Itsenäisyyspäivän puhe 6.12.2015, Porvoon kaupungin itsenäisyyspäiväjuhla Taidetehdas
Arvoisat veteraanit ja lotat, hyvät itsenäisyyspäivän juhlavieraat Meillä on valtavasti aihetta iloon, kiitollisuuteen ja onnellisuuteen, koska saamme elää itsenäisessä ja poikkeuksellisen turvallisessa maassa. Siitä saamme kiittää erityisesti sotiemme veteraaneja. Itsenäisen Suomen historiassa eri sukupolvet ovat taistelleet, rakentaneet ja kehittäneet maatamme. Olemme huolehtineet toisistamme, välittäneet, ja vahva tulevaisuuden usko on vaikeinakin aikoina vienyt meitä eteenpäin. Näinä aikoina olen pohtinut sitä, kuinka eri vuosikymmeninä Suomessa on koettu turvattomuutta. Jokaisella itsenäisen Suomen sukupolvella on omat sukupolvikokemuksensa. Tällä tarkoitan niitä tapahtumia, jotka yhdistävät koko sukupolven. Siis Ne kokemukset, joista kysytään ”missä olit silloin kun” Hyvät ystävät, arvoisat sotaveteraanit ja lotat. Haluan jakaa teidän kanssa neljä sukupolvikokemusta. Nämä tarinat ovat tosia ja ne kertovat minun sukuni tarinan itsenäisessä Suomessa: Esko-vaarin, Tapio-isän, minun ja poikani kautta. Vaarini Esko Koivisto syntyi huhtikuussa 19 17. Esko asui sisarustensa ja vanhempiensa kanssa Kuopiossa puukorttelissa. 10-vuotias Esko muistelee näin: Jos isän kanssa lähti satamatorille, saattoi saada limonaatia. Äidin kanssa ei oikeastaan kannattanut kauppareissulle edes lähteä, sillä pyyntöön ”äet suanko limonaatia” tuli täysin yksiselitteinen vastaus ”et sua. hampaas siitä vuan männöö” Kymennen vuotiailla elämä on aina ihanaa saipa limonaatia tai ei. Esko oli 22-vuotiaana aliupseerikoulussa ja talvisodassa. Kun talvisodan Moskovan rauhan sopimus oli tehty, Esko kirjoittaa huhtikuussa 1940 näin. Elsa-Sisko Kirjoitanpa taas, kun on niin hyvää aikaa. Olen näet tämän pikkuvaruskuntamme yöpäivystäjä ja uni tahtoisi väkisin hiipiä, jos ei olisi jotain hommaa. Rauha on siis taas maassa! Niistä tunteista, jotka silloin valtasivat mielet, kun rauhanteosta tuli tieto, voisi kertoa kuinka paljon tahansa ja samalla kuinka lyhyesti tahansa. Voi kuvitella, millaiset tunteet valtasivat rintamalla olevien mielet, kun näki minkä masennuksen rauhanehdot saivat aikaa täällä olevissa. Silmäys Suomen karttaan osoitti heti, mitä rauha oli meille maksanut. Esko jatkaa: ”Tämä ratkaisu lienee paras tällä kertaa, koska hallitusmiehemme ovat asian niin ratkaisseet. He tietävät syyt miksi näin kävi. Joukossamme on monta Kannaksen ja Karjalan poikaa. Voin kuvitella heidän ajatuksensa, kun ei ole enää heillä menemistä rakkaille kotitanhuilleen.# Oletko saannut Kostilta tietoja. Hän voinee hyvin ja palannee pian pikku-Kaijan luo. Toivottavasti kotimme Kuopiossa on vielä ehjä. Tänne kulkee posti niin kovin hitaasti. Että kaikki tiedot kotoa ovat kovin vanhoja tänne saavuttuaan. Minä en luultavasti pääse täältä pois ja ei väliäkään. Nythän se samalla painolla menee koko asevelvollisuusaika. Sittenpähän jatkan opiskelua, jos vielä maailma on edes tällä kantilla. Paljon terveisiä sinne kaikille. Esko. Kun jatkosota alkoi Eskosta tuli saksalaisten tulkki Lapsissa ja sotavuodet veivät hänet aina Petsamoon saakka. Rauhanpäivänä 19. syyskuuta.1944 Esko kirjoittaa Elsa-siskolleen kortin. Elsa Hyvä! Kuulimme juuri pääministerin puheen. Rauha on siis tullut. Raskas rauha, mutta muuta kai ei voinut tehdä. Kiitos paketistasi. Huomenna alkaa pitkä marssi. Monin terveisin vankassa tulevaisuuden uskossa veljesi Esko. Vaikka rauhan päivä tarkoitti, että aseveljistä tuli nyt vihollisia, se ei vienyt uskoa. Surusta, menetyksistä ja traumaattisista kokemuksista huolimatta Eskon ja muiden nuorten tulevaisuuden usko on vahva. He tulevat yhdessä omien vanhempiensa ja tulevien lapsiensa kanssa rakentamaan meidän itsenäisen Suomen. Esko valaa uskoa nuorikkoonsa Kaarinaan kirjeessä: ”Älä huolehdi asunnosta Kaarina! Minä asun sinun sydämessäsi ja sinä minun”. Isäni Tapio syntyy heinäkuussa 1948 Joutsassa. Suuret ikäluokat olivat ensimmäinen sukupolvi, joiden ei ole tarvinnut sotia. Kymmenvuotias Tapio matkustaa talvella reessä kouluun yhdessä kolmen talon lapsien kanssa. Kouluikäisiä on reessä yhteensä 10. Kymmenvuotiaana elämä tuntuu ihanalta. Kaikesta on pulaa. Vanhemmat rakentavat ja korjaavat kaiken uudelleen. Joutsaa ei pommitettu, mutta sotavuosien aikana rakennukset ovat rapistuneet ja ränsistyneet. Ensin rakennetaan navetta, jolla turvataan toimeentulo ja sitten asuinrakennukset. Yhdessä, toisia tukemalla, auttamalla ja rakentamalla elämä jatkuu niin Joutsan kylillä kuin koko Suomessa. Vaikeuksilta ja surulta ei vältytä. Isäni nuorin sisko Vuokko kuolee valekuristustautiin kaksi-vuotiaana. Tätä surua mummoni kantaa sydämessään elämänsä loppuun saakka. Kun parikymppinen Tapio on RUK:ssa syksyllä 1968 Tṧekkoslovakia miehitetään. Kansainväliset tapahtumat vaikuttavat turvallisuuteen ja valmiuteen myös meillä. RUK:n kurssi numero 128 on täydessä hälytyksessä ja patruunalaatikot on jaettu. Sopivalla tuulella panssareiden ääni kaikuu rajan takaa maastoharjoituksiin Virolahdelle. Hälytystilannetta kestää viikon. Parikymppisille reserviupseerikoululaisille itsenäisyys ja turvallisuus on antanut uuden pysäyttävän merkityksen. Minä synnyn vuonna 1980 Helsingissä. Kaksivuotiaana minulla on sama sairaus kuin 30 vuotta aikaisemmin kuolleella isän siskolla Vuokolla, mutta nyt sairaus osataan hoitaa. Kymmenen vuoden ikäisenä asun Vehmersalmella ja Esko-vaari on muuttanut Helsingistä takaisin synnyinkaupunkiinsa Kuopioon . Vehmersalmella on hiljaista ja turvallisia, omakotitaloalueella ovet pidetään yölläkin auki ja naapurustossa lampsitaan talosta toiseen. Kuopiossa Vaari hassuttelee minulle ja siskoilleni. Sotamuistoja emme kuule, mutta äiti kertoo vaarin olleen saksalaisten tulkki. Me ihmettelemme yläkaapissa säilytettävää vaarin tohtorinhattua ja Kaarina-mamman hienoa iltapukua. Yhdessä pelaamme pataseiskaa. Tuntuu, että elämä on ihanaa. Iltapäivä 11.syyskuuta.2001 piirtyy pysyvästi mieleeni. 21-vuotiaana tulen kaverini kanssa koulusta ja katsomme suoraa tv-lähetystä, jossa matkustajalentokone lentää päin 110-kerroksista pilvenpiirtäjää. Se on kone numero kaksi. Pilvenpiirtäjä murenee pölypilvessä maan tasalle. Pelottaa, kaikkia pelottaa. Mitä tapahtui? Voiko terrori-iskuja tapahtua lisää ja missä ne tapahtuvat. Miksi joku haluaa satuttaa tavallista elämää eläviä ihmisiä. Turvattomuus ja rauhan menettämisen pelko ei ole aiemmin tullut mieleenkään. Vaikka itse asiassa aivan saman ikäisenä Esko-vaari oli talvi- ja jatkosodassa. Saman ikäisenä RUK:ssa ollut Tapio-isä luuli joutuvansa sotaan kuunnellessaan panssarivaunujen kuminaa. Me itsenäisen Suomen eri sukupolvien nuoret. Poikani syntyy kesällä 2005 ja kymmenvuotiaana 13. marraskuuta 2015. Pariisilaiset nuoret joutuvat terrori-iskujen kohteeksi. Pariisin iskuista tulee symboli myös muille lähivuosien terrori-iskuille. Hetki, jolloin koko Eurooppa järkkyy. Pelko, turvattomuus ja vastakkainasettelu lisääntyvät. Pariisin-iskut saavat aikaan pelkoa myös koululaisissa. Tuntuu epätodelliselta, kun lapsi kysyy, voisivatko terroristit tulla ampumaan heitä jalkapallotreeneihin Kokonniemeen. Minulle ei 10-vuotiaana tullut mieleenkään mitään sotiin liittyvää. Arvomme ja uskomme ovat nyt koetuksella. Arvot, joihin itsenäisessä Suomessammekin nojaamme: tasa-arvo, yhteisöllisyys ja vapaus. Se, että kaikki ihmiset ovat syntyneet samanarvoisina ja heitä pitää myös kohdella siten. Ääri-ideologioiden tavoitteena on saada meidät vihaamaan ja pelkäämään. Siten, että korvaisimme toisista välittämisen ja tasa-arvon vihalla. Silloin nousisimme myös toisiamme vastaan. Yhteiskuntamme sosiaalinen vakaus on keskeinen tekijä Suomen kokonaisturvallisuudessa. Meidän tehtävänä on huolehtia, että hyvinvointierot eivät kärjisty. Kannamme vastuuta heikommista ja niistä, jotka eivät yksin jaksa. Suomalaisella eteenpäin katsovalla sitkeällä asenteella on maatamme rakennettu ja turvallisuutta ylläpidetty. Vaari, kavereiden ukit ja fafat ovat taistelleet maamme itsenäisyyden puolesta, mutta yksityiskohtia kukaan ei ole juuri lapsena kuullut. Ne ovat olleet isovanhemmille liian raskaita ja kipeitä muistoja. Sillä vaari halusi välittää perintönään ennen kaikkea positiivisuuden vaikeuksista huolimatta ja sen tulevaisuudenuskon. Meidän tulisi nyt ottaa mallia ja kuunnella sotiemme veteraanien teoillaan näyttämän viestin. Asenne, että ei saa katkeroitua ja antautua vihalle, vaikka ne tunteet olisivat mielessä olleetkin. Tulisi rakentaa, mennä eteenpäin ja luoda positiivista tulevaisuutta lapsillemme ja heitä seuraaville sukupolville. Tarinani ei vielä kerro, millainen Suomi on, kun poikani on vuorostaan 20-vuotias. Sen ratkaisemme me, sinä ja minä, niillä teoilla, joita arjessa toisillemme teemme ja millaisia sanoja valitsemme. Me kaikki voimme vaikuttaa lähiympäristöömme. Siihen että jokainen nuori tai vanhempi kokee olevansa merkityksellinen osa yhteisöä ja rohkaistuu toimimaan osana meidän Suomea. Muistan lämmöllä edesmennyttä vaariani ja kannan sydämessäni hänen sanojaan Rauhan päivältä 1944 Monin terveisin - Vankassa Tulevaisuudenuskossa Esko. Kiitos rakkaasta isänmaastamme, Hyvää Itsenäisyyspäivää!
0 Comments
Porvoon sairaalan synnytystoiminta jatkuu tällä hetkellä päivystysasetuksen mukaisella poikkeusluvalla. Kuten tiedämme tuo poikkeuslupa on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Viime hallituskaudella säädetyn päivystysasetuksen poikkeusluvat oli tarkoitettu niin, että niiden päättyessä uudet sote-alueet olisivat olleet jo toiminnassa.
Erittäin tärkeä välietappi Porvoon sairaalan kannalta on se, että synnytysten poikkeuslupaa jatkettaisiin vuoteen 2019. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy itsehallintoalueille 1.1.2019. Päivystysasetuksen mukaisten poikkeuslupien jatkaminen on poliittinen päätös. Nyt on vaikutettava eduskuntaan ja ministeriöön poikkeuslupien jatkamiseksi kunnes uudet itsehallintoalueet ovat toiminnassa, muuten synnytysosasto ajetaan alas poikkeusluvan päättyessä ensi vuoden lopussa. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Pöytäkirjamerkintä kaupunginvaltuusto 28.10.2015
Asia 8. Porvoon kaupungin ja Askolan kunnan lastensuojelusuunnitelman 2014-2017 seurantaraportti 2015 Porvoon kaupunginvaltuusto päätti Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelmasta 13.10.2014 mm. lapsiperheiden osallistumisen parantamisesta ja lapsiperheiden vaikuttamiskanavan perustamisesta. Toimenpiteissä on lapsiperheneuvosto. Lapsiperheneuvoston perustamisesta on aiemmin tehty esimerkiksi Tapani Eskolan valtuustoaloite. Tiedoksi annetussa seurantaraportissa kerrotaan, että on viranhaltijat ovat päättäneet perustaa neuvolan asiakasraadin. Lapsiperheneuvosto tarkoittaa vammais- ja vanhusneuvostojen sekä nuorisovaltuuston kaltaista toimielintä, joka osallistaa lapsiperheitä eri toimialojen päätöksentekoon. Seuraavana viranhaltijan huhtikuussa antama vastaus kysymykseen, että miksi lapsiperheneuvoston perustaminen ei etene ”Kuten toteatte, Lastensuojelusuunnitelmassa on kirjattuna yhtenä tavoitteena lapsiperheiden vaikuttamiskanavan perustaminen. Tästä on käyty keskusteluja eri yhteyksissä ja osallisuusverkostossa tammikuussa totesimme, että erillinen neuvosto ei välttämättä ole paras mahdollinen tapa saada lapsiperheitä osallistumaan. ” Viranhaltijaorganisaation tulee toimia valtuuston päätöksen mukaisesti. Porvoon kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen sisältyy yhden koulun lakkauttaminen, pienimpien oppilaiden koulukyytirajan nostaminen kolmesta viiteen kilometriin ja koulunkäyntiohjaajien määrän vähentäminen. Sivistystoimessa säästötoimet kohdistuisivat suoraan koululaisiin.
Porvoossa tulee tehdä enemmän hallinnollisia ja rakenteellisia muutoksia. Kesällä pyydettiin rakennetyöryhmän raporttiin kaupunkilaisten säästöehdotuksia. Yksittäinen eniten mainintoja saanut ehdotus oli suomen- ja ruotsinkielisen koulutoimen yhdistäminen, mutta sitä ei mainittu eikä tutkittu jatkokäsittelyssä. Porvoossa päivähoito toimii yhteisen hallinnon alla. Aiemmin erillään olleet suomen- ja ruotsinkieliset kansalaisopistot ovat toimineet yhdistettynä muutaman vuoden. Laki ei edellytä myöskään tuplahallintoa suomen—ja ruotsinkielisten koulujen takia. Olisiko jo aika yhdistää suomen- ja ruotsinkieliset koulutuspalvelut yhteisen johtajan ja hallinnon alle? Olisi mm. yksi budjetti. talousseuranta ja toimintakertomus kahden erillisen sijaan. Yhteinen hallinto ja budjetti toisi myös joustavuutta kaksikielisten sivistyskeskusten toimintaan. Säästetään mieluimmin hallinnosta kuin lakkauttamalla koulu tai pidentämällä pienimpien koulukyytirajaa. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Jos yhdellä sanalla kuvaa Porvoon viime vuosien ohjelmia ja kaupunkilaisten osallistumista, se on turhauttavaa. Kouluverkkoselvitys, kaupungin strategia, kylärakenneohjelma, säästölinjaukset ja nyt Suomenkylän asemakaava. Kaupunkilaisten mielipiteitä ja osallistumista pyydetään, mutta kommenteilla ei ole mitään vaikutusta lopputulokseen. Viimeisimpään lastensuojelusuunnitelmaan mielipiteen perusteella poikkeuksellisesti hyväksyttiin lapsiperheneuvoston perustaminen, mutta senkin käytännön toteutus on sittemmin virkakoneistossa torpattu.
Ei pidä enää kysyä, jos ei aidosti kuunnella. Kaupunkikehityslautakunnalle Suomenkylän kaavaluonnokseen annetuilla virallisilla mielipiteillä vanhan koulun käyttötarkoituksesta ei ollut mitään merkitystä. Lautakunta ei kuulemma päätä sivistyksestä ja kulttuurista. Kukahan Porvoossa sitten päättää erilaisten palveluiden ja asutuksen sijoittumisesta, jos ei asemakaavoja tekevä lautakunta? Tai haluaa vaikuttaa siihen, että keskustan ulkopuolisillakin alueilla säilyisi palveluita? Monet eri tahot kuten vapaaehtoisjärjestöt, paikalliset yhteisöt ja yksittäiset kaupunkilaiset ovat mielellään luomassa yhteistä hyvää, jos sitä oikeasti kaupungin organisaatiossa tuetaan. Meillä on kaunis kaupunki, mutta hukkaamme pysyvästi mahdollisuuksia, jos vuorovaikutus ja osallistaminen on vain sanahelinää. Kaupunkilaisten mielipiteiden tärkeydestä tai vähättelystä vastuun kantaa kaikki valmistelevat virkamiehet ja päätöksiä hyväksyttäessä jokainen luottamusmies. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Porvoon kansalliselle kaupunkipuistolle myönnettiin Uusimaa-palkinto 2015 ja Taloustutkimuksen tuoreessa Kaupungit matkailukohteina -tutkimuksessa Porvoo sijoittui upeasti toiseksi 8,47 keskiarvolla. Voimme edelleen kehittää ja hyödyntää kansallista kaupunkipuistoamme niin meidän kaupunkilaisten kuin matkailijoiden iloksi. Yksi osa kaupunkipuistoa on Porvoonjoki ja Maari. Menneinä vuosikymmeninä Maarissa oli suosittu uimaranta ja jokiveden laadun heikkeneminen johti uimapaikan sulkemiseen 1960-luvulla. Joen vedenlaatu on sittemmin jatkuvasti kohentunut. Esimerkiksi kalalajistot ja pohjaeläimistöt ovat monipuolistuneet ja niihin kuuluu entistä enemmän lajeja, jotka edellyttävät puhtaampaa veden laatua. Yksi erittäin merkittävä lisäparannus veden laatuun ja erityisesti joen virkistyskäyttöön on Lahden jätevesien hygienisointi, joka käynnistyy Lahti Aquan ympäristölupavaatimusten mukaisesti kuluvan toukokuun aikana. Vesien hygienisointi parantaa jatkossa oleellisesti Porvoonjoen vedenlaatua. Tänä vuonna vietetään myös Porvoonjoen teemavuotta otsikolla Porvoonjoki – Elävä kaupungin virta. Tavoitteena on mm. lisätä luonnonvesien arvostusta ja tuoda esille Porvoonjoen merkitystä Esitys: Porvoonjoen teemavuoden ja kansallisen kaupunkipuiston kunniaksi Maariin perustetaan virkistyspaikka, jossa on mahdollista uida ja nauttia joenrannasta. Uimapaikka lisää myös keskustan ja vanhan kaupungin tarjontaa erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta. Keskustassa sijaitseva uimapaikka olisi upea lisä kaikenikäisten viihtyvyyteen. Se lisää lähiluontomme hyödyntämistä ja palauttaa palan Maarin historiaa nykypäivään. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (Kesk.) Työllisyyden lisääminen on seuraavan eduskunnan tärkein tehtävä. Vain työllisyyden kasvu turvaa hyvinvointipalvelut. Julkisia palveluita käyttävät varsinkin lapset ja eläkeläiset. Vanhemmat sukupolvet ovat rakentaneet tämän maan. He tarvitsevat toimivia terveyspalveluita ja moni elää pienellä eläkkeellä, mutta vain työttömyyttä vähentämällä voimme turvata palvelut.
Yksityinen sektori ja veronmaksajat eivät pysty kattamaan julkisia menoja. Suomen raju velkaantuminen on saatava pysähtymään. Kokonaisveroaste on jo yli 45 prosenttia ja sen kasvattaminen ei edesauta yritysten työllistämistä eikä kotitalouksien pärjäämistä. Työntekoon ja yrittämiseen on luotava enemmän mahdollisuuksia nykyisten rajoitusten sijaan. Meille on luotu lainsäädäntöä ja byrokratiaa, joka estää yritysten laajentumista, uusia paikallisia hankkeita ja kärjistetysti asuntorakentamista suurten kaupunkien ulkopuolelle. Ympäri Uuttamaata on paljon mahdollisuuksia, joita on kannustettava toteutukseen, eikä estettävä. Tasapainoinen Uudenmaan kehittäminen helpottaa myös asuinkustannusten kohtuutonta nousua pääkaupunkiseudulla. Sosiaaliturvajärjestelmä on uudistettava vastaamaan tämän päivän tarpeita. Työttömälle lyhyenkin työn vastaanottaminen tai opiskelun on oltava kannattavaa. Yrittäjän ja palkansaajan on oltava toisiinsa nähden tasa-arvoisessa asemassa. Sosiaaliturvajärjestelmämme passivoi vaikka sen pitäisi turvan luomisen ohella kannustaa. Konkreettisesti uusia työpaikkoja syntyy esimerkiksi, jos ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta tehdään edullisempaa. Suomessa on 170 000 yksinyrittäjää. Jos heistä edes osa työllistäisi yhden työntekijän, syntyisi kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Perheiden pahoinvointi ja väkivalta
Keskustelemme paljon taloudesta ja työttömyydestä. Taloudellisista ongelmista aiheutuu paljon kärsimystä, perheissä voidaan huonosti ja ongelmat näyttäytyvät eri tavoin. Pahoinvointia on myös hyvin toimeentulevissa perheissä. Suomessa perheväkivaltaluvut ovat todella synkät. Joka kolmas nainen on kokenut lähisuhteessa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Suomen lain mukaan väkivalta on rikos, myös kotona tapahtuva piilossa oleva väkivalta. Perhesalaisuuksista puhuminen on muuttunut avoimemmaksi. Porvoon turvakodin asiakasmäärät ovat viimeisen kahden vuoden aikana merkittävästi nousseet ja tässä on mahdollisesti syynä se, että apua haetaan herkemmin ja tiedetään miten vahingollista perheväkivalta on myös lapsille. Yleinen perheväkivallan muoto on puolison, useimmiten naisen, fyysinen pahoinpitely. Parisuhdeväkivallalle on tyypillistä sen muuttuminen vakavammaksi. Parisuhteessa esiintyvä väkivalta ilmenee usein myös uhkailuna, nöyryyttämisenä tai muista ihmisistä eristämisenä. Eristämisen vuoksi tilanteen vakavuus tulee usein sukulaisille ja tutuille yllätyksenä. Lapsi on monesti perheen ilmapuntari. Lapsen oireilu, pahoinvointi, häiriökäyttäytyminen tai masentuneisuus voivat olla seurausta kodin väkivaltaisesta ilmapiiristä. Vanhempien välisen väkivallan todistaminen on lapselle äärimmäisen traumaattista. Ensi- ja turvakotien liiton viimeisimmän selvityksen mukaan perheväkivaltaan tai sen uhkaan apua hakevat hyötyvät turvakodista. Turvakodin tarjoama apu on kattavaa ja auttaa pääsemään eroon väkivallasta. Onkin esimerkillistä, että Porvoon kaupungilla on oma turvakoti, joka on toiminut jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan tarjoten Itä-Uudellemaalle turvakotityötä. Palveluita tarjotaan naisille, miehille ja lapsille. Auttamisjärjestelmä painottuu kuitenkin uhrin auttamiseen ja huolena on se, miten väkivallan tekijä saa väkivallan kierteen katkeamaan. Missä autetaan väkivallan tekijää, joka myös haluaa usein apua? Porvoossa seurakuntayhtymän perheasiainneuvottelukeskus tarjoaa keskusteluapua pariskunnille ja väkivallan tekijöille. Olisi kuitenkin julkisten palveluiden velvollisuus huolehtia tästä määrällisesti pienestä, mutta tärkeästä auttamistyöstä. Auttamalla väkivallan tekijää voidaan saada väkivallan jatkumo katkeamaan. Outi Lankia MLL Uuden Porvoon puheenjohtaja kansanedustajaehdokas (Kesk.) Med arbete och företagsamhet tryggar man välfärdstjäntserna
Att främja sysselsättningen är den följande riksdagens viktigaste uppgift. Endast en ökning av sysselsättningen kan garantera välfärdstjänsterna. De offentliga tjänsterna används speciellt av barn och pensionärer. De äldre generationerna har byggt det här landet. De behöver fungerande hälsovårdstjänster och många lever med små pensioner. Men bara genom att minska arbetslösheten kan vi garantera kvalitativ service. Den privata sektorn och skattebetalarna klarar inte av att täcka den offentliga sektorns utgifter. Finlands våldsamma skuldsättning måste stoppas. Den totala skattesatsen är redan över 45 procent och att höja den hjälper inte sysselsättningen i företagen och inte heller hur hushållen klarar sig. Man bör skapa mera möjligheter för arbete och företagsamhet i stället för de nuvarande begränsingarna. Det har skapats en lagstiftning och byråkrati som förhindrar utvidgning av företag, nya lokala projekt och tillspetsat, byggandet av bostäder utanför de stora städerna. I övriga delar av Nyland finns många möjligheter som man bör uppmuntra till att förverkligas, inte förhindra. Det sociala trygghetssystemet bör förnyas att motsvara dagens behov. För en arbetslös bör det vara lönande att ta emot också ett kort jobb och också att studera. Företagaren och löntagaren bör vara i en jämlik situation i förhållande till varandra. Det sociala trygghetssystemet passiverar fast det borde skapa trygghet och motivera. I praktiken skapar man nya arbetsplatser, om det t.ex blir billigare att anställa den första arbetstagaren. Det finns 170 000 ensamföretagare i Finland. Om ens en del av dem skulle sysselsätta en arbetstagare, skulle det skapas tiotusentals nya arbetsplatser. Outi Lankia fullmäktigeledamot, miljöingenjör riksdagskandidat (C) Borgå Suomen ympäristönsuojelu on korkealla tasolla verrattuna moneen muuhun maahan ja saamme olla siitä ylpeitä. Ympäristölainsäädäntömme on edistänyt monelta osin ympäristömme tilaa kuten Risto Sulkavan kirjoituksessa (Helsingin Sanomat 28.3.) todetaan.
Mutta olen myös erimieltä. Näkemykset ympäristöhallinnon normien purkamisesta ja sujuvoittamisesta ei ole oman eduntavoittelua. Ei ole ympäristön eikä kenenkään etu, että ympäristölupaprosessit kestää usein vuosikausia. Ympäristölupia odottaa yli 3 miljardin investoinnit. Moneen virastoon jakautunut ympäristöhallinto ei edistä yritysten ympäristövaikutusten vähenemistä. On kestämätöntä, että viranomaiset valittavat toistensa päätöksistä kuten usein Ely-keskus aluehallintoviraston ympäristöluvista. Teollisuuden prosessit ovat usein monimutkaisia ja asiantuntemus olisi viranomaisilla parempi, jos hallinto ei jakaantuisi eri virastoihin ja sisältäisi vähemmän byrokratiaa. On esimerkiksi vanhanaikaista toimittaa ympäristölupahakemuksia lukuisina mappeina, jotka sitten hallinnossa uudestaan kirjoitetaan koneelle. Suomessakin on sitouduttu noudattamaan EU:n BAT-raja-arvoja eli parasta käyttökelpoista tekniikkaa. EU:n tavoitteena on ollut keventää hallinnollista taakkaa ja vähentää entisestään ilmaan ja muuhun ympäristöön pääseviä epäpuhtauksia, mutta Suomen ympäristöviranomaisille ei aina nämä raja-arvot ja menettelyt käy. Ympäristöhallinnon yksinkertaistaminen edistäisi eri tahojen välistä yhteistyötä ja suuntaisi resursseja toimiin, joista on mahdollista aikaansaada suurimmat hyödyt ympäristöntilan paranemisena. 1) Mitä mieltä olet tuulivoimasta?
· Tuulivoima on hyvä tapa tuottaa puhdasta uusiutuvaa energiaa, mutta vääristynyt tukipolitiikka on syönyt tuulivoiman uskottavuutta. Tuulivoimaenergian tuottaminen on hyvä lisä sähköntuotannon kokonaisuuteen. Neljännessä vaihemaakuntakaavassa on osoitettu merkittävä tuulivoima-alueita Loviisaan ja Loviisa-Lapinjärven rajalle. 2) Pitäisikö Fortumin saada lupa uudelle ydinvoimalalle Loviisaan? · Fortumille tulee myöntää nykyiset laitokset korvaava rakennuslupa. Hästholmenissa on valmis infra, ammattitaitoinen henkilökunta ja hyvä turvallisuuskulttuuri. Erittäin hyvä hanke olisi suunniteltu kaukolämpötunneli Hästholmenista Vuosaareen. Toivon Helsingin päättäjiltä rohkeutta lähteä mukaan mahdollisuuteen vähentää radikaalisti kasvihuonepäästöjä. Uusia ydinvoimaloita en kannata kuten Fennovoimaa. 3) Miten uudistaisit sote-palvelujen rakenteen? · Asukkaan näkökulmasta tärkeintä on yhtenäinen hoitoketju ja oikea-aikainen apu, ilman pallottelua paikasta toiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee tuottaa yhtenäisesti yhtä kaupunkia tai kuntaa suuremmalle väestöpohjalle. Rahoituksen tulee tulla suoraan verovaroista eli uusi rahoitusmalli. Itä-Uudenmaan kannalta on tärkeää turvata Porvoon sairaala. 4) Miten toisen asteen koulutusta pitäisi uudistaa? · Ammattikoulujen ja lukioiden tulee säilyä lähellä nuoria ja aikuisopiskelijoita, eikä keskittyä vain suuriin kaupunkeihin. Tulee huomioida entistä paremmin erilaiset oppilaat toinen oppii tekemällä, toinen lukemalla ja kolmas työnohessa. Opiskelun tulee olla mahdollisimman käytännönläheistä ja paikallista yritysyhteistyötä tulee lisätä myös lukioissa. 5) Pitäisikö Itäinen Rantarata tuoda seuraavaan hallitusohjelmaan? · Kyllä. Rantarata edistää laajasti Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson kehitystä asumisen, teollisuuden investointien ja uusien työpaikkojen kannalta. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajenisi entistä enemmän Loviisaan ja aina Kotkaan asti. Helsingin Pisararadan kaatuminen paransi rantaradan mahdollisuuksia 6) Mitä mieltä olet Suomen Nato-jäsenyydestä? · Turvallisuustilanne on radikaalisti muuttunut vuoden aikana ja myös Nato on uudessa tilanteessa. Naton ja Suomen yhteistyö on hyvä asia. Naton harjoituksiin ja koulutuksiin osallistuminen parantaa Suomen puolustusvoimien osaamista. Suomen ja Venäjän suhteet ovat puolestaan kehittyneet 70 vuoden aikana. Kannatan liittoutumattomuutta, mutta jäsenyyden vaikutukset tulee selvittää. Suomen Natokanta edellyttää kansanäänestystä. 7) Miten ilmastonmuutosta parhaiten ehkäistäisiin? · Luopumalla fossiilisista polttoaineista ja siihen tarvitaan laaja kansainvälinen tahtotila. Suomen CO2-päästöistä pääkaupunkiseudun osuus on yli 50%, joten hiiletön Helsinki on koko maan kannalta tärkeä tavoite. 8) Kannatatko naiskiintiöitä? · Kannatan ja sama pätee toki myös naisvaltaisilla aloilla miesten suhteen. Olisi erittäin hyvä, että esimerkiksi alakouluissa olisi enemmän miesopettajia. 9) Tulisiko pakollisesta ruotsin opiskelusta luopua? · Ei, mutta ruotsinkielen ollessa osa oppivelvollisuutta tule lain antaa mahdollisuus kaksikielisiin kouluihin eli samassa koulussa voisi olla suomen- ja ruotsinkielisiä luokkia. Täällä kaksikielisellä alueella tulee hyödyntää mahdollisuudet ja kieliryhmien välistä luonnollista yhteistyötä tulee lisätä päiväkodista toisen asteen koulutukseen. 10) Pitäisikö kotikuntasi palveluita ulkoistaa enemmän yksityisille yrityksille? · Palveluiden tuotannossa tulee hyödyntää paikallisia yrityksiä ja kolmatta sektoria. Kilpailutuksissa voi käyttää paikallisuutta edistäviä laatukriteereitä. Julkinen sektori ohjaa ja valvoo, mutta tilanteesta riippuen palvelu tulee toteuttaa parhaalla tavalla. 11) Mikä mielestäsi meni pieleen tällä hallituskaudella? · Hallituksessa oli liian monta puoluetta ja likaa ministerivaihdoksia. Puolueilla ei ollut yhteistä linjaa päätösten tekemiseen. Kaikki suuret uudistukset ovat lähes samassa tilanteessa kuin vaalien alla 2011. 12) Millaisen koalition muodostaisit vaalien jälkeen? · Vaalitulos ratkaisee ja hallitukseen muutamia puolueita, jotka sitoutuvat tekemään päätöksiä ja viemään asiat yhdessä käytäntöön saakka. 13) Minkä byrokratiakukkasen karsisit ensimmäisenä? · Sen, että ELY-keskus ei saa valittaa kaupunkien ja kuntien asemakaavoista eikä poikkeuslupapäätöksistä. Se nopeuttaisi paikallista päätöksentekoa. Sama koskee ELY:n valituksia aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksistä. 14) Millä Suomi saadaan nousuun? · Luomalla enemmän mahdollisuuksia työntekoon ja yrittämiseen.. Lainsäädännön ja verotuksen tulee kannustaa työntekoon. Parantuva työllisyys turvaa myös hyvinvointipalvelut. Julkinen sektorimme on maailman suurimpia ja maahamme on luotu lainsäädäntöä, joka estää paikallista kehitystä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Hallinnosta ja viranomaissääntelystä on tullut raskasta ja monimutkaista.
Ely-keskuksen valtaa on vähennettävä ja päätösvalta paikallisissa kysymyksissä kuten asemakaavoituksessa on oltava kaupungeilla ja kunnilla. Hyvä esimerkki on paikallisen kaupan kiinteistö, johon haluttavan apteekin kohtalon ratkaisee Ely-keskus. Aiemmin Ely-keskus esti toisen myymälän perustamisen. Ely-keskus puuttuu myös hanakasti yksittäisiin omakotitalojen rakennuslupiin. Meillä ei ole varaa estää rakentamista ja uusien työpaikkojen syntymistä. Suomessa lähes neljän miljardin investoinnit odottavat ympäristölupia. Käsittelyprosessit voivat kestää vuosikausia. Erityisen kallista byrokratiaa aiheutuu siitä, kun viranomaiset valittavat toistensa myöntämistä luvista. Se ei ole myöskään ympäristönsuojelun edunmukaista. Elintarvikeyrittäjät puolestaan kärsivät siitä, kun elintarvikelakia sovelletaan eri tavalla ei kunnissa. Vaatimukset voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja ne eivät välttämättä lainkaan paranna elintarviketurvallisuutta. Usein syytetään EU:n direktiivejä meidän tiukoista vaatimuksista, mutta siitä miten direktiivejä sovelletaan ja millaisia hallintomenettelyjä luodaan päättää eduskunta. Jostain syystä Suomessa on säädetty tiukempia lakeja kuin olisi ollut tarvetta. Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja ja elinvoimaisuutta. Turhia rajoitteita aiheuttavaa lainsäädäntöä on purettava. Enemmän tilaa luovuudella ja mahdollisuuksille. Outi Lankia ympäristöinsinööri kemianteollisuudessa kansanedustajaehdokas, Uusimaa (Kesk.) Paljon keskustelua herättää se, että puuttuuko lastensuojelu tarpeeksi herkästi lasten pahoinvointiin, mutta haasteita on myös asian toisella puolella. Tuttavapiirissäni on äiti, jonka lapsi on huostaanottettu muutama vuosi sitten. Äiti kokee, että viranomaisille ei palaudu luottamus siihen, että asiat ovat korjaantuneet ja perheen voisi jälleen yhdistää.
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle useita huomautuksia siitä, että perheen jälleenyhdistämisen tavoitetta on loukattu lastensuojelussa. Huostaanotosta on lastensuojelulain mukaan luovuttava niin nopeasti kuin sen mahdollistavat. On tärkeää, että vanhempien kanssa on käyty avoimesti läpi ne taustat, joiden perusteella huostaanoton jatkumista arvioidaan ja mitä lapsen kotiin palaaminen edellyttäisi. Luonnolliset perhesuhteet eivät saa kadota. Kunnan tulisi auttaa ja tukea lapsen ja läheisensä välistä yhteydenpitoa. Jos vanhemmille ja lapselle ei ole suotu lainkaan tai hyvin harvoin tapaamisen mahdollisuus, ovat viranomaiset voineet heikentää mahdollisuuksia perheen jälleenyhdistämiseen. Huostaanotettujen lasten vanhemmat tarvitsevat myös tukea ja käytännöt vaihtelevat kunnittain. Aktiivisissa ja asiaan paneutuneissa kunnissa järjestetään vertaisryhmiä ja tukitoimia vanhemmille. Monessa kunnassa vanhemmat jäävät kriisiin yksin ilman neuvoja ja tukea. Lapsen etu on myös se, että he voivat palata kotiin, kun se on turvallista ja perheen asiat on jälleen kunnossa. Vanhemmat voivat epäonnistua ja elämä ei aina mene niin kuin sen on suunnitellut, mutta mahdollisuutta korjata ja parantaa tilannetta ei saa viedä perheeltä pois. Kiitos positiivisesta palautteesta, jota olen saanut Kråkö Skolan myynnin keskeyttämisestä. Tärkeää on, että tapaus käynnistää laajemman prosessin pelisäännöistä, jotta vastaava ei pääse enää toistumaan. Keskustan jättämiin ehdotuksiin selvitystä vaativista asioista talouden tervehdyttämisen ohjausryhmälle 2.3. sisältyi kiinteistöjen myynnin menettelyohje.
Oikeudenmukaisuuden edistäminen ja toisten auttaminen sai minut MLL:n vapaaehtoistyön lisäksi vaikuttamaan politiikkaan. Avoimuutta on saatu lisättyä myös nykyään verkossa näkyvillä kaupunginvaltuuston kokouksilla ja vähitellen käynnistyvällä lapsiperheneuvostolla. Työ jatkuu. Yksi ajankohtaisista kysymyksistä on toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäminen Itä-Uudellamaalla (mm. Uusimaa 3.3. ja Marianne Korven kirjoitus 4.3.). Koulutuksen tulee toimia alueen nuorten ja työelämän parhaaksi. Olemme varsin erilaisessa tilanteessa verrattuna Keski-Uusimaahan, jossa vahvalla Keudalla on 11 erilaista oppilaitosta. Keski-Uudellamaalla ei merkittäviä hallinnollisia ratkaisuja tarvitse enää tehdä. Peräänkuulutan Keudan kaltaista yhtenäistä hallintoa myös Itä-Uudellemaalle. Yksi vahva ja elinvoimainen järjestäjä, jolla olisi suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaitoksia. Väestömäärä on täällä melko pieni, joten onko kannattavaa rakentaa erillisiä hallintorakenteita suomen- ja ruotsinkielisille oppilaitoksille? Meidän tulisi toimia yhdessä sen eteen, että Itä-Uudellamaalla on monipuolista koulutusta nuorille ja aikuisopiskelijoille eri kielillä myös tulevaisuudessa. Monikielisyys on myös merkittävä kilpailu- ja vetovoimatekijä. Outi Lankia MLL Uusi Porvoo, puheenjohtaja kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Kielikeskustelu keskittyy pakkoruotsin ympärille. Varsinkin kaksikielisillä alueilla Etelä- ja Länsi-Suomessa tulee ylittää nykyisiä raja-aitoja ja muuttaa perusopetuslakiin kirjattuja periaatteita. Tarvitaan kielikokeiluja ja uusia ratkaisuja julkisen sektorin kustannustenkin hillitsemiseksi. Yksikieliset ratkaisut tulee muuttaa kaksikielisiksi.
Tulee nostaa agendalle koulukokeilut, joissa sallitaan suomen- ja ruotsinkieliset luokat samassa koulussa saman hallinnon alla. Yhteistyön lisääminen ja yhteiset koulut eivät vähennä ruotsin kielen merkitystä. Päinvastoin se edistäisi suomenkielisten lasten positiivista suhdetta ruotsin kieleen ja vähentäisi vastakkainasettelua. Kannatan ruotsin kielen opiskelua, mutta koen kaksikielisellä alueella asuvana kieliryhmien erottelun vanhanaikaisena ja mahdollisuuksia hukkaavana. Kieliryhmien jako on mennyt liian pitkälle, kun lapset eivät voi Porvoossa matkustaa omiin kouluihinsa edes samalla taksilla. Rkp:n vaikuttajat perustelevat erottelua ruotsinkielen aseman turvaamisella. Nostetaan kielipoliittiseen keskusteluun yhteistyön lisääminen luonnollisesti kaksikielisissä kunnissa ja kaupungeissa. Nykyisiä rakenteita ja tapoja on aika muuttaa tältäkin osalta. Taloudellisestikin vaikeina aikoina on nähtävä päätösten vaikutukset 10 vuoden päähän ja kauemmaksikin. Ympärillänne näkyy runsaasti hälytysmerkkejä lasten ja perheiden pahoinvoinnista: lapsiperheiden määrä leipäjonoissa kasvaa, vauvojen huostaanotot lisääntyy, toimeentulotukea hakee yhä useampi lapsiperhe ja teinien kannabisongelmat yleistyy.
Osalla perheistä menee hyvin, mutta samaan aikaan lasten väliset sosiaaliset ja terveydelliset erot kasvaa. Jo päivähoidossa on nähtävissä lapsissa syrjäytymisen merkit. Mitkä ovat seuraukset yläkouluiässä, jos pieniin merkkeihin ei tartuta? Sivistystoimen säästöt voivat tulla myöhemmin kalliiksi sosiaali- ja terveystoimelle. On nähtävä kokonaisuudet ja vaikutukset yli sektorirajojen. Lapsiperheiden arjessa pienikin apu voi olla se ratkaiseva esim. kotiapu, kun vanhemmat meinaa väsyä tai keskustelukumppani. Joku, joka välittää. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy ei välttämättä ole kallista, mutta siihen liittyvät tekijät tulee nähdä laaja-alaisesti. Esim. koulunkäyntiavustajien merkitys luokissa tai lasten kohtuuhintaiset liikuntaharrastukset. On hienoa, että olemme saaneet Porvooseen MLL:n lastenhoitoavun ja perhekummit. Neuvolaan on puolestaan palkattu ensimmäinen perhetyöntekijä ennaltaehkäisevään työhön. Lapsiperheet ovat tänä päivänä paljon moninaisempia kuin vaikka 1980-luvulla ja muutoksia toimintatapoihin ja kaukonäköisyyttä tarvitaan. Lasten ja perheiden tuen tarpeeseen on tartuttava tänään eikä vuosien päästä, kun lapset ovat koulun ja työelämän ulkopuolelle syrjäytyneitä nuoria aikuisia. Meillä on omissa käsissä mahdollisuudet kääntää kehitys parempaan suuntaan, mutta nyt on toimittava. Tarvitaan eri tahojen yhteistyötä ja lapsiperheiden näkemysten kuuntelemista. Outi Lankia MLL Uuden Porvoon yhdistyksen pj. kansanedustajaehdokas (kesk) Loviisan Koskenkylän kouluillassa 3.2. yhteisenä aiheena oli koulutuksen turvaaminen Itä-Uudellamaalla. On kyse koko alueen elinvoimaisuudesta, houkuttelvuudesta, lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaamisesta. Koulujen ja päätöksenteon pitää pysyä lähellä.
Koskenkylän paikallinen kysymys on alakoulu, joka sijaitsee noin 5 kilometriä asutuskeskittymästä. 75 paikkaisessa koulussa on yli 100 oppilasta ilman liikuntasalia, ruokalaa ym. normaaleja tiloja. Koskenkylän koulun kannalta toimivin ja kustannustehokkain uudisrakennus olisi laajennus Forsby skolan tontille. Koskenkylän asutuksen lähelle rakentuisi nykyaikainen sivistyskeskus, jossa olisi suomen- ja ruotsinkieliset alakoulut. Vastaavia toimii Sipossa ja Porvoon Kullosssa ja Hinthaarassa. Kouluhanke on ollut Koskenkylässä vastatuulessa ainakin parikymmentä vuotta, vaikka alue on nykyään ehdotonta muuttoaluetta lapsiperheille tai olisi, jos koulut olisi kunnossa. Uskallan sanoa, että rkp on hanketta vastustanut jo pitkään. Toivotaan, että näkemys kääntyy uuden selvityksen aikana. Ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin on tulossa muutoksia. Tänä vuonna on haettava uudet järjestämisluvat. Itse ja monet muut kannattivat itäuusmaalaista kaksikielistä järjestäjää, joka hakisi luvat sekä suomen- että ruotsinkielisille oppilaitoksille. Rkp vastusti todella voimakkain argumentein, joita on mahdoton tänne sisäsuomesta muuttaneena ymmärtää. Miksi ei nähdä arvoa sille. että ruotsinkielen asema vahvistuisi suomenkielisten keskuudessa ja se parantaisi kielen asemaa vaan mielummin rajoitetaan ja rakennetaan raja-aitoja. Eritstäytymistä perustellaan sillä, että vain se takaa vähemmistökielen säilymisen valtakielen rinnalla. Olen täysin erimieltä. Ruotsinkielen asemaa vahvistaisi nimenomaan aito elävä kaksikielisyys, luonnolliset kontaktit kieliryhmien välillä. Vastakkainasettelu ei ole Itä-Uudenmaan eikä sen asukkaiden edunmukaista. Ei myöskään ruotsinkielen. Monet meistä, jotka nyt elämme ruuhkavuosia omien lapsiemme kanssa, olimme alle kouluikäisiä tai ala-asteikäisiä 1980-luvulla. Omien vanhempiemme hätäapuna olivat kodinhoitajat. Väitän, että monen perheen vakavat lastensuojelulliset ongelmat ja jopa lasten huostaanotot ovat nuo arjen monniammattilaiset ehkäisseet. Jaoimme ystävien kanssa lapsuusmuistoja. Kodinhoitaja oli ollut meidän jokaisen kotona hoitamassa lapsia, siivoamassa, laittamassa ruokaa tai pesemässä pyykkivuorta. Lapsuuden kodeissa oli ollut alkoholismia, masennusta, äiti joutunut sairaalahoitoon tai muita syitä, joita emme edes tiedä. Yhteistä kaikkien muistoille oli se, että kodinhoitaja oli tullut paikalle ja ottanut tilanteen haltuun.
Vuonna 1990 52 000 lapsiperhettä Suomessa vastaanotti kunnallista kotiapua. Lapsiperheiden hätä ja avun tarve ei ole pienentynyt, päinvastoin. Moni kärsii yksinäisyydestä ja auttavien tukiverkostojen puutteesta. Järjestöt ja vapaaehtoistyöntekijät kuten Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekummit auttavat ja helpottavat monen hätää, mutta se ei yksin riitä. Kevyiden tukipalveluiden puute näkyy vakavina ja surullisina seurauksina. On aika palata tässä asiassa 1980-luvulle ja palautettava kunnallinen kotiapu kaikkien saataville ilman lastensuojelun asiakkuutta. Perheiden kotiavun järjestämistä ei voi jättää pelkästään kuntien kustannettavaksi, vaan valtion on tultava omalta osaltaan mukaan turvaamaan kotiavun saatavuutta. Asiaa on käsiteltävä osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, kun puidaan sote:n yksityiskohtia. Outi Lankia syntynyt vuonna 1980 MLL:n yhdistyksen puheenjohtaja ja liittovaltuuston jäsen Kansanedustajaehdokas (kesk.) Kaupunginhallitus ei käyttänyt otto-oikeuttaan 19.1.2015 otsikossa mainittuun viranhaltijapäätökseen.
- Kaupan ehdot eivät ole Porvoon kaupungin ja kaupungin veronmaksajien edunmukaiset. Kauppahinta on 260 000 e ja viranhaltija/ kaupunginhallitus on päättänyt, että koulun tilat vuokrataan ostajalta ainakin vuoden 2017 loppuun saakka. Vårberga skolan arvioidaan valmistuvan vuodenvaihteessa 2017-2018. Vuokrahinnasta (vähintään 2000 e/ kk) riippuen kaupunki tulee maksamaan ostajalle useita kymmeniä tuhansia euroja vuokraa. Vuokrakulut voivat olla lähemmäs 90 000 euroa, jos muutto uuteen kouluun viivästyy ja riippuen vuokran suuruudesta. Merkittävä osuus kauppahinnasta kuluu vuokrakuluihin. - Tasapuolinen kohtelu Oliko kaikille kiinteistöstä kiinnostuneille selvillä, että kaupunki tulee vuokralaiseksi ainakin kolmeksi vuodeksi merkittävällä osuudella kauppahinnasta? Kuinka myytävä kohde ja vuokrasuhde olivat esillä esimerkiksi kohteen esittelyssä paikanpäällä ja myynti-ilmoituksissa kuten lehti-ilmoituksissa ja internetin-asuntosivuilla? Kiinteistöjä, joihin kuuluu pienikin merenranta, ei ole Porvoossa paljon myynnissä. Kiinteistön 638-439-3-158 Kråkö Skola tontin pinta-ala on 15 710 m2, kiinteistöön kuuluu merenrantaa 10-15 m ja vesialue 1250m2. Kolmen rakennusten pinta-ala on yhteensä noin 854 br-m2. Kråkö skolan rakennuksissa ei ole havaittu sisäilmaongelmia. Kråkö Skola, kuva: Yle Östnyland lmanvaihdon pysäyttäminen altistaa sisäilmaongelmille Kiitos Usko Takkumäki kirjoituksestasi älyttömiä määräyksiä UM 23.1. Riittävä ilmanvaihto on yksi raikkaan sisäilman ja terveen rakennuksen edellytys.Päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmat ovat valtava terveydellinen ja taloudellinen ongelma. Porvoo on valitettavasti edelleen yksi kaupunki, jossa "säästetään" ilmanvaihdon pysäyttämisellä iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Rakentamismääräyskokoelmaa D2 tulkitaan niin, että ilmanvaihdon pysäyttäminen käyttöajan ulkopuolella on sallittua julkisissa rakennuksissa. Viranhaltijat linjaavat, että terveessä rakennuksessa ilmanvaihdon voi pysäyttää Valtuuston talousarviokokouksessa esitimme muutosta, mutta valitettavasti valtuuston enemmistö oli pysäyttämisen kannalla. Uudet rakennukset on rakennettu tiiviiksi ja vanhoihin rakennuksiin on peruskorjauksen yhteydessä asennettu koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihdon pysäyttäminen muuttaa painesuhteita, pitää epäpuhtaudet sisällä ja tiivistää kosteutta pinnoille.Tehoa voi pienentää, mutta täysin pysäyttämien on tullut jo kalliiksi. Nyt on kaupungin tervehdyttämisen ja tuottavuuden parantamisen ohjausryhmällä mahdollisuus tehdä tässä asiassa muutos parempaan. Outi Lankia sisäilma- ja työhygieenikko FM kaupunginvaltuutettu (kesk.) Uusimaa 26.1.2015 kirjoituksen alla lehden pilapiirtäjän viikon kuva. Alla on suoraa lainausta reilin neljän vuoden takaa Suomenmaan artikkelista Itä-Uusimaa kaipaa puolustajia 24.11.2010. Lainauksia lukiessa voi todeta. että asiat eivät ole parantuneet yhtään neljän vuoden takaisesta. Muutosta ja aktiivisuutta tarvitaan.
"Sorsan mielestä Itä-Uusimaa tarvitsee puolustajaa, jotta pääkaupunkiseutu ei ime kaikkia kehittämisresursseja. Itä-Uudenmaan kehittämisen unohtamisesta kertoo Lankian mielestä Porvoon Kuninkaanportin liiketilarakennussuunnitelmien kariutuminen maakuntakaavaan. " "Terveydensuojelusuunnittelijana Porvoon kaupungilla vesiasioiden parissa työskentelevän Lankian mielestä jätevesiasetuksen tavoite suojella vesistöjä ja pohjavettä on hyvä. Käytännön toteutuksessa tiedotuksessa on epäonnistuttu ja asukkaille myyty turhaankin pienpuhdistamoja, Kaikkonen ja Lankia totesivat. Kaikkosen mielestä ongelmallista on myös se, että asetusta tulkitaan Suomen kunnissa eri tavoin. Kun jotkut kunnat ovat jätevesiasioissa tiukempia kuin toiset, ovat kansalaiset eriarvoisessa asemassa asuinpaikasta riippuen, Kaikkonen perusteli. Tarvitaan valtakunnalliset ohjeet asetuksen noudattamiseen, Kaikkonen vaati. - Jos kiinteistö on veden äärellä tai pohjavesialueella, voisi vaatimuksena olla tiukempi puhdistustaso kuin muualla, Kaikkonen sanoi. Talous ja työllisyys, suomalaisen yrittäjyyden pärjääminen, ikäihmisten palvelut, Kaikkonen listasi kevään vaalien ratkaisevia kysymyksiä. Pukkilan ehdokkaalle Jukka Lehtimäelle tärkeitä kysymyksiä ovat työhyvinvoinnin lisääminen ja valtion byrokratian karsiminen. Lankia ennusti, että vaaleissa tullaan palaamaan ihmisten arkisia asioita koskeviin kysymyksiin kuten peruspalveluihin, lapsiperheiden tukeen ja työhyvinvointiin." Ministeri Laura Räty toteaa Uuden Suomen blogissaan 8.1, että vanhempainvapaajärjestelmä on remointoitava seuraavalla vaalikaudella. Lapset ja perheet nousevat keskiöön, mutta perhepolitiikan suuntaa on muutettava. Lapsilisiä on leikattu ja valinnanvapautta uhataan kaventaa.
Ei ole perheiden edun mukaista kiintiöittää kotihoidontukea tai jopa lakkauttaa sitä. Uusilla säädöksillä ei tule kaventaa perheiden valinnanvapautta ja mahdollisuuksia oman perheen kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Perheet ovat erilaisia. Toiset palaavat nopeasti työelämään ja toiset hoitavat lapsia pidempään kotona, kumpaankin on oltava mahdollisuus. Joustavuutta perhevapaisiin tarvitaan lisää. Varsinkin nyt monien perheiden toimeentulovaikeuksien ja työttömyyden lisääntyessä kiintiöt pakottaisivat perheet epäedullisiin tilanteisiin. Lasten etu ei toteudu, jos toinen vanhempi ei voi kiintiötään käyttää taloudellisen tai muun syyn takia ja lapset pakotetaan päivähoitoon. Ei saa unohtaa myöskään yksinhuoltajaperheitä. Aitoa tasa-arvon lisäämistä, nuorten naisten työllistymisen ja uran edistämistä olisi se, että perhevapaakustannukset jaetaan laajalla veropohjalla naisten ja miesten työnantajien kesken. Nuoren naisen palkkaaminen on etenkin pienyrittäjälle riski ja epäedullista naisvaltaisille aloille. Vakituisen työpaikan saa helpommin 25-vuotias mies kuin samanikäinen pätevä nainen. Todennäköisesti äitiyslomalle jäävän palkkaaminen on edelleen riski. Suorien kustannusten lisäksi syntyy merkittäviä välillisiä kustannuksia kuten sijaisjärjestelyt. Kannattaa edes tutkia Ruotsin mallia mukaileva vanhemmuusrahasto. Lasten kotihoidontuen ja perhevapaiden kokonaisuuden syntyminen on ollut edellisten sukupolvien vuosikausien ja jopa vuosikymmenien työn tulos ja sitä ei tule helpolla romuttaa. Ruotsin kielen opiskelu on aihe, jolla saadaan kipakkaakin keskustelua aikaan. Mutta ennen kaikkea koulujärjestelmämme kankeat rakenteet kaipaavat yksinkertaistamista. Perusopetuslaki on vanhentunut ja kaipaa uudistamista. Hyvä esimerkki on Isnäsin koulu Loviisassa, joka ei saanut opetusministeriöltä lupaa edes kaksikieliseen koulukokeiluun. Suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita on lain mukaan opetettava erikseen. Laki kieltää suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen yhdistämisen, mutta muita kieliä saa yhdistää suomeen ja ruotsiin.
Uudellamaalla ja Länsi-Suomessa on lukuisia luonnollisesti kaksikielisiä alueita. Se, että tarvittaessa yhteisessä koulussa, yhden rehtorin alla toimisi ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä luokkia, ei vaaranna oppimista eikä oikeutta opiskeluun omalla äidinkielellä. Kustannukset ja hallinto kertaantuvat edelleen monien kaupunkien sivistystoimen johdossa. Perusopetuslain säädösten uudistaminen vähentäisi hallintokustannuksia, kaataisi asenneaitoja, edistäisi kaksikielisyyttä ja turvaisi jopa lähikoulujen olemassaolon. Elävä kaksikielisyys on voitava hyödyntää kaksikielisissä kunnissa ja kaupungeissa. Väheneviä resursseja ei tule hukuttaa hallinnon rakenteisiin, vaan on luotava mahdollisuuksia erilaisiin paikallisiin ratkaisuihin. Hyvä työelämä on hyän yhteiskunnan perustekijöitä. Hyvinvointiyhteiskuntamme pyörii työn voimalla. Jotta julkiset palvelut, sosiaalietuudet ja eläkkeet pystytään maksamaan, myös tulevaisuudessa, on mahdollisimman monella oltava työtä. Työelämässä on oltava sellaiset rakenteet ja puitteet, että työssä jaksaa ja voi hyvin.
Työelämä kaipaa uudenlaista arvokeskustelua ja kestävyyttä. Äärimmilleen vedettävä tuloshakuisuus on tulossa tiensä päähän. Ympärillä ja läheisten työpaikoilla käytävät yt-neuvottelut saavat väkisinkin miettimään työn turvallisuuden merkitystä ja herättävät myös pelkoa omasta työllisyydestä, vaikka huoli juuri nyt olisikin turha. Tällä hetkellä lähes joka toinen eläkepäätös on työkyvyttömyyseläkepäätös. Jos nuori syrjäytyy työelämän ulkopuolelle, maksaa se yhteiskunnalle noin miljoonan. Jos yhä harvempi on töissä, lisää se paineita korottaa työeläkevakuutusmaksua (nyt keskimäärin 22 %). TyEL-maksun suuruudella on puolestaan suora yhteys suomalalaisen työn kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Tulisi merkittävästi panostaa nuorten työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä työssä olevien työkykyyn. On pystyttävä vähentämään työkyvyttömyyseläkkeille jäävien määrää. Oikeaa asennetta ei ole esimerkiksi puheet lomien lyhentämisestä tai lounasseteleiden verovähennyksen poistamisesta. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen panostamisella saadaan paremmin voivia työntekijöitä, vähennettyä sairaslomien määriä jne. Työterveyshuollon toimivuus ja palvelut ovat myös tärkeässä roolissa. Työllisyyskysymyksessä asiat kiertävät täydellisesti kehää. Hyvinvointiyhteiskuntamme kannalta työllisyys on keskeistä. Yksittäisen ihmisen ja hänen perheensä toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta työ ja työpaikka ovat keskeisiä. Minun tai sinun syrjäytyminen ja uupuminen olisi lähipiiriämme ja koko yhteiskuntaa koskettava kysymys. |
Outi LankiaLehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia, puheita ja valtuustoaloitteita. Arkisto
December 2023
|