimaa 19.11.2015

Jatkoaika Porvoon synnytysten poikkeusluvalle

17/11/2015

Porvoon sairaalan synnytystoiminta jatkuu tällä hetkellä päivystysasetuksen mukaisella poikkeusluvalla. Kuten tiedämme tuo poikkeuslupa on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Viime hallituskaudella säädetyn päivystysasetuksen poikkeusluvat oli tarkoitettu niin, että niiden päättyessä uudet sote-alueet olisivat olleet jo toiminnassa.

Erittäin tärkeä välietappi Porvoon sairaalan kannalta on se, että synnytysten poikkeuslupaa jatkettaisiin vuoteen 2019. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy itsehallintoalueille 1.1.2019. Päivystysasetuksen mukaisten poikkeuslupien jatkaminen on poliittinen päätös. Nyt on vaikutettava eduskuntaan ja ministeriöön poikkeuslupien jatkamiseksi kunnes uudet itsehallintoalueet ovat toiminnassa, muuten synnytysosasto ajetaan alas poikkeusluvan päättyessä ensi vuoden lopussa.

Outi Lankia
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Porvoo

Pöytäkirjamerkintä Lastensuojelusuunnitelman seurantaraporttiin. Viranhaltijoiden on toteutettava valtuuston päätöstä.

1/11/2015

Pöytäkirjamerkintä kaupunginvaltuusto 28.10.2015
Asia 8. Porvoon kaupungin ja Askolan kunnan lastensuojelusuunnitelman 2014-2017 seurantaraportti 2015

Porvoon kaupunginvaltuusto päätti Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelmasta 13.10.2014 mm. lapsiperheiden osallistumisen parantamisesta ja lapsiperheiden vaikuttamiskanavan perustamisesta. Toimenpiteissä on lapsiperheneuvosto. Lapsiperheneuvoston perustamisesta on aiemmin tehty esimerkiksi Tapani Eskolan valtuustoaloite.

Tiedoksi annetussa seurantaraportissa kerrotaan, että on viranhaltijat ovat päättäneet perustaa neuvolan asiakasraadin. Lapsiperheneuvosto tarkoittaa vammais- ja vanhusneuvostojen sekä nuorisovaltuuston kaltaista toimielintä, joka osallistaa lapsiperheitä eri toimialojen päätöksentekoon.

Seuraavana viranhaltijan huhtikuussa antama vastaus kysymykseen, että miksi lapsiperheneuvoston perustaminen ei etene ”Kuten toteatte, Lastensuojelusuunnitelmassa on kirjattuna yhtenä tavoitteena lapsiperheiden vaikuttamiskanavan perustaminen. Tästä on käyty keskusteluja eri yhteyksissä ja osallisuusverkostossa tammikuussa totesimme, että erillinen neuvosto ei välttämättä ole paras mahdollinen tapa saada lapsiperheitä osallistumaan. ”

Viranhaltijaorganisaation tulee toimia valtuuston päätöksen mukaisesti.

Suomen- ja ruotsinkielisen koulutoimen yhdistäminen

18/10/2015

Porvoon kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen sisältyy yhden koulun lakkauttaminen, pienimpien oppilaiden koulukyytirajan nostaminen kolmesta viiteen kilometriin ja koulunkäyntiohjaajien määrän vähentäminen. Sivistystoimessa säästötoimet kohdistuisivat suoraan koululaisiin.

Porvoossa tulee tehdä enemmän hallinnollisia ja rakenteellisia muutoksia. Kesällä pyydettiin rakennetyöryhmän raporttiin kaupunkilaisten säästöehdotuksia. Yksittäinen eniten mainintoja saanut ehdotus oli suomen- ja ruotsinkielisen koulutoimen yhdistäminen, mutta sitä ei mainittu eikä tutkittu jatkokäsittelyssä.

Porvoossa päivähoito toimii yhteisen hallinnon alla. Aiemmin erillään olleet suomen- ja ruotsinkieliset kansalaisopistot ovat toimineet yhdistettynä muutaman vuoden. Laki ei edellytä myöskään tuplahallintoa suomen—ja ruotsinkielisten koulujen takia. Olisiko jo aika yhdistää suomen- ja ruotsinkieliset koulutuspalvelut yhteisen johtajan ja hallinnon alle? Olisi mm. yksi budjetti. talousseuranta ja toimintakertomus kahden erillisen sijaan. Yhteinen hallinto ja budjetti toisi myös joustavuutta kaksikielisten sivistyskeskusten toimintaan.

Säästetään mieluimmin hallinnosta kuin lakkauttamalla koulu tai pidentämällä pienimpien koulukyytirajaa.

Outi Lankia
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Porvoo

Mielipiteitä kysytään, mutta ketään ei kuunnella

23/9/2015

Jos yhdellä sanalla kuvaa Porvoon viime vuosien ohjelmia ja kaupunkilaisten osallistumista, se on turhauttavaa. Kouluverkkoselvitys, kaupungin strategia, kylärakenneohjelma, säästölinjaukset ja nyt Suomenkylän asemakaava. Kaupunkilaisten mielipiteitä ja osallistumista pyydetään, mutta kommenteilla ei ole mitään vaikutusta lopputulokseen. Viimeisimpään lastensuojelusuunnitelmaan mielipiteen perusteella poikkeuksellisesti hyväksyttiin lapsiperheneuvoston perustaminen, mutta senkin käytännön toteutus on sittemmin virkakoneistossa torpattu.

Ei pidä enää kysyä, jos ei aidosti kuunnella.

Kaupunkikehityslautakunnalle Suomenkylän kaavaluonnokseen annetuilla virallisilla mielipiteillä vanhan koulun käyttötarkoituksesta ei ollut mitään merkitystä. Lautakunta ei kuulemma päätä sivistyksestä ja kulttuurista. Kukahan Porvoossa sitten päättää erilaisten palveluiden ja asutuksen sijoittumisesta, jos ei asemakaavoja tekevä lautakunta? Tai haluaa vaikuttaa siihen, että keskustan ulkopuolisillakin alueilla säilyisi palveluita?

Monet eri tahot kuten vapaaehtoisjärjestöt, paikalliset yhteisöt ja yksittäiset kaupunkilaiset ovat mielellään luomassa yhteistä hyvää, jos sitä oikeasti kaupungin organisaatiossa tuetaan. Meillä on kaunis kaupunki, mutta hukkaamme pysyvästi mahdollisuuksia, jos vuorovaikutus ja osallistaminen on vain sanahelinää.

Kaupunkilaisten mielipiteiden tärkeydestä tai vähättelystä vastuun kantaa kaikki valmistelevat virkamiehet ja päätöksiä hyväksyttäessä jokainen luottamusmies.

Outi Lankia
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Porvoo

Valtuustoaloite: Virkistyspaikka uimiseen Porvoonjoen rannalle Maariin

7/5/2015

Porvoon kansalliselle kaupunkipuistolle myönnettiin Uusimaa-palkinto 2015 ja Taloustutkimuksen tuoreessa Kaupungit matkailukohteina -tutkimuksessa Porvoo sijoittui upeasti toiseksi 8,47 keskiarvolla. Voimme edelleen kehittää ja hyödyntää kansallista kaupunkipuistoamme niin meidän kaupunkilaisten kuin matkailijoiden iloksi.

Yksi osa kaupunkipuistoa on Porvoonjoki ja Maari. Menneinä vuosikymmeninä Maarissa oli suosittu uimaranta ja jokiveden laadun heikkeneminen johti uimapaikan sulkemiseen 1960-luvulla.

Joen vedenlaatu on sittemmin jatkuvasti kohentunut. Esimerkiksi kalalajistot ja pohjaeläimistöt ovat monipuolistuneet ja niihin kuuluu entistä enemmän lajeja, jotka edellyttävät puhtaampaa veden laatua. Yksi erittäin merkittävä lisäparannus veden laatuun ja erityisesti joen virkistyskäyttöön on Lahden jätevesien hygienisointi, joka käynnistyy Lahti Aquan ympäristölupavaatimusten mukaisesti kuluvan toukokuun aikana. Vesien hygienisointi parantaa jatkossa oleellisesti Porvoonjoen vedenlaatua.

Tänä vuonna vietetään myös Porvoonjoen teemavuotta otsikolla Porvoonjoki – Elävä kaupungin virta. Tavoitteena on mm. lisätä luonnonvesien arvostusta ja tuoda esille Porvoonjoen merkitystä

Esitys: Porvoonjoen teemavuoden ja kansallisen kaupunkipuiston kunniaksi Maariin perustetaan virkistyspaikka, jossa on mahdollista uida ja nauttia joenrannasta.

Uimapaikka lisää myös keskustan ja vanhan kaupungin tarjontaa erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta. Keskustassa sijaitseva uimapaikka olisi upea lisä kaikenikäisten viihtyvyyteen. Se lisää lähiluontomme hyödyntämistä ja palauttaa palan Maarin historiaa nykypäivään.

Outi Lankia
kaupunginvaltuutettu (Kesk.)

Työllä ja yrittämisellä turvataan hyvinvointipalvelut

7/4/2015

Työllisyyden lisääminen on seuraavan eduskunnan tärkein tehtävä. Vain työllisyyden kasvu turvaa hyvinvointipalvelut. Julkisia palveluita käyttävät varsinkin lapset ja eläkeläiset. Vanhemmat sukupolvet ovat rakentaneet tämän maan. He tarvitsevat toimivia terveyspalveluita ja moni elää pienellä eläkkeellä, mutta vain työttömyyttä vähentämällä voimme turvata palvelut.

Yksityinen sektori ja veronmaksajat eivät pysty kattamaan julkisia menoja. Suomen raju velkaantuminen on saatava pysähtymään. Kokonaisveroaste on jo yli 45 prosenttia ja sen kasvattaminen ei edesauta yritysten työllistämistä eikä kotitalouksien pärjäämistä.

Työntekoon ja yrittämiseen on luotava enemmän mahdollisuuksia nykyisten rajoitusten sijaan. Meille on luotu lainsäädäntöä ja byrokratiaa, joka estää yritysten laajentumista, uusia paikallisia hankkeita ja kärjistetysti asuntorakentamista suurten kaupunkien ulkopuolelle. Ympäri Uuttamaata on paljon mahdollisuuksia, joita on kannustettava toteutukseen, eikä estettävä. Tasapainoinen Uudenmaan kehittäminen helpottaa myös asuinkustannusten kohtuutonta nousua pääkaupunkiseudulla.

Sosiaaliturvajärjestelmä on uudistettava vastaamaan tämän päivän tarpeita. Työttömälle lyhyenkin työn vastaanottaminen tai opiskelun on oltava kannattavaa. Yrittäjän ja palkansaajan on oltava toisiinsa nähden tasa-arvoisessa asemassa. Sosiaaliturvajärjestelmämme passivoi vaikka sen pitäisi turvan luomisen ohella kannustaa.

Konkreettisesti uusia työpaikkoja syntyy esimerkiksi, jos ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta tehdään edullisempaa. Suomessa on 170 000 yksinyrittäjää. Jos heistä edes osa työllistäisi yhden työntekijän, syntyisi kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

Perheiden pahoinvointi ja väkivalta

6/4/2015

Perheiden pahoinvointi ja väkivalta

Keskustelemme paljon taloudesta ja työttömyydestä. Taloudellisista ongelmista aiheutuu paljon kärsimystä, perheissä voidaan huonosti ja ongelmat näyttäytyvät eri tavoin. Pahoinvointia on myös hyvin toimeentulevissa perheissä.

Suomessa perheväkivaltaluvut ovat todella synkät. Joka kolmas nainen on kokenut lähisuhteessa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Suomen lain mukaan väkivalta on rikos, myös kotona tapahtuva piilossa oleva väkivalta. Perhesalaisuuksista puhuminen on muuttunut avoimemmaksi. Porvoon turvakodin asiakasmäärät ovat viimeisen kahden vuoden aikana merkittävästi nousseet ja tässä on mahdollisesti syynä se, että apua haetaan herkemmin ja tiedetään miten vahingollista perheväkivalta on myös lapsille.

Yleinen perheväkivallan muoto on puolison, useimmiten naisen, fyysinen pahoinpitely. Parisuhdeväkivallalle on tyypillistä sen muuttuminen vakavammaksi. Parisuhteessa esiintyvä väkivalta ilmenee usein myös uhkailuna, nöyryyttämisenä tai muista ihmisistä eristämisenä. Eristämisen vuoksi tilanteen vakavuus tulee usein sukulaisille ja tutuille yllätyksenä.

Lapsi on monesti perheen ilmapuntari. Lapsen oireilu, pahoinvointi, häiriökäyttäytyminen tai masentuneisuus voivat olla seurausta kodin väkivaltaisesta ilmapiiristä. Vanhempien välisen väkivallan todistaminen on lapselle äärimmäisen traumaattista.

Ensi- ja turvakotien liiton viimeisimmän selvityksen mukaan perheväkivaltaan tai sen uhkaan apua hakevat hyötyvät turvakodista. Turvakodin tarjoama apu on kattavaa ja auttaa pääsemään eroon väkivallasta. Onkin esimerkillistä, että Porvoon kaupungilla on oma turvakoti, joka on toiminut jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan tarjoten Itä-Uudellemaalle turvakotityötä. Palveluita tarjotaan naisille, miehille ja lapsille.

Auttamisjärjestelmä painottuu kuitenkin uhrin auttamiseen ja huolena on se, miten väkivallan tekijä saa väkivallan kierteen katkeamaan. Missä autetaan väkivallan tekijää, joka myös haluaa usein apua? Porvoossa seurakuntayhtymän perheasiainneuvottelukeskus tarjoaa keskusteluapua pariskunnille ja väkivallan tekijöille. Olisi kuitenkin julkisten palveluiden velvollisuus huolehtia tästä määrällisesti pienestä, mutta tärkeästä auttamistyöstä. Auttamalla väkivallan tekijää voidaan saada väkivallan jatkumo katkeamaan.

Outi Lankia
MLL Uuden Porvoon puheenjohtaja
kansanedustajaehdokas (Kesk.)

Med arbete och företagsamhet tryggar man välfärdstjäntserna

6/4/2015

Med arbete och företagsamhet tryggar man välfärdstjäntserna

Att främja sysselsättningen är den följande riksdagens viktigaste uppgift. Endast en ökning av sysselsättningen kan garantera välfärdstjänsterna. De offentliga tjänsterna används speciellt av barn och pensionärer. De äldre generationerna har byggt det här landet. De behöver fungerande hälsovårdstjänster och många lever med små pensioner. Men bara genom att minska arbetslösheten kan vi garantera kvalitativ service.

Den privata sektorn och skattebetalarna klarar inte av att täcka den offentliga sektorns utgifter. Finlands våldsamma skuldsättning måste stoppas. Den totala skattesatsen är redan över 45 procent och att höja den hjälper inte sysselsättningen i företagen och inte heller hur hushållen klarar sig.

Man bör skapa mera möjligheter för arbete och företagsamhet i stället för de nuvarande begränsingarna. Det har skapats en lagstiftning och byråkrati som förhindrar utvidgning av företag, nya lokala projekt och tillspetsat, byggandet av bostäder utanför de stora städerna. I övriga delar av Nyland finns många möjligheter som man bör uppmuntra till att förverkligas, inte förhindra.

Det sociala trygghetssystemet bör förnyas att motsvara dagens behov. För en arbetslös bör det vara lönande att ta emot också ett kort jobb och också att studera. Företagaren och löntagaren bör vara i en jämlik situation i förhållande till varandra. Det sociala trygghetssystemet passiverar fast det borde skapa trygghet och motivera.

I praktiken skapar man nya arbetsplatser, om det t.ex blir billigare att anställa den första arbetstagaren. Det finns 170 000 ensamföretagare i Finland. Om ens en del av dem skulle sysselsätta en arbetstagare, skulle det skapas tiotusentals nya arbetsplatser.

Outi Lankia
fullmäktigeledamot, miljöingenjör
riksdagskandidat (C)
Borgå

Normien purkaminen edistää kestävää ympäristönsuojelua

3/4/2015

Suomen ympäristönsuojelu on korkealla tasolla verrattuna moneen muuhun maahan ja saamme olla siitä ylpeitä. Ympäristölainsäädäntömme on edistänyt monelta osin ympäristömme tilaa kuten Risto Sulkavan kirjoituksessa (Helsingin Sanomat 28.3.) todetaan.

Mutta olen myös erimieltä. Näkemykset ympäristöhallinnon normien purkamisesta ja sujuvoittamisesta ei ole oman eduntavoittelua. Ei ole ympäristön eikä kenenkään etu, että ympäristölupaprosessit kestää usein vuosikausia. Ympäristölupia odottaa yli 3 miljardin investoinnit. Moneen virastoon jakautunut ympäristöhallinto ei edistä yritysten ympäristövaikutusten vähenemistä. On kestämätöntä, että viranomaiset valittavat toistensa päätöksistä kuten usein Ely-keskus aluehallintoviraston ympäristöluvista. Teollisuuden prosessit ovat usein monimutkaisia ja asiantuntemus olisi viranomaisilla parempi, jos hallinto ei jakaantuisi eri virastoihin ja sisältäisi vähemmän byrokratiaa. On esimerkiksi vanhanaikaista toimittaa ympäristölupahakemuksia lukuisina mappeina, jotka sitten hallinnossa uudestaan kirjoitetaan koneelle.

Suomessakin on sitouduttu noudattamaan EU:n BAT-raja-arvoja eli parasta käyttökelpoista tekniikkaa. EU:n tavoitteena on ollut keventää hallinnollista taakkaa ja vähentää entisestään ilmaan ja muuhun ympäristöön pääseviä epäpuhtauksia, mutta Suomen ympäristöviranomaisille ei aina nämä raja-arvot ja menettelyt käy.

Ympäristöhallinnon yksinkertaistaminen edistäisi eri tahojen välistä yhteistyötä ja suuntaisi resursseja toimiin, joista on mahdollista aikaansaada suurimmat hyödyt ympäristöntilan paranemisena.

Kysymyksiä ja vastauksia, Loviisan Sanomat

29/3/2015

1)    Mitä mieltä olet tuulivoimasta?

·        Tuulivoima on hyvä tapa tuottaa puhdasta uusiutuvaa energiaa, mutta vääristynyt tukipolitiikka on syönyt tuulivoiman uskottavuutta. Tuulivoimaenergian tuottaminen on hyvä lisä sähköntuotannon kokonaisuuteen. Neljännessä vaihemaakuntakaavassa on osoitettu merkittävä tuulivoima-alueita Loviisaan ja Loviisa-Lapinjärven rajalle.

2)    Pitäisikö Fortumin saada lupa uudelle ydinvoimalalle Loviisaan?

·        Fortumille tulee myöntää nykyiset laitokset korvaava rakennuslupa. Hästholmenissa on valmis infra, ammattitaitoinen henkilökunta ja hyvä turvallisuuskulttuuri. Erittäin hyvä hanke olisi suunniteltu kaukolämpötunneli Hästholmenista Vuosaareen. Toivon Helsingin päättäjiltä rohkeutta lähteä mukaan mahdollisuuteen vähentää radikaalisti kasvihuonepäästöjä. Uusia ydinvoimaloita en kannata kuten Fennovoimaa.

3)    Miten uudistaisit sote-palvelujen rakenteen?

·        Asukkaan näkökulmasta tärkeintä on yhtenäinen hoitoketju ja oikea-aikainen apu, ilman pallottelua paikasta toiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee tuottaa yhtenäisesti yhtä kaupunkia tai kuntaa suuremmalle väestöpohjalle. Rahoituksen tulee tulla suoraan verovaroista eli uusi rahoitusmalli. Itä-Uudenmaan kannalta on tärkeää turvata Porvoon sairaala.

4)    Miten toisen asteen koulutusta pitäisi uudistaa?

·        Ammattikoulujen ja lukioiden tulee säilyä lähellä nuoria ja aikuisopiskelijoita, eikä keskittyä vain suuriin kaupunkeihin. Tulee huomioida entistä paremmin erilaiset oppilaat toinen oppii tekemällä, toinen lukemalla ja kolmas työnohessa. Opiskelun tulee olla mahdollisimman käytännönläheistä ja paikallista yritysyhteistyötä tulee lisätä myös lukioissa.

5)    Pitäisikö Itäinen Rantarata tuoda seuraavaan hallitusohjelmaan?

·        Kyllä. Rantarata edistää laajasti Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson kehitystä asumisen, teollisuuden investointien ja uusien työpaikkojen kannalta. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajenisi entistä enemmän Loviisaan ja aina Kotkaan asti. Helsingin Pisararadan kaatuminen paransi rantaradan mahdollisuuksia

6)    Mitä mieltä olet Suomen Nato-jäsenyydestä?

·        Turvallisuustilanne on radikaalisti muuttunut vuoden aikana ja myös Nato on uudessa tilanteessa. Naton ja Suomen yhteistyö on hyvä asia. Naton harjoituksiin ja koulutuksiin osallistuminen parantaa Suomen puolustusvoimien osaamista. Suomen ja Venäjän suhteet ovat puolestaan kehittyneet 70 vuoden aikana. Kannatan liittoutumattomuutta, mutta jäsenyyden vaikutukset tulee selvittää. Suomen Natokanta edellyttää kansanäänestystä.

7)    Miten ilmastonmuutosta parhaiten ehkäistäisiin?

·        Luopumalla fossiilisista polttoaineista ja siihen tarvitaan laaja kansainvälinen tahtotila. Suomen CO2-päästöistä pääkaupunkiseudun osuus on yli 50%, joten hiiletön Helsinki on koko maan kannalta tärkeä tavoite.

8)    Kannatatko naiskiintiöitä?

·        Kannatan ja sama pätee toki myös naisvaltaisilla aloilla miesten suhteen. Olisi erittäin hyvä, että esimerkiksi alakouluissa olisi enemmän miesopettajia.

9)    Tulisiko pakollisesta ruotsin opiskelusta luopua?

·        Ei, mutta ruotsinkielen ollessa osa oppivelvollisuutta tule lain antaa mahdollisuus kaksikielisiin kouluihin eli samassa koulussa voisi olla suomen- ja ruotsinkielisiä luokkia. Täällä kaksikielisellä alueella tulee hyödyntää mahdollisuudet ja kieliryhmien välistä luonnollista yhteistyötä tulee lisätä päiväkodista toisen asteen koulutukseen.

10)            Pitäisikö kotikuntasi palveluita ulkoistaa enemmän yksityisille yrityksille?

·        Palveluiden tuotannossa tulee hyödyntää paikallisia yrityksiä ja kolmatta sektoria. Kilpailutuksissa voi käyttää paikallisuutta edistäviä laatukriteereitä. Julkinen sektori ohjaa ja valvoo, mutta tilanteesta riippuen palvelu tulee toteuttaa parhaalla tavalla.

11)            Mikä mielestäsi meni pieleen tällä hallituskaudella?

·        Hallituksessa oli liian monta puoluetta ja likaa ministerivaihdoksia. Puolueilla ei ollut yhteistä linjaa päätösten tekemiseen. Kaikki suuret uudistukset ovat lähes samassa tilanteessa kuin vaalien alla 2011.

12)            Millaisen koalition muodostaisit vaalien jälkeen?

·        Vaalitulos ratkaisee ja hallitukseen muutamia puolueita, jotka sitoutuvat tekemään päätöksiä ja viemään asiat yhdessä käytäntöön saakka.

13)            Minkä byrokratiakukkasen karsisit ensimmäisenä?

·        Sen, että ELY-keskus ei saa valittaa kaupunkien ja kuntien asemakaavoista eikä poikkeuslupapäätöksistä. Se nopeuttaisi paikallista päätöksentekoa. Sama koskee ELY:n valituksia aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksistä.

14)            Millä Suomi saadaan nousuun?

·        Luomalla enemmän mahdollisuuksia työntekoon ja yrittämiseen.. Lainsäädännön ja verotuksen tulee kannustaa työntekoon. Parantuva työllisyys turvaa myös hyvinvointipalvelut.

Kehityksen ja työllistämisen esteet purettava

23/3/2015

Julkinen sektorimme on maailman suurimpia ja maahamme on luotu lainsäädäntöä, joka estää paikallista kehitystä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Hallinnosta ja viranomaissääntelystä on tullut raskasta ja monimutkaista.

Ely-keskuksen valtaa on vähennettävä ja päätösvalta paikallisissa kysymyksissä kuten asemakaavoituksessa on oltava kaupungeilla ja kunnilla. Hyvä esimerkki on paikallisen kaupan kiinteistö, johon haluttavan apteekin kohtalon ratkaisee Ely-keskus. Aiemmin Ely-keskus esti toisen myymälän perustamisen. Ely-keskus puuttuu myös hanakasti yksittäisiin omakotitalojen rakennuslupiin. Meillä ei ole varaa estää rakentamista ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Suomessa lähes neljän miljardin investoinnit odottavat ympäristölupia. Käsittelyprosessit voivat kestää vuosikausia. Erityisen kallista byrokratiaa aiheutuu siitä, kun viranomaiset valittavat toistensa myöntämistä luvista. Se ei ole myöskään ympäristönsuojelun edunmukaista. Elintarvikeyrittäjät puolestaan kärsivät siitä, kun elintarvikelakia sovelletaan eri tavalla ei kunnissa. Vaatimukset voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja ne eivät välttämättä lainkaan paranna elintarviketurvallisuutta.

Usein syytetään EU:n direktiivejä meidän tiukoista vaatimuksista, mutta siitä miten direktiivejä sovelletaan ja millaisia hallintomenettelyjä luodaan päättää eduskunta. Jostain syystä Suomessa on säädetty tiukempia lakeja kuin olisi ollut tarvetta.

Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja ja elinvoimaisuutta. Turhia rajoitteita aiheuttavaa lainsäädäntöä on purettava. Enemmän tilaa luovuudella ja mahdollisuuksille.

Outi Lankia
ympäristöinsinööri kemianteollisuudessa
kansanedustajaehdokas, Uusimaa (Kesk.)

Antaako lastensuojelu anteeksi

23/3/2015

Paljon keskustelua herättää se, että puuttuuko lastensuojelu tarpeeksi herkästi lasten pahoinvointiin, mutta haasteita on myös asian toisella puolella. Tuttavapiirissäni on äiti, jonka lapsi on huostaanottettu muutama vuosi sitten. Äiti kokee, että viranomaisille ei palaudu luottamus siihen, että asiat ovat korjaantuneet ja perheen voisi jälleen yhdistää.

Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle useita huomautuksia siitä, että perheen jälleenyhdistämisen tavoitetta on loukattu lastensuojelussa. Huostaanotosta on lastensuojelulain mukaan luovuttava niin nopeasti kuin sen mahdollistavat. On tärkeää, että vanhempien kanssa on käyty avoimesti läpi ne taustat, joiden perusteella huostaanoton jatkumista arvioidaan ja mitä lapsen kotiin palaaminen edellyttäisi.

Luonnolliset perhesuhteet eivät saa kadota. Kunnan tulisi auttaa ja tukea lapsen ja läheisensä välistä yhteydenpitoa.

Jos vanhemmille ja lapselle ei ole suotu lainkaan tai hyvin harvoin tapaamisen mahdollisuus, ovat viranomaiset voineet heikentää mahdollisuuksia perheen jälleenyhdistämiseen.

Huostaanotettujen lasten vanhemmat tarvitsevat myös tukea ja käytännöt vaihtelevat kunnittain. Aktiivisissa ja asiaan paneutuneissa kunnissa järjestetään vertaisryhmiä ja tukitoimia vanhemmille. Monessa kunnassa vanhemmat jäävät kriisiin yksin ilman neuvoja ja tukea.

Lapsen etu on myös se, että he voivat palata kotiin, kun se on turvallista ja perheen asiat on jälleen kunnossa. Vanhemmat voivat epäonnistua ja elämä ei aina mene niin kuin sen on suunnitellut, mutta mahdollisuutta korjata ja parantaa tilannetta ei saa viedä perheeltä pois.

Kråköstä toisen asteeen koulutukseen

4/3/2015

Kiitos positiivisesta palautteesta, jota olen saanut Kråkö Skolan myynnin keskeyttämisestä. Tärkeää on, että tapaus käynnistää laajemman prosessin pelisäännöistä, jotta vastaava ei pääse enää toistumaan. Keskustan jättämiin ehdotuksiin selvitystä vaativista asioista talouden tervehdyttämisen ohjausryhmälle 2.3. sisältyi kiinteistöjen myynnin menettelyohje.

Oikeudenmukaisuuden edistäminen ja toisten auttaminen sai minut MLL:n vapaaehtoistyön lisäksi vaikuttamaan politiikkaan. Avoimuutta on saatu lisättyä myös nykyään verkossa näkyvillä kaupunginvaltuuston kokouksilla ja vähitellen käynnistyvällä lapsiperheneuvostolla. Työ jatkuu.

Yksi ajankohtaisista kysymyksistä on toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäminen Itä-Uudellamaalla (mm. Uusimaa 3.3. ja Marianne Korven kirjoitus 4.3.). Koulutuksen tulee toimia alueen nuorten ja työelämän parhaaksi. Olemme varsin erilaisessa tilanteessa verrattuna Keski-Uusimaahan, jossa vahvalla Keudalla on 11 erilaista oppilaitosta. Keski-Uudellamaalla ei merkittäviä hallinnollisia ratkaisuja tarvitse enää tehdä.

Peräänkuulutan Keudan kaltaista yhtenäistä hallintoa myös Itä-Uudellemaalle. Yksi vahva ja elinvoimainen järjestäjä, jolla olisi suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaitoksia. Väestömäärä on täällä melko pieni, joten onko kannattavaa rakentaa erillisiä hallintorakenteita suomen- ja ruotsinkielisille oppilaitoksille? Meidän tulisi toimia yhdessä sen eteen, että Itä-Uudellamaalla on monipuolista koulutusta nuorille ja aikuisopiskelijoille eri kielillä myös tulevaisuudessa. Monikielisyys on myös merkittävä kilpailu- ja vetovoimatekijä.

Outi Lankia
MLL Uusi Porvoo, puheenjohtaja
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Porvoo

Monipuolisempaa kielipolitiikkaa

1/3/2015

Kielikeskustelu keskittyy pakkoruotsin ympärille. Varsinkin kaksikielisillä alueilla Etelä- ja Länsi-Suomessa tulee ylittää nykyisiä raja-aitoja ja muuttaa perusopetuslakiin kirjattuja periaatteita. Tarvitaan kielikokeiluja ja uusia ratkaisuja julkisen sektorin kustannustenkin hillitsemiseksi. Yksikieliset ratkaisut tulee muuttaa kaksikielisiksi.

Tulee nostaa agendalle koulukokeilut, joissa sallitaan suomen- ja ruotsinkieliset luokat samassa koulussa saman hallinnon alla. Yhteistyön lisääminen ja yhteiset koulut eivät vähennä ruotsin kielen merkitystä. Päinvastoin se edistäisi suomenkielisten lasten positiivista suhdetta ruotsin kieleen ja vähentäisi vastakkainasettelua. Kannatan ruotsin kielen opiskelua, mutta koen kaksikielisellä alueella asuvana kieliryhmien erottelun vanhanaikaisena ja mahdollisuuksia hukkaavana. Kieliryhmien jako on mennyt liian pitkälle, kun lapset eivät voi Porvoossa matkustaa omiin kouluihinsa edes samalla taksilla. Rkp:n vaikuttajat perustelevat erottelua ruotsinkielen aseman turvaamisella.

Nostetaan kielipoliittiseen keskusteluun yhteistyön lisääminen luonnollisesti kaksikielisissä kunnissa ja kaupungeissa. Nykyisiä rakenteita ja tapoja on aika muuttaa tältäkin osalta.