Porvoon kaupungin kaupunkistrategian keskeinen kärki on ”Ilmastotyön edelläkävijä”.
Tavoitteena on kehittyä hiilineutraalisen asumisen edelläkävijäksi, edistää rakennusten energiatehokkuutta ja luoda edellytyksiä yksityisautoista luopumiselle. Kaupunki haluaa tukea asukkaiden kestäviä elämäntapoja ja innostaa asukkaita ympäristöystävällisiin valintoihin. Porvoon kaupunki on suuri työnantaja ja strategian suunnannäyttäjä. Jotta ilmastotyön edelläkävijyys näkyy ja innostaa asukkaita sekä alueen toimijoita ympäristötekoihin, tulee Porvoon kaupungin ja sen liikelaitosten tehdä omat ympäristövaikutuksensa näkyviksi. Kaupungin tulee asettaa omalle toiminnalleen konkreettiset ja seurattavat mittarit, Seurattavia tekijöitä voivat esimerkiksi olla veden kulutus, energian kulutus eri energiamuotojen osalta kuten sähkö, kaukolämpö ja maalämpö, kaupungin hallinnassa olevien ajoneuvojen polttoaineen kulutus eri polttoaineittain jaoteltuna. Kaupungin ympäristövaikutuksia mittaava tekijä olisi myös jätteen määrän seuranta eri jakeittain. Jätteen osalta tavoitteita on helppo asettaa niin määrän pienenemiselle kuin lajitteluasteen nostamiselle. Ympäristövaikutusten pienentäminen saa aikaan myös suoria kustannussäästöjä. Porvoon kaupungilla on noin 3000 työntekijää ja suuri kiinteistömassa, joten energian, veden, polttoaineiden kulutuksen ja jätteiden määrän seuraaminen ei ole vähäpätöinen asia. Jokaisen kaupungin ja liikelaitoksen työntekijän tulee sitoutua niiden vähentämiseen. Kaupungin ympäristö- ja hiilijalanjäljen näkyväksi tekeminen vaikuttaisi osaltaan kaupungin hankintoihin ja tekisi näkyväksi sen, että tuottavatko kaupungin tekemät toimenpiteet kuten kiinteistöjen energiatehokkuusinvestoinnit tuloksia. Kaupungin omien mitattavien ilmasto- ja ympäristötavoitteiden määritteleminen ja niihin sitoutuminen on edellytys sille, että Porvoo on ilmastotyön eturintamassa. Porvoon strategia ei saa olla, tee niin kuin minä sanon, älä niin kuin minä teen.
0 Comments
Parin vuoden aikana on käsitelty siirtovesiputken rakentamista Helsingistä Porvooseen.
Olemme tuoneet esille perusteluita, miksi hanketta ei pidä toteuttaa. Tulevana torstaina Porvoon veden johtokunnassa käsitellään vihdoin hyvä päätösesitys, todellisia faktoja. Helsingin siirtovesihanke siirtyy päätettäväksi tulevaisuuteen 2030-luvulle. Tarkempi selvitys osoitti, että hukkaputken kustannusarvio onkin 42 miljoonaa euroa eli 10 miljoonaa kaupunginvaltuustolle esitettyä kalliimpi. Uuden esityksen mukaan Porvoon vedenhankinnan kasvu turvataan vuosina 2020-2035 Saksalan vesilaitoksen laajennuksella ja hyödyntämällä Linnanmäen sekä mahdollisesti Suomenkylän raakavettä. Edellinen toimitusjohtaja oli Linnamäen raakaveden hyödyntämistä vastaan, kun sitä hänelle ehdotettiin. Hyvä, että oikeat faktat ovat nyt päätösesityksen takana. Kun nyt otetaan aikalisä Helsingin hukkaputken kanssa, on aikaa selvittää myös vedenhankinnan vaihtoehto, jota ei vielä ole tutkittu. Sekä tekniikan kehittymisestä seuraavat mahdolliset uudet vaihtoehdot. Päijännetunnelin vettä ei kannata kierrättää kalliisti Helsingin kautta, vaan tulee selvittää Porvoon tarpeisiin mitoitetun vesiputken kustannukset Tuusulan Rusutjärveltä suoraan Porvooseen. Porvoo on Päijännetunnelin toiseksi suurin omistaja, mutta emme hyödynnä vedenotto-oikeutta. Porvoon hyödyntämätön vedenotto-oikeus Päijännetunnelista on peräti 50 000 kuutiota vuorokaudessa. Jos lisävettä 2030-luvulla tarvitaan uskomme, että suora yhteys Päijännetunnelista Porvooseen on yksi parhaista vaihtoehdoista. Päijännetunnelin vesi käsiteltäisiin täällä esim. laajennettavassa Saksalassa tai täysin uudessa laitoksessa, ei Helsingissä. Helsingin vaihtoehdossa putki-investoinnin lisäksi joka vuosi vedestä maksettaisiin Helsingille muutama miljoona euroa. Se olisi erittäin kallis ja turha vaihtoehto, kun Porvoo on itse Päijännetunnelin merkittävä omistaja. On erinomaista, että toimitusjohtaja Elina Antila esittää nyt Porvoon Veden johtokunnalle olemassa olevan vesilaitoksen laajentamista ja panostamista verkoston saneeraamiseen. Outi Lankia ja Tuoma Kanervala kaupunginvaltuutetut (kesk,) Porvoo Suomalaiset heräsivät viimeistään vuonna 2018 ilmastonmuutokseen. Lokakuussa julkaistiin IPCC:n
ilmastoraportti, jota oli laatimassa kirjoittajat 40 maasta. Presidentti Sauli Niinistö otti kantaa ilmastonmuutokseen uudenvuoden puheessa 1.1.19 ”Jokaisen meistä on otettava ja kannettava vastuuta; elämäntapamme tuottaa kriittiseksi käyvää kuormaa planeetallemme.” Jokaisen valinnoilla on merkitystä. Ilmastoteot eivät ole vain suuryritysten ja suurvaltioiden asia. Yksi merkittävä tekijä yksilötasolla on se, miten liikumme paikasta toiseen. Olen yksi heistä, jotka autoilevat töiden takia lähes päivittäin 100 kilometriä. Suomi on sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Onko vaihtoisten käyttövoimien ja polttoaineiden, kuten sähkö- ja kaasuautojen, määrän moninkertaistuminen utopiaa? Ei. Se on tulevaisuutta ja realistista jo tänään ainakin biokaasuautojen osalta. Biokaasua tuotetaan jätevesilietteestä, biojätteistä ja lannasta sekä talteenotetaan kaatopaikoilta. Lauantaina 12.1. avataan Hyvinkäälle uusi biokaasulaitos, jossa nurmesta, hevosen- ja kananlannasta kerätään polttoainetta. Biokaasu on CO2-neutraali ja siitä ei synny terveydelle haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Se on bensaa ja dieseliä edullisempaa. Nykyisen bensiinitoimisen auton voi muuttaa toimimaan kaasulla. Sähköautojen tuotannon kehitys ja akkuteknologia tulevat menemään isoin harppauksin eteenpäin tulevina vuosina ja se laskee sähköautojen hintoja. Oma ilmastotekoni työmatka-ajon takia oli biokaasuauto. Kun liikun Mikkelin eteläpuolelle ei auton pientä bensatankkia tarvitse täyttää. Tankkausverkosto on Etelä-Suomessa melko kattava. Porvoossa voi kurvata Kuninkaanporttiin. Opin nopeasti biokaasuasemien sijainnit ja perinteisistä huoltoasemista tuli tuulilasin pesupaikkoja. Lisäksi polttoainekustannukset laskivat. Vuonna 2018 sekä kaasu- että sähköautojen määrä kaksinkertaistui. Jotta suuri muutos tapahtuisi, tulee valtion kannustaa ilmastoystävälliseen liikenteeseen. Ilmastoystävällisen ratkaisun on oltava fossiilista edullisempi ja infran on laajennuttava nykyisestä. Tulevaisuus voi tuoda muitakin ratkaisuja kuten vetyauton ja jotain, josta emme vielä tiedä mitään. Outi Lankia kirjoittaja on ympäristötieteen FM, joka työskentelee työturvallisuuspäällikkönä ja on kotikaupungin kaupunginvaltuutettu Demareiden pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen kertoivat mielipiteensä Porvoon kaupungin kaoottisesta sisäilmatilanteesta Uusimaassa 26.11. He ovat toisin sanoen, Porvoon toiseksi suurimpana puolueena, sallineet kiinteistöjen huonon ylläpidon, korjaamattomat vauriot ja ala-arvoiset toimintatavat jo vuosikausia.
Sisäilmaongelmista johtuneet oppilaiden ja opettajien sairastumiset sekä monien kymmenien miljoonien taloudelliset vahingot he kuittaavat vaalipelinä. Tiedoksi myös teille, että rakennusten kosteusvauriot tai homekasvu eivät ole syy, ne ovat seuraus. Ongelmien syyt on vihdoin saatu päivänvaloon. Vuosi sitten kaupunginhallituksessa hyväksyttiin yksimielisesti esittämäni lisäys, että kiinteistöjen kunnossapitojärjestelmälle tulee tehdä ulkopuolinen auditointi. Lähes vuosi meni ennen kuin saimme auditoinnin tulokset. Kun edellisellä valtuustokaudella esimerkiksi taisteltiin sen puolesta, että ilmanvaihto pidetään päällä 24/7 tai puututtiin Keskuskoulun kapselointikorjaukseen, joka sittemmin toimitilajohdonkin silmissä osoittautui riittämättömäksi korjausmenetelmäksi. Mirja Suhosta tai Jussi Sairasta ei näkynyt meidän kanssa asiaa ajamassa. Sisäilmaongelmiin ja kaupungissa vallinneisiin toimintatapoihin vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä. Itselläni on menossa toinen valtuustokausi ja uskon, että päättäjien enemmistö on nyt muutoksen takana. Enää ei voi jatkua terveyden pilaaminen ja veronmaksajien rahojen tuhlaaminen laiminlyömällä rakennusomaisuuden kunnossapitoa ja jättämällä havaittuja vaurioita korjaamatta. On aika suojella terveyttä ja veronmaksajien rahoja. Outi Lankia kaupunginhallituksen jäsen (kesk.) FM, erikoistunut sisäilmahygieniaan Porvoo Valtuustoaloite: Porvoon kaupungin kiinteistöille rakennuskohtaiset kunnossapitosuunnitelmat16/10/2018 Porvoon kaupungilla on yli 250 miljoonan arvoinen kiinteistöomaisuus. Kiinteistöistä oikein ja kestävästi huolehtiminen on merkittävä osa kaupungin kokonaistaloutta. Kiinteistöjä tulee ylläpitää, huoltaa ja korjata säännöllisesti niiden kunnon, terveyden, käyttöominaisuuksien ja arvon säilyttämiseksi.
Porvoon kaupungin kiinteistöjen osalta toistuu kolme sanaa peruskorjaus, väistötilat ja uudisrakennus. Kiinteistönhoitoa ja pitkän tähtäimen huoltosuunnitelmia ei mainita. Kiinteistönhoito on säännöllistä toimintaa, jolla pidetään kiinteistön olosuhteet halutulla tasolla. Se sisältää niin kiinteistönhuollon ja teknisten järjestelmien hoidon kuin viallisten kohteiden korjaamisen. Pitkän tähtäimen suunnitelma kattaa esimerkiksi 10 vuoden jakson ja sisältää sen jakson aikana tarvittavia korjaus- ja kunnossapitotoimia. Porvoon kaupunki on ajautunut peruskorjaamaan kalliisti rakennuksia tai se lopettaa toimintoja kiinteistöistä vaurioiden takia, jotka ovat syntyneet kiinteistöjen säännöllistä huoltoa vuosikaudet laiminlyömällä. Kaupungin omistamissa kiinteistöissä on myös vaurioita, jotka ovat johtaneet vakaviin seuraukseen sen takia, että havaittuja vaurioita ei ole korjattu, vaan vaurioiden on annettu pahentua vuosikausia. Kaupungin velka on kasvanut 45 miljoonalla eurolla viimeisten kahden vuoden aikana, ja se nousee 163 miljoonaan euroon kuluvan vuoden loppuun mennessä. Yksi syy velkataakan kasvuun on kiinteistöjen kunnossapidon laiminlyönti, joka on johtanut uuden rakentamiseen ja kalliisiin toistuviin peruskorjauksiin. Kiinteistöjen suunnitelmallisella ylläpidolla kaupungin talous olisi kestävämmällä tasolla. Kiinteistöjen suunnitellun elinkaaren saavuttaminen edellyttää säännöllisiä ja oikea aikaisia korjaus- ja huoltotoimenpiteitä. Esitys: Kaupungin kaikkiin kiinteistöihin tulee tehdä rakennuskohtaiset pitkäntähtäimen ylläpito- ja huoltosuunnitelmat. Kunnossapitotoimenpiteitä tulee toteuttaa suunnitelmallisesti vuosittain ja havaitut vauriot tulee korjata viipymättä. Rakennusten huolto- ja korjaustoimenpiteet tulee dokumentoida sähköiseen järjestelmään. Kiinteistöjen hoitoa ja huoltosuunnitelmien toteutumista tulee seurata ja niitä tulee tarkentaa vuosittain. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.) Virheistä ei opita ja samoja vääriä päätöksiä tehdään aina vain uudestaan. Vuonna 2014 toimitilajohto päätti Keskuskoulun korjausmenetelmäksi vaurioituneiden rakenteiden jättämisen ja korjaamisen tiivistämällä. Marraskuussa 2017 ongelmat tunnustettiin ja tehtiin päätös vaurioituneiden sahanpurueristeiden poistamisesta ja pitkään kestäneen tiivistyskorjauksen rahat menivät harakoille. Aiemmin samat virheet korjausmenetelmän valinnassa tehtiin Kvarnbackens skolassa.
Linnajoen koulussa henkilökunta ja oppilaat ovat oireilleet jo pitkään vakavasti ja kiinteistöä on korjattu useampaan kertaan. Uusimaa otsikoi huhtikuussa 2016, että Mikrobit valtasivat Linnajoen koulun. Kesällä 2016 käynnistyi Linnajoen korjaukset ja mikrobivaurioituneista rakenteista osa korjattiin ja osa jätettiin. Kaupungin kassa vaikuttaa ehtymättömältä; vuonna 2007 Linnajokea remontointiin tuloksettomasti ja jo kahden vuoden päästä saman koulun homeongelmien peruskorjaukseen ja laajennukseen budjetoitiin rahaa 9,5 miljoonaa. Nyt toukokuussa 2018 toimitilajohto tiedotti Linnajoen koulun tiivistyskorjauksista ja kertoi, että "jos vaurioituneita rakenteita ei poisteta, ne voidaan kapseloida tiivistämällä rakenteet". Eikö ole jo todistettu, että tämä saneeraustapa ainoastaan ylläpitää kaupungin remonttikierrettä? Hyvä toimitilajohto, kuinka paljon rahaa on kymmenen vuoden aikana käytetty Linnajoen koulun, Kvarnbackens skolan ja Keskuskoulun sisäilmakorjauksiin? Kuinka moni oppilas, opettaja ja koulunkäynninohjaaja on joutunut vaihtamaan koulua sisäilmaongelmien takia? Kuinka kaupungilla on varaa toistaa samaa saneeraustapaa, jos se jo ennakkoon tiedetään tuloksettomaksi, eikä edistä mitenkään tavoitetta turvallisista ja terveistä oppimisympäristöistä? Terveiden koulujen ja veronmaksajien rahojen puolesta Outi Lankia ja Mari Austin Linnajoen koulun tulevien 7. luokkalaisten vanhemmat Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Keskustan ryhmä haluaa nostaa esille ajankohtaisen asemakaavamääräyksiin liittyvän asian ja esittää asiasta yhden kysymyksen. Korkein hallinto-oikeus antoi 30.3.2017 merkittävän päätöksen koskien Porvoon kaupungin ja Omenatarhan alueelle rakentaneen pariskunnan kiistaa lämmitysjärjestelmän muuttamisesta kaukolämmöstä maalämpöön. Omenatarhan asemakaavan yleisissä määräyksissä on määrätty, että rakennukset on liitettävä maankäyttö- ja rakennuslain 57 a §:n edellytysten mukaisesti kaukolämpöverkkoon. Mutta rakentajat halusivat lämmitysjärjestelmäksi maalämmön, johon ei kaupungin rakennustarkastaja eikä rakennus- ja ympäristölautakunta suostuneet. Hieman ristiriitaista kieltämättä on se, että aiemmin samalle alueelle oli Omenatarhan päiväkodin lämmitysmuodoksi kaupunki hyväksyi kaukolämmön sijaan maalämmön. Asian oikeuskäsittelyssä ensi hallinto-oikeus ja nyt maaliskuussa korkein hallinto-oikeus kuitenkin ratkaisi asian rakentajien ja maalämmön eduksi. Kyseessä on maa- ja rakennuslain 57 a pykälä, jossa lukee näin. Asemakaavassa voidaan antaa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon, jos määräys on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, ilman tavoiteltavan laadun taikka asemakaavan muiden tavoitteiden kannalta. ”Määräystä ei sovelleta: rakennukseen, jonka pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä;” Haluaisin tietää, miten päätöstä on käsitelty viranhaltijoiden keskuudessa. Tuleeko KHO:n päätös muuttamaan jatkossa rakentajille annettavia määräyksiä? Keskustan ryhmän mielestä korkeimman hallinto-oikeuden päätös tulee huomioida ja merkittävä oikeuden päätös tulee saattaa nykyisten ja tulevien asukkaiden tietoisuuteen. Kaukolämpöverkon alueella tulevien uusien alueiden asemakaava-alueiden kaavamääräyksissä tulee mainita, että kaukolämmön ohella muutkin uusiutuviin energialähteisiin perustuvat lämmitysratkaisut ovat sallittuja. Porvooseen valmistuu uusi keskuskeittiö kuluvan vuoden 2017 lopussa. Keskuskeittiössä tullaan valmistamaan lähes kaikki Porvoon kaupungin toimipisteissä tarjottavat ateriat, joita nauttivat kaupunkilaiset päiväkotilapsista ikäihmisiin. Tällä hetkellä Porvoossa käytetään ns. kappaletavara-ruokien osalta valmiita eineksiä.
Kun keskuskeittiöhanketta esiteltiin luottamushenkilöille, painottivat vihanhaltijat sitä, että keskuskeittiössä pystytään ruoka valmistamaan alusta loppuun paikan päällä, mutta nyt ruokapalvelun suunnitelma on einesten käytön jatkaminen. Lähes 7 miljoonan investoinnista ei saa tulla einesruoan jakelupiste. Monille porvoolaisille kouluissa, päiväkodeissa ja vanhus- sekä vammaispalveluissa tarjottava ruoka kattaa merkittävän osan päivän ravinnosta. Koulu- ja päiväkotiruokailun terveydellinen vaikutus on suuri. Se mitä ruokaa lapsille tarjoillaan vaikuttaa lasten terveyteen ja jaksamiseen. Ikäihmisillä nautitun ravinnon vaikutus niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveydentilaan on kiistaton ja merkittävä. Oikealla ravinnolla on merkitystä heidän toimintakyvylleen ja elämänlaadulleen. Nyt ruokalistoilla ovat esimerkiksi lihapullat, lihamureke, broilerpihvi, -mureke, ja -pyörykkä, kalapyörykkä ja -leike, silakkapihvi, mantelikala, seilorinturska, lohimurekepihvi, pinaattiletut, lindströmin- ja jauhelihapihvit sekä bataatti-juurespihvi, joiden valmistaja on Saarioinen, Kariniemi, Apetit, Findus, Atria tai Snellman Pro. Uuden keskuskeittiön ruoanvalmistusprosessi tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että myös pyörykät, pihvit ja murekkeet valmistetaan uudessa keskuskeittiössä itse ja Porvoon kaupunki lopettaa einesruokien tarjoamisen. Outi Lankia ja Anne Korhonen kaupunginvaltuutetut (kesk.) Kuntavaalit ovat takana ja kesäkuussa kokoontuu uusi valtuusto. Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta. Työni kaupunginvaltuutettuna seuraavalle kaudelle sai vahvan tuen. Kuluvalla valtuustokaudella yksi valitettava piirre on ollut lähes olematon päätösten vaikutusten arviointi. Yhteen tärkeään kysymykseen ei ole riittävästi vastattu: Mitä vaikutuksia ja seurauksia tehtävällä päätöksellä on lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä? Erityisesti lapsia, nuoria ja perheitä koskevia päätöksiä on tehty voimassa olevan kaupunkistrategian tavoitteiden vastaisesti.
Seuraavalla valtuustokaudelle yksi tärkeä tavoite on lapsia ja nuoria koskevien päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotto. Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään sitä, miten päätös voidaan toteuttaa lasten edun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Arvioidaan esimerkiksi vaikutuksia lapsiväestön hyvinvointiin, terveyteen ja elinoloihin. Arvioidaan, mitä vaikutuksia eri päätösvaihtoehdoilla on, niin suoria kuin välillisiä vaikutuksia. Vaikutusten arviointi lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. Lasten kannalta hyvät päätökset ovat usein myös taloudellisesti kestäviä. Vaikutusten arviointi ei ole teknisesti vaikeaa. Tekemättä jättämisessä on kysymys lähinnä vanhasta toimintakulttuurista ja haluttomuudesta muuttaa toimintatapoja. Jos Porvoo haluaa olla aidosti lapsi- ja perheystävällinen kaupunki, edellyttää se muutoksia myös päätöksien valmistelutapaan. Outi Lankia MLL:n liittovaltuuston jäsen kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Porvoossa on erilaisia asuinympäristöjä: kerrostaloja, maaseutua, pientaloalueita ja saaristoa. Koulujen ei tarvitse myöskään olla klooneja keskenään. eikä koululaisia tule keskittää muutamaan suureen yksikköön.
Sivistysverkon varjoraportissa osoitimme sen, että suuremmissa kouluissa ei oppilaskohtainen kustannus ole halvempi. Kannatan pysäköintimaksuista luopumista ja siirtymistä kiekkopysäköintiin, kuten on tehty esim. Hyvinkäällä. Pysäköintimaksuista luopuminen on kirjattu myös Porvoon Keskustan vaaliohjelmaan. Kuvat: Peipon koulu ja Epoon koulu Porvoo on monivivahteinen kaupunki ja meillä on erilaisia asuinympäristöjä. Yksi syy, sivistysverkon varjoraportin tekemiselle oikeiden faktojen esilletuomisen lisäksi, oli sen osoittaminen, kuinka suuri merkitys kyläkouluilla ja päiväkodeilla on asuinpaikan valinnalle. Porvoon haja-asustusalueella asuu poikkeuksellisen paljon lapsiperheitä.
Valitettavasti ikivanha kantatilaperiaate estää ja rajoittaa haja-asutusalueiden kehittymistä. Se on estänyt Porvoossakin monta kertaa sen, että lapset eivät ole voineet rakentaa vanhempien tai isovanhempiensa pihapiiriin, vaikka tontin pinta-ala olisi riittänyt useammallekin talolle. Porvoon tulee ottaa mallia Sipoon pilottihankkeesta. Pohjois-Paippisiin tehdään parhaillaan osayleiskaavaa, jossa sovelletaan uutta menetelmää määritellä rakennusoikeuden mitoitus ikivanhan kantatilalaskelman sijaan. Uudenlaisella osayleiskaavalla mahdollistetaan enemmän rakennuspaikkoja yksityisille maanomistajille, pienten paikallisten kaupallisten palveluiden rakentaminen ja työtilojen rakentaminen asuinrakennusten yhteyteen. Porvoo voi myös olla innovatiivinen kylien kehittämisessä ja rakentamisen mahdollistamisessa. Haja-asutusalueiden vesi- ja viemäriverkostoakin on jo laajennettu merkittävästi, joten perusinfra on olemassa. Tulee olla kiinnostunut uudenlaisista ratkaisuista, jos Sipoossa onnistutaan, miksi ei täälläkin. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Hyvä kaupunginjohtaja Valtuutetulla on Porvoon kaupungin hallintosäännön perustella oikeus esittää valtuuston kokouksessa kaupunginjohtajan vastattavaksi kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa koskeva kysely. Kaupungilla on noin 250 miljoonan arvoinen kiinteistöomaisuus, joten sen hallinnointi ja ylläpito on merkittävä osa kaupungin taloudenhoitoa. Kuluvan valtuustokauden aikana on kaupungin taloudelle aiheutunut useiden kymmenien miljoonien suorat ja välilliset kustannukset kiinteistöjen sisäilmaongelmista. Kustannuksia on syntynyt mm. kiinteistöjen sisäilmaselvityksistä, väistötiloista, kiinteistöjen peruskorjauksista, joidenkin kiinteistöjen toistuvista peruskorjauksista, uusien ja remontoitujen kiinteistöjen kalustamisesta sekä henkilökunnan sairauspoissaoloista ja sijaisjärjestelyistä. Lapsiin ja henkilökuntaan kohdistuneita vaikutuksia ei ole arvioitu. Kiinteistöomaisuudesta on pidettävä erittäin hyvää huolta. Yksi tekijä, jolla kiinteistöjen vaurioita, sisäilmaongelmia ja niistä aiheutuvia kustannuksia voidaan ehkäistä, on kiinteistöjen suunnitelmallinen kunnossapito. Porvoon sivistysverkon varjoraportissa nousi esille kiinteistöjen peruskunnossapidossa havaitut laiminlyönnit mm. huoltomaalausten, ilmanvaihtolaitteiden, kattojen, ikkunoiden ja sadevesijärjestelmien osalta. Lisäksi havaittiin todettuja vikoja, joita ei oltu korjattu. Esimerkiksi Ilolan koulussa on 7.4.16 tehty tutkimus, jossa havaittuja selkeitä vauriokohteita ei ole tähän päivään mennessä korjattu. Kiinteistöjen puhdistamattomat ilmanvaihtokanavat ovat tulleet esille sisäilmaselvityksissä. Suodattimien vaihtoa ja kanavien puhdistusta ei ole dokumentoitu esim. talojen huoltokirjoihin tai sähköiseen järjestelmään. Ilmanvaihtolaitteiden ja -kanavien huoltamatta jättäminen on jo aiheuttanut niihin pystyviä vaurioita. Ilmanvaihtokanavien osalta on kyse myös paloturvallisuudesta. Kiinteistöomaisuuden kunnossapidon laiminlyönti ja todettujen vaurioiden korjaamatta jättäminen ovat aiheuttaneet Porvoon kaupungille taloudellista vahinkoa. Mistä kiinteistöomaisuuden kunnossapidon laiminlyönti johtuu ja mihin toimenpiteisiin kaupungin johto on ryhtynyt tilanteen korjaamiseksi? Kaupunginvaltuusto 22.3.17, Keskustan ryhmäpuheenvuoro
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut Keskustan ryhmä haluaa kiinnittää huomiota yhteen Strategiseen päämäärään ja tavoitteeseen, joka ei ole meidän mielestämme toteutunut. Strateginen päämäärä oli ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN ja tavoite Kehitämme kaupungin palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Asukkaiden osallistamisen ja mielipiteiden kuulemisen tulee olla aitoa ja sillä tulee olla vaikutusta tehtäviin päätöksiin. Tällä strategiakaudella kaupunkilaisten mielipiteitä on kysytty ja osallistumismahdollisuuksia on lisätty, mutta kommenteilla ja saadulla palautteella ei ole ollut vaikutusta lopputulokseen. Esimerkkejä on lukuisia tämä kyseinen kaupunki strategia, aiempi kouluverkkoselvitys, viime vuonna tehty sivistysverkkoselvitys, kylärakenneohjelma, rakennetyöryhmän säästölinjaukset jne. Esimerkiksi sivistysverkkoselvitykseen tuli viime syksynä satoja mielipiteitä, mutta ne olivat vain nippuna aineiston mukana, niitä ei mitenkään kommentoitu ja eivätkä sadat mielipiteet myöskään vaikuttaneet virkamiesten tekemän sivistysverkkoselvityksen sisältöön. Voimassa olevaan lastensuojelusuunnitelmaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton kommentin perusteella poikkeuksellisesti hyväksyttiin lapsiperheneuvoston perustaminen, mutta senkin käytännön toteutus on sittemmin virkakoneistossa torpattu. On myös lukuisia esimerkkejä asukkaiden palveluista, joista koskevista asioista on luettu lehdestä, kun päätös on jo tehty. Esimerkkinä MLL Uusi Porvoo moitti kaupungin toimintaa ja perheiden vaikuttamismahdollisuuksien puutetta, kun vuoden 2015 lopussa yllättäen ilmoitettiin päätöksestä, joka olisi muuttanut osa-aikaisen hoidon kustannuksia merkittävästi. Lähiaikojen tapaus on Ilolan päiväkodin lopettamispäätös, miksi lasten vanhempia ei tiedotettu jo päätöstä valmisteltaessa? Myös Övikin leirikeskuksen sulkemispäätös tiedotettiin lehdistön kautta. Kolmas esimerkki kuluvalta vuodelta on esitys, jonka virkamiehet valmistelivat sosiaali- ja terveyslautakuntaan 2.2. eli se, että koulujen yhteydessä olevat hammashoitolat olisi lakkautettu kuulematta lainkaan koulujen ja henkilökunnan näkemyksiä tai arvioimatta vaikutuksia palveluita käyttäviin lapsiin ja nuoriin. Kiitos sosiaali- ja terveyslautakunnalle, että he palauttivat asian uudelleen valmisteltavaksi. Erityisesti lapsia, nuoria ja perheitä koskevia päätöksiä on tehty kaupunkistrategian tavoitteiden vastaisesti. Monet eri tahot kuten vapaaehtoisjärjestöt, paikalliset yhteisöt ja yksittäiset kaupunkilaiset ovat mielellään kehittämässä yhteistä kaupunkiamme, jos sitä oikeasti kaupungin organisaatiossa tuetaan. Hukkaamme pysyvästi mahdollisuuksia, jos vuorovaikutus ja osallistaminen on vain sanahelinää. Nyt käsiteltävässä arbiointiraportissa Asukkaiden osallistamisen toteutumisesta todetaan, että haasteena on se että, asiakaslähtöinen toimintamalli edellyttää riittäviä resursseja. Keskustan ryhmä toteaa, että tarvitaan ennen kaikkea oikeaa asennetta ja aitoa halua kuunnella. Resurssejen lisäys ei auta siinä, jos kaupunkilaisilta saatua palautetta ei olla valmiita aidosti huomioimaan. Kaikki tiedotuskanavat ovat jo myös olemassa, jotta päätöksistä voi tiedottaa valmisteluvaiheessa ennen kun ne on lopullisesti tehty. Tämä evästyksenä seuraavan strategian valmisteluun ja ennen kaikkea strategian noudattamiseen Ja Kannatamme Sveholmin tekemää posiesitystä. Kiitos Tänään olin erityisen ylpeä ja iloinen oman pojan toiminnasta koulussa. 11-vuotias oli huomannut välitunnilla itkevän 2. luokkalaisen. Hän ei kävellyt ohi vaan meni selvittämään, että mikä on hätänä. Hän sai selville, että pienempää kiusaa samalla luokalla oleva lapsi. 11-vuotias meni ensin puhumaan kiusaajalle ja sitten kertoi tilanteesta opettajalle. Tämä puuttuminen sai yhden kiusaamistapauksen loppumaan.
Porvoon suurimmassa alakoulussa, Keskuskoulussa, on yli 500 oppilasta, joten kaikkien (oppilaiden, opettajien ja vanhempien) vastuullisuutta ja välittämistä tarvitaan, jotta koulukiusaaminen saadaan kitkettyä. #kannustusryhmä Hyvät kaupunginhallituksen ja –valtuuston puheenjohtajat
Olisiko jo viimein aika muuttaa toimintatapoja selvitysten sijaan? Toimitilajohtaja lupasi valmistella myönteisen vastauksen tammikuussa 2016 jätettyyn valtuustoaloitteeseen, jotta ilmanvaihto sivistystoimen rakennuksissa olisi aina päällä ja nyt hallitus haluaakin tilata asiantuntijaselvityksen. Eikö kaupunginhallitukselle riitä Ympäristöministeriön Hometalkoiden opas 2015 tai Hengitysliiton toiminnanjohtajan ja sisäilma- ja korjausneuvonnan lausunto? ”Rakennusten ilmastointia ei saa kytkeä pois päältä energiansäästötarkoituksissakaan iltaisin, viikonloppuisin eikä loma-aikana (HS 3.2.17).” On myös tärkeää määritellä, millaisia asiantuntijoita kaupunginhallitus käyttää. Esimerkkinä vuonna 2014 päätetty Keskuskoulun saneeraus, jonka korjausmenetelmäksi valittiin tiivistäminen vaurioituneen materiaalin poistamisen sijaan. Tuolloin olimme laajalla Keskuskoulun vanhempien joukolla asiassa aktiivisia ja yritimme vaikuttaa toimitilajohtoon ja kaupungin sisäilmaryhmään, jotta he tekisivät toisenlaisen päätöksen, mutta he kuuntelivat itse valitsemiaan asiantuntijoita. Mikaela Nylander kirjoittaa Uusimaassa 28.2, että ”Sitä mukaa kun ilmanvaihtolaitteet uusitaan, tulee kaupunki pitämään ilmanvaihtoa päällä ympäri vuorokauden”. Useissa kouluissa kuten esimerkiksi Tuorilassa ja Ilolassa on jo niin uudet laitteistot, että tehoa voisi säätää automaattisesti sisäilman hiilidioksidipitoisuuden mukaan, mutta tätä mahdollisuutta ei hyödynnetä. Nylander ei maininnut sitä, että hän äänesti tyhjää kaupunginvaltuustossa 12.11.14, kun ehdotimme lisämäärärahaa ilmanvaihdon jatkuvaa päällä pitämistä varten. Toisin kuin jotkut SDP:n kaupunginvaltuutetut ovat sosiaalisessa mediassa väittäneet, asia tuotiin esille ennen valtuuston kokousta. Esimerkkinä Uusimaa 25.10.14 ”Porvoo suunnittelee säästävänsä energiaa ja rahaa myös ensi vuonna päiväkotien ja koulujen ilmanvaihtoa sammuttamalla. Toimitilajohdon yksilöityjen laskelmien mukaan tarvittaisiin 900 000 e lisää, jotta iv pidettäisiin aina päällä kaikissa tarpeellisissa sivistystoimen rakennuksissa. Uskon, että tällä investoinnilla säästettäisiin osa tulevista sisäilmaongelmista sekä opettajien ja oppilaiden sairauspoissaoloista. ” Kaupungin rakennuksilla on oltava kiinteistökohtaiset kunnossapitosuunnitelmat ja kirjanpito suoritetuista huoltotoimenpiteistä. Johdon tehtävä on valvoa, että suunnitelmat ovat toteutuneet ja dokumentaatio on olemassa. Ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistamisen osalta on annettu sisäministeriön asetus jo vuonna 2001. Asetuksen 5 §: ”Puhdistustyön suorittamisesta laaditaan pöytäkirja, josta on annettava kappale rakennuksen omistajalle ja haltijalle tai huoneiston haltijalle.” Ovatko edellisten vuosien pöytäkirjat saatavilla Annika Malms-Tepposelta Porvoon Tilapalveluista? Virheistä on myös tärkeää oppia ja tulisi tuoda esille juurisyyt, jotka ovat johtaneet esimerkiksi Suomenkylän päiväkodin ja muiden kohteiden toistuvaan saneeraukseen. Se on osa toiminnan jatkuvaa parantamista. Tarkoituksena on estää saman poikkeaman tapahtuminen uudelleen. Outi Lankia sisäilma- ja työhygieenikko, FM kaupunginvaltuutettu (kesk.) Anne Korhonen kaupunginvaltuutettu (kesk.) Hyvät kaupunginhallituksen ja –valtuuston puheenjohtajat
Olisiko jo viimein aika muuttaa toimintatapoja selvitysten sijaan? Toimitilajohtaja lupasi valmistella myönteisen vastauksen tammikuussa 2016 jätettyyn valtuustoaloitteeseen, jotta ilmanvaihto sivistystoimen rakennuksissa olisi aina päällä ja nyt hallitus haluaakin tilata asiantuntijaselvityksen. Eikö kaupunginhallitukselle riitä Ympäristöministeriön Hometalkoiden opas 2015 tai Hengitysliiton toiminnanjohtajan ja sisäilma- ja korjausneuvonnan lausunto? ”Rakennusten ilmastointia ei saa kytkeä pois päältä energiansäästötarkoituksissakaan iltaisin, viikonloppuisin eikä loma-aikana (HS 3.2.17).” On myös tärkeää määritellä, millaisia asiantuntijoita kaupunginhallitus käyttää. Esimerkkinä vuonna 2014 päätetty Keskuskoulun saneeraus, jonka korjausmenetelmäksi valittiin tiivistäminen vaurioituneen materiaalin poistamisen sijaan. Tuolloin olimme laajalla Keskuskoulun vanhempien joukolla asiassa aktiivisia ja yritimme vaikuttaa toimitilajohtoon ja kaupungin sisäilmaryhmään, jotta he tekisivät toisenlaisen päätöksen, mutta he kuuntelivat itse valitsemiaan asiantuntijoita. Mikaela Nylander kirjoittaa Uusimaassa 28.2, että ”Sitä mukaa kun ilmanvaihtolaitteet uusitaan, tulee kaupunki pitämään ilmanvaihtoa päällä ympäri vuorokauden”. Useissa kouluissa kuten esimerkiksi Tuorilassa ja Ilolassa on jo niin uudet laitteistot, että tehoa voisi säätää automaattisesti sisäilman hiilidioksidipitoisuuden mukaan, mutta tätä mahdollisuutta ei hyödynnetä. Nylander ei maininnut sitä, että hän äänesti tyhjää kaupunginvaltuustossa 12.11.14, kun ehdotimme lisämäärärahaa ilmanvaihdon jatkuvaa päällä pitämistä varten. Toisin kuin jotkut SDP:n kaupunginvaltuutetut ovat sosiaalisessa mediassa väittäneet, asia tuotiin esille ennen valtuuston kokousta. Esimerkkinä Uusimaa 25.10.14 ”Porvoo suunnittelee säästävänsä energiaa ja rahaa myös ensi vuonna päiväkotien ja koulujen ilmanvaihtoa sammuttamalla. Toimitilajohdon yksilöityjen laskelmien mukaan tarvittaisiin 900 000 e lisää, jotta iv pidettäisiin aina päällä kaikissa tarpeellisissa sivistystoimen rakennuksissa. Uskon, että tällä investoinnilla säästettäisiin osa tulevista sisäilmaongelmista sekä opettajien ja oppilaiden sairauspoissaoloista. ” Kaupungin rakennuksilla on oltava kiinteistökohtaiset kunnossapitosuunnitelmat ja kirjanpito suoritetuista huoltotoimenpiteistä. Johdon tehtävä on valvoa, että suunnitelmat ovat toteutuneet ja dokumentaatio on olemassa. Ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistamisen osalta on annettu sisäministeriön asetus jo vuonna 2001. Asetuksen 5 §: ”Puhdistustyön suorittamisesta laaditaan pöytäkirja, josta on annettava kappale rakennuksen omistajalle ja haltijalle tai huoneiston haltijalle.” Ovatko edellisten vuosien pöytäkirjat saatavilla Annika Malms-Tepposelta Porvoon Tilapalveluista? Virheistä on myös tärkeää oppia ja tulisi tuoda esille juurisyyt, jotka ovat johtaneet esimerkiksi Suomenkylän päiväkodin ja muiden kohteiden toistuvaan saneeraukseen. Se on osa toiminnan jatkuvaa parantamista. Tarkoituksena on estää saman poikkeaman tapahtuminen uudelleen. Valtuuston suurimmilla puolueilla on ollut kaikki valta käsissään ja mahdollisuus vaikuttaa kiinteistöjen kunnossapitoon, terveelliseen käyttöön ja korjausrakentamiseen koko tämä valtuustokausi. Outi Lankia sisäilma- ja työhygieenikko, FM kaupunginvaltuutettu (kesk.) Anne Korhonen kaupunginvaltuutettu (kesk.) Yksi kulunutta valtuustokautta leimannut piirre on ollut sisäilmaongelmat. Sivistysverkkoselvityksen varjoraportista saimme lisätietoa kiinteistöjen kunnossapidon laiminlyönneistä. Kohteita yhdistävänä tekijänä oli seuraavantyyppisiä havaintoja: rännikourujen heikko kunto, ränneissä maatunutta lehtien jätettä, huoltomaalaukset tekemättä, ikkunoiden huolto laiminlyöty, katolla maatunutta jätettä jne. Jokainen ymmärtää, että kun esim. ulkoseinien huoltomaalaus jätetään tekemättä altistaa se rakenteet kosteudelle ja aiheuttaa tarpeen perusmaalaukselle, joka on kalliimpaa.
Mielenkiintoinen havainto oli se, että kiinteistöjen talotekniikka on uudempaa, kuin kaupungin sivistysverkkoselvitys antaa ymmärtää. Esimerkiksi Ilolan ja Tuorilan kouluissa on noin 10 vuoden ikäinen lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvahtolaitteet olivat monissa kohteissa niin uusia, että niissä on valmius automatiikalle eli jatkuvatoimiselle käytölle ja tehon säätämiselle ilman kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden perusteella. Nyt ilmanvaihtoa käytettään päälle ja pois – periaatteella. Odotan toimitilajohdosta vastausta siihen, että mistä löytyy koulujen ilmanvaihtolaitteiden huoltojen kirjaukset. Huollon mahdollinen laiminlyönti aiheuttaa koneiden käyttöiän lyhenemisen, sisäilman laadun heikentymisen eikä vakuutus korvaisi mahdollisia vahinkoja. Ilmanvaihtolaitteiden jatkuvatoimisesta käytöstä on edelleen käsittelyssä 4.1.16 jättämämme valtuustoaloite. Yksi vakavimpia tietoja oli se, että Ilolan koulussa todettua terveyshaittaa ei ole korjattu. Ilolan laajennusosasta on tehty sisäilmailmoituksia ja niiden perusteella 7.4.16 perusteelliset tutkimukset. Raportissa päädytään selkeään tulokseen: ongelman syy on hallitsemattomat ilmavuodot maaperästä, rakenteellisia vaurioita ei ole. Tutkimusraportissa esitetään yksinkertaiset toimenpiteet ongelman korjaamiseksi. Ilolan koulussa havaitun terveydensuojelulain mukaisen terveyshaitan poistamiseksi Toimitilajohto ei ole ryhtynyt korjaustoimenpiteisiin 23.1.17 mennessä. Vastikään saimme tietää, että Linnankosken lukion korjaustarve on odotettua suurempi. Onko lukion peruskunnossapidosta huolehdittu ajallaan vai korjataanko myös sen laiminlyöntejä? Haluan tietää juurisyyt Suomenkylän päiväkodin peruskorjaukseen peruskorjauksen perään ja lähivuosina saneeratun Kvaban uusiin sisäilmaongelmiin. Porvoossa tulee olla terveelliset ja turvalliset koulut. Miksi Porvoon kaupungin kiinteistöomaisuudesta ei pidetä hyvää huolta ja kuka kantaa vastuun laiminlyöntien aiheuttamista kustannuksista ja terveyshaitoista? Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.) Yksi varjoraportin tekijöistä. Varjoraportin voit lukea osoitteestawww.porvoonvanhempainyhdistykset.fi Outi Lankia yksi Porvoon Sivistysverkon vanhempien varjoraportin kirjoittajista. Varjoraportin voit lukea tästä avautuvasta linkistä. Raportissa tuodaan esille mm. kiinteistöjen kunnossapitoon ja kaupungin kustannusten arviointiin liittyviä epäkohtia. Oppilaskohtaiset kustannukset eivät korreloi koulun koon kanssa ja kiinteistöjen peruskunnossapitoa on laiminlyöty.
Kaipaan Länsirannasta oikeisiin tietoihin perustuvaa keskustelua ja erilaisia mielipiteitä faktojen pohjalta. Julkisuudessa leviää tällä hetkellä paljon väärää tietoa.
1. Alueelle tulisi uusi tie Voittajantieltä Kokonniementielle eli Helbergin hallin takaa. Aleksanterinkaari ei olisi jatkossa ainut reitti Tolkkistentielle. 2. Joen rantaan ei ole tulossa pysäköintialueita. Hotellin, kaupan ja uusien asuntojen pysäköinti tulisi maanalle parkkihalliin. 3. Rakennus ei sijoittuisi rantaan tai kansalliseen kaupunkipuistoon. On oleellista, että Kokonniementien rannan puoli on virkistysaluetta ja maisemat joelta vanhaan kaupunkiin kirkolle saakka avautuvat vapaasti. Kävely joenvartta pitkin vanhan kaupungin tykiltä Kokoniemen kärkeen saakka "jokipuistoa" pitkin onnistuisi jatkossakin. Vastaavasti joen toisella puolella on väljää ranta-aluetta ja rantaravintoloita, kun talot alkavat Jokikadun toiselta puolella. 4. Torin seutu ei tyhjenisi lisää uuden hotellin ja kaupan takia. Nykyinen cittarikiinteistö remontoitaisiin ja siinä pysyisi ruokakauppa sekä tulisi uutta myymälätilaa yläkertaan. 5. Hotelli ei ole optio. Hotelli rakentuisi heti. Uskon, että uusi hotelli toisi keskustaan lisää yöpyviä turisteja päivämatkailijoiden sijaan. Keskustan majoituspaikkojen vähäisyys johtaa nyt myös siihen, että porvoolaisiin firmoihin työmatkalle saapuvat majoittuvat usein Helsinkiin. Kaupan palveluiden lisääntyminen puolestaan aikaansaisi uutta kilpailua, kun kuluttajilla olisi enemmän vaihtoehtoja ruoka ja muiden ostosten tekemiseen. Oma toiveeni on, että kauppahalli rakennettaisiin torin viereen nykyisen Matkahuollon tilalle. Esim. Helsingin Hakaniemessä ja Kuopiossa kauppahallit ovat osa toria. Taidemuseo ja juhlatilat sopisivat Näsin kartanoon. Tulevaisuuden suurempana visiona tulee olla kolmas silta Suiston ja Kokonniemen suunnalle tasaamaan kasvavan kaupungin liikennemääriä. Porvooseen rakennetaan ja tullaan rakentamaan uusia asuntoja eri puolille kaupunkia. 6. Päättäjiä ei ole painostettu. Esimerkiksi Keskustalla ei ole ryhmäpäätöstä taidetehtaan kaavasta ja jokainen muodostaa oman mielipiteensä. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Uusimaassa 8.11. Anna Granfelt (kok.) kirjoittaa ettei ole löytänyt perusteita sille, miksi Tolkkisiin suunnitellaan tällä hetkellä kahta erillistä alakoulua yhden sivistyskeskuksen sijaan. Tolkkisiin ei suunnitella sivistyskeskusta, koska se hävisi äänestyksessä kesäkuun kaupunginvaltuustossa ja paikallispuolueista enemmistö oli Tolkkisten sivistyskeskusta vastaan.
Tolkkisten koulujen sijoittumisesta tehtiin päätös 29.6. Tuossa kokouksessa sdp keskustan kannattamana ehdotti, että Tolkkisiin rakennettaisiin uusi yhteinen sivistyskeskus molemmille alakouluille ja Tolkkisten nykyinen suomenkielinen koulu saneerattaisiin kaksikieliseksi päiväkodiksi. Asiasta äänestettiin ja valitettavasti sivistyskeskus-päiväkotiehdotus hävisi äänin 18-33. Valtuuston enemmistön näkemys on voimassa oleva päätös eli alakoulut toteutetaan eri rakennuksiin ja Tolkkisiin ei tule uutta päiväkotia. Tällä hetkellä monen porvoolaisen lapsen perheet ovat huolissaan oman lähikoulun tulevaisuudesta. Porvoon internet-sivultakin on luettavissa yli 400 palautetta koskien sivistysverkkoselvitystä. Tolkkisten osalta tilanne on kuitenkin siinä mielessä erinomainen, että myös tulevaisuudessa kasvavalla alueella säilyvät sekä suomen- että ruotsinkieliset alakoulut. Päätös on jo niiden osalta tehty. Nyt on suunniteltava vielä hyvin se, että koulujen rakennus- ja peruskorjausvaihe toteutuu mahdollisimman sujuvasti. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Epoon koulun vanhempainyhdistys ja muut tahot ovat kirjoittaneet huolestuneita kirjoituksia Uusimaahan uhkista, joita kohdistuu Epoon kouluun, Ilolan kouluun ja Sannäs skolaan. Sivistysverkkoselvitys on viranhaltijoiden taholta valmistumassa ja siitä järjestetään valtuustolle iltakoulu 5.10. Valmis selvitys julkaistaan 6.10. Sen jälkeen pidetään kuntalaistilaisuus ja selvitys etenee päätöksentekoon.
Olen samaa mieltä siitä, että koulujen lakkauttamisuhat ovat ristiriidassa kylärakenneohjelman kanssa. Kylärakenneohjelmalla ohjataan kylien kehitystä ja esimerkiksi asemakaavoitus sekä rakennuslupien myöntäminen keskittyy ohjelman mukaisiin palvelukyliin. Asukkaita ja tonttien ostajia ei ole ilman nykyisiä palveluita ja tasainen väestönkasvu, erityisesti työikäisten osalta on Porvoolle tärkeää. Työikäisillä on usein kouluikäisiä lapsia, joten lähikoulu on luonnollinen asuinpaikan valintaa ohjaava tekijä. Yksi Porvoon vahvuuksia on monipuoliset asumisen vaihtoehdot kaupunkiympäristöstä, pientaloalueisiin, kyliin ja saaristoon. Tuosta vahvuudesta on pidettävä kiinni. Esimerkiksi Epoon kouluun matkustavat Pellingin saariston suomenkieliset lapset varsin pitkään kestävän taksimatkan. Mikä olisi päivittäinen matka-aika, jos he kulkisivat Kevätkumpuun? Tai ostaako maaseudun rauhasta haaveileva perhe kodin Epoosta tai Sannaisista, jos koulu on viety? Ilolan ja Sannaisten osalta Kulloon ja Hinthaaran mallinmukainen sivistyskeskus takaisi molempien kieliryhmien alakoulut myös tulevaisuudessa. Asioita on katsottava kokonaisuuksina yli toimialojen ja pidettävä huolta kaupungin vetovoimatekijöistä. Sivistysverkosta päättäminen ei ole vain koulukysymys, se on paljon enemmän. Outi Lankia suomenkielisen koulutusjaoston jäsen kaupunginvaltuutettu (kesk.) Catharina von Schoultz ja Laura Karen kirjoittivat Tolkkisten sivistyskeskuksesta Uusimaassa 18.6. Pidämme heidän otsikkoaan harhaanjohtavana. Esimerkiksi Kulloossa ja Hinthaarassa sivistyskeskus tarkoittaa sitä, että suomen- ja ruotsinkieliset koulut toimivat samassa rakennuksessa ja näin tulee olemaan myös Kevätkummussa. Sivistyskeskus ei tarkoita sitä, että koulut olisivat erikseen omilla tonteillaan ja niitä ei voisi yhdistää samaan kiinteistöön. Miksi Kulloon, Hinthaaran ja Kevätkummun malli ei olisi pedagogisesti toimiva myös Tolkkisissa? Eikö uskalleta ajatella tulevaisuutta ja uusien ratkaisujen tuomia mahdollisuuksia kasvavalla Länsi-Porvoon alueella? Kiinteistön rakentamiseen menee ainakin kaksi vuotta, joten yhteisten toimintatapojen hiomiseen on kyllä aikaa, jos niin halutaan.
Tolkis Skolan tontille suunnitellun elinkaarihankkeen voi toteuttaa myös yhteisenä koulukiinteistönä suomen- ja ruotsinkielisille lapsille. Molemmat koulut esikouluineen mahtuvat asiantuntijoiden mukaan hyvin kyseiselle paikalle. Tämä olisi aidosti pitkän tähtäimen päätös. Alueelle rakennetaan paljon ja lähitulevaisuudessa alkaa esimerkiksi Itä-Mensaksen uuden pientalo-alueen rakentaminen. On vaikeaa ennustaa alueelle muuttavien uusien lapsiperheiden kielijakaumaa. Sivistyskeskus, jossa molemmat koulut olisivat samassa rakennuksessa, takaisi muunneltavuuden ja joustavuuden tulevaisuuden vaihteleviin tarpeisiin. Emme rakentaisi erillisiä kouluja erottamaan lapsia toisistaan, vaan yhteisen sivistyskeskuksen, joka lisäisi koulujen yhteistyötä ja naapuruston lapset pääsisivät samaan koulurakennukseen ja tilat olisivat muunneltavissa. Elävä kaksikielisyys toteutuisi. Tolkkisten nykyisen suomenkielisen koulun terveisiin osiin saisi neljän ryhmän päiväkodin erittäin hyvällä piha-alueella. Miksi emme käyttäisi nyt hyväksemme tilaisuutta rakentaa kerralla toimiva kokonaisuus erilleen siroteltujen yksiköiden sijaan? Outi Lankia Anne Korhonen kaupunginvaltuutetut (kesk.) Porvoo Porvoon kaupungin toimitilat, rakennusten käyttötarkoitukset ja uusien rakentaminen ovat olleet kestopuheenaiheita viime vuodet ja luultavasti ennen sitäkin. Tarvittavien toimitilojen kokonaiskuva ja kiinteistönpidon kokonaishallinta on usvan peitossa.
Kaupungin valtuustossa mieliä kuohutti vanhassa kaupungissa sijaitseva Valtimotalo. Vuonna 2011 sivistystoimen johto siirtyi Valtimotalosta vuokratiloihin Campukselle ja perusteena oli sisäisistä vuokrista säästäminen. Nyt vuonna 2016 syyksi kerrottiin, että kaupunki oli tuolloin tehnyt Campukselle 10 vuoden vuokrasopimuksen. Tiloihin oli siis saatava joku kaupungin yksikkö. Sivistystoimen henkilöstöä siirrettiin omista tiloista pienempiin ja lopulta hyvin kalliiksi tulleisiin vuokratiloihin. Onneksi Kråkö skolan myynti reilu vuosi sitten kaatui, koska muuten nyt uuden Vårberga skolan valmistumista odotellessa maksettaisiin merkittävä osa kauppahinnasta takaisin vuokrina kiinteistön ostaneelle. Suomenkylän vanhan koulun myynnin valmistelu etenee, mutta valitettavasti kärsijänä on lasten kulttuuri. Lasten- ja nuorten teatteri Soittorasia menettää toimitilansa kiinteistön asunnoksi myynnin myötä. Taidetehtaalle suunnitellaan nopealla tahdilla markettia, mutta missä on suunnitelmat tiloista teatterikerhoille ja teatterin näyttämölle? Pysyvästä kesäteatteristakin on Porvoossa unelmoitu vuosikausia. Teatterit lapsille ja aikuisille Taidetehtaalle! Leffateatterin kaveriksi alueelle sopisi vaikka keilahalli. Haikkoon, Itä-Mensaksen ja Tolkkisten lapsiperheiden määrä kasvaa entisestään rakentamisen myötä. Tolkkisissa tarvitaan suomen- ja ruotsinkieliset koulut myös tulevaisuudessa. Tolkis Skola sijaitsee parakeissa, jotka on jo kerran kalliisti siirretty alkuperäiseltä paikaltaan nykyiseen sijaintiinsa. Tolkkisten koulun oppilaat kärsivät sisäilmaongelmista. Mikä päätöksenteossa kestää, jotta Tolkkisiin saataisiin uusi rakennus, jossa toimisivat suomen- ja ruotsinkieliset koulut? Toivottavasti hidasteena ei ole kielipolitiikka. Lapset tarvitsevat uuden koulun ja pitkittyneet väliaikaisratkaisut eivät säästä kaupungin euroja. Kaupungin omistamissa vuokra-asunnoissa savuttomat naapurit kärsivät kerrostalonaapureiden tupruttelusta sisätiloissa. Eikö olisi omistajan edunmukaista kieltää vuokrasopimuksissa tupakointi sisällä ja välttää remontit tupakoinnin takia? Puhumattakaan terveellisestä sisäilmasta. Porvoo ei ole ainut kunta, jonka nykyiset kiinteistöt eivät kaikilta osin vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden palvelujen tilatarpeita. Kokonaisuus ei ole yksinkertainen ja laajat sisäilmaongelmat mutkistavat tilannetta. Mutta systemaattiset toimintatavat, avoin päätöksenteko ja kaikille kirkastettu kiinteistöhallinnan punainen lanka vie eteenpäin. Porvoon uudella rakennuspäälliköllä riittää töitä. Julkishallinnon johtajien on myös kannettava vastuu toimistaan kuten kollegoidensa yrityksissä. Sisäilmaongelmien ennaltaehkäiseminen on ensiarvoisen tärkeää ja yksi merkittävä tekijä kiinteistön oikeassa käytössä on ilmanvaihto.
Kaupungin toimitilajohdon linjana on, että toistaiseksi terveissä kiinteistöissä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto sammutetaan rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella. Kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ei vielä ole sisäilmaongelmia, ilmanvaihto pysäytetään iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Ilmanvaihto poistaa epäpuhtaudet, estää kosteuden tiivistymisen pinnoille ja ylläpitää halutut paineolosuhteet. Kaupungin uudet koulu- ja päiväkotikiinteistöt on rakennettu ja vanhat on saneerattu hyvin tiiviiksi, joten ilmanvaihtuminen edellyttää koneellisen ilmanvaihdon jatkuvatoimista käyttöä. Jos rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, tulee sitä myös käyttää. Vuonna 2015 ilmestyi STM:n, Kuntaliiton ja Ympäristöministeriön Hometalkoot-projektin julkaisema ”Päättäjän homeopas”. Julkaisunkin mukaan yksi sisäilmaongelmia aiheuttava tekijä on koneellisen ilmanvaihdon käyttämättä jättäminen. Esitys: Ilmanvaihdosta säästäminen on lopetettava. Kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa koneellinen ilmanvaihto tulee pitää päällä myös iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina Outi Lankia ja Anne Korhonen kaupunginvaltuutetut (kesk.) Porvoon kaupungin toimitilajohdon linjana on edelleen, että toistaiseksi terveissä kiinteistöissä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto sammutetaan rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella (Uuusimaa 29.1.). Kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ei vielä ole sisäilmaongelmia, ilmanvaihto pysäytetään iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Toimintatavan muuttamisesta on äänestetty myös valtuustossa, mutta ilmanvaihdon päällä pitäminen hävisi valitettavasti äänestyksessä. Säästäminen on tullut kalliiksi.
Ilmanvaihto poistaa epäpuhtaudet, estää kosteuden tiivistymisen pinnoille ja ylläpitää halutut paineolosuhteet. Kaupungin uudet koulu- ja päiväkotikiinteistöt on rakennettu ja vanhat on saneerattu hyvin tiiviiksi, joten ilmanvaihtuminen edellyttää koneellisen ilmanvaihdon jatkuvatoimista käyttöä. Jos rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, tulee sitä myös käyttää. Vuonna 2015 ilmestyi STM:n, Kuntaliiton ja Ympäristöministeriön Hometalkoot-projektin julkaisema ”Päättäjän homeopas”. Ministeriöiden julkaisussakin yksi sisäilmaongelmia aiheuttava tekijä on koneellisen ilmanvaihdon käyttämättä jättäminen. Kaupungin kiinteistöjen huollon näkemys ei voi olla päinvastainen. Sisäilmaongelmien ennaltaehkäiseminen on ensiarvoisen tärkeää ja yksi merkittävä tekijä kiinteistön käytössä on ilmanvaihto. Kouluissa ja päiväkodeissa tulee koneellinen ilmanvaihto pitää päällä myös iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Outi Lankia Sisäilma- ja työhygieenikko, FM kaupunginvaltuutettu |
Outi LankiaLehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia, puheita ja valtuustoaloitteita. Arkisto
December 2023
|