Ministeri Laura Räty toteaa Uuden Suomen blogissaan 8.1, että vanhempainvapaajärjestelmä on remointoitava seuraavalla vaalikaudella. Lapset ja perheet nousevat keskiöön, mutta perhepolitiikan suuntaa on muutettava. Lapsilisiä on leikattu ja valinnanvapautta uhataan kaventaa.
Ei ole perheiden edun mukaista kiintiöittää kotihoidontukea tai jopa lakkauttaa sitä. Uusilla säädöksillä ei tule kaventaa perheiden valinnanvapautta ja mahdollisuuksia oman perheen kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Perheet ovat erilaisia. Toiset palaavat nopeasti työelämään ja toiset hoitavat lapsia pidempään kotona, kumpaankin on oltava mahdollisuus. Joustavuutta perhevapaisiin tarvitaan lisää. Varsinkin nyt monien perheiden toimeentulovaikeuksien ja työttömyyden lisääntyessä kiintiöt pakottaisivat perheet epäedullisiin tilanteisiin. Lasten etu ei toteudu, jos toinen vanhempi ei voi kiintiötään käyttää taloudellisen tai muun syyn takia ja lapset pakotetaan päivähoitoon. Ei saa unohtaa myöskään yksinhuoltajaperheitä. Aitoa tasa-arvon lisäämistä, nuorten naisten työllistymisen ja uran edistämistä olisi se, että perhevapaakustannukset jaetaan laajalla veropohjalla naisten ja miesten työnantajien kesken. Nuoren naisen palkkaaminen on etenkin pienyrittäjälle riski ja epäedullista naisvaltaisille aloille. Vakituisen työpaikan saa helpommin 25-vuotias mies kuin samanikäinen pätevä nainen. Todennäköisesti äitiyslomalle jäävän palkkaaminen on edelleen riski. Suorien kustannusten lisäksi syntyy merkittäviä välillisiä kustannuksia kuten sijaisjärjestelyt. Kannattaa edes tutkia Ruotsin mallia mukaileva vanhemmuusrahasto. Lasten kotihoidontuen ja perhevapaiden kokonaisuuden syntyminen on ollut edellisten sukupolvien vuosikausien ja jopa vuosikymmenien työn tulos ja sitä ei tule helpolla romuttaa.
0 Comments
Ruotsin kielen opiskelu on aihe, jolla saadaan kipakkaakin keskustelua aikaan. Mutta ennen kaikkea koulujärjestelmämme kankeat rakenteet kaipaavat yksinkertaistamista. Perusopetuslaki on vanhentunut ja kaipaa uudistamista. Hyvä esimerkki on Isnäsin koulu Loviisassa, joka ei saanut opetusministeriöltä lupaa edes kaksikieliseen koulukokeiluun. Suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita on lain mukaan opetettava erikseen. Laki kieltää suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen yhdistämisen, mutta muita kieliä saa yhdistää suomeen ja ruotsiin.
Uudellamaalla ja Länsi-Suomessa on lukuisia luonnollisesti kaksikielisiä alueita. Se, että tarvittaessa yhteisessä koulussa, yhden rehtorin alla toimisi ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä luokkia, ei vaaranna oppimista eikä oikeutta opiskeluun omalla äidinkielellä. Kustannukset ja hallinto kertaantuvat edelleen monien kaupunkien sivistystoimen johdossa. Perusopetuslain säädösten uudistaminen vähentäisi hallintokustannuksia, kaataisi asenneaitoja, edistäisi kaksikielisyyttä ja turvaisi jopa lähikoulujen olemassaolon. Elävä kaksikielisyys on voitava hyödyntää kaksikielisissä kunnissa ja kaupungeissa. Väheneviä resursseja ei tule hukuttaa hallinnon rakenteisiin, vaan on luotava mahdollisuuksia erilaisiin paikallisiin ratkaisuihin. Hyvä työelämä on hyän yhteiskunnan perustekijöitä. Hyvinvointiyhteiskuntamme pyörii työn voimalla. Jotta julkiset palvelut, sosiaalietuudet ja eläkkeet pystytään maksamaan, myös tulevaisuudessa, on mahdollisimman monella oltava työtä. Työelämässä on oltava sellaiset rakenteet ja puitteet, että työssä jaksaa ja voi hyvin.
Työelämä kaipaa uudenlaista arvokeskustelua ja kestävyyttä. Äärimmilleen vedettävä tuloshakuisuus on tulossa tiensä päähän. Ympärillä ja läheisten työpaikoilla käytävät yt-neuvottelut saavat väkisinkin miettimään työn turvallisuuden merkitystä ja herättävät myös pelkoa omasta työllisyydestä, vaikka huoli juuri nyt olisikin turha. Tällä hetkellä lähes joka toinen eläkepäätös on työkyvyttömyyseläkepäätös. Jos nuori syrjäytyy työelämän ulkopuolelle, maksaa se yhteiskunnalle noin miljoonan. Jos yhä harvempi on töissä, lisää se paineita korottaa työeläkevakuutusmaksua (nyt keskimäärin 22 %). TyEL-maksun suuruudella on puolestaan suora yhteys suomalalaisen työn kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Tulisi merkittävästi panostaa nuorten työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä työssä olevien työkykyyn. On pystyttävä vähentämään työkyvyttömyyseläkkeille jäävien määrää. Oikeaa asennetta ei ole esimerkiksi puheet lomien lyhentämisestä tai lounasseteleiden verovähennyksen poistamisesta. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen panostamisella saadaan paremmin voivia työntekijöitä, vähennettyä sairaslomien määriä jne. Työterveyshuollon toimivuus ja palvelut ovat myös tärkeässä roolissa. Työllisyyskysymyksessä asiat kiertävät täydellisesti kehää. Hyvinvointiyhteiskuntamme kannalta työllisyys on keskeistä. Yksittäisen ihmisen ja hänen perheensä toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta työ ja työpaikka ovat keskeisiä. Minun tai sinun syrjäytyminen ja uupuminen olisi lähipiiriämme ja koko yhteiskuntaa koskettava kysymys. Tulevaisuudessa yhä useampi yhteisö, yritys ja kotitalous tuottaa osan energiastaan itse. Voimme tuntuvasti lisätä kotimaisten raaka-aineiden käyttöä. Paljon on vielä hyödyntämättä. Esimerkiksi Suomessa on kiellettyä tuottaa lämpöenergiaa hevosen lannasta, joten Suomessa kehitettyä tekniikkaa myydään Ruotsiin, jossa energiantuotanto myös hevosen lannasta on sallittua. Etelä-Karjalassa on käynnistynyt uusi hanke, jonka tarkoituksena on synnyttää energiaomavaraisia kyliä. Merkittävä osa kokonaisenergiasta käytetään lämmitykseen. Emme tarvitse uusia ydinvoimaloita tuottamaan lisäenergiaa.
Perusenergian tuotannossa tarvitsemme kuitenkin edelleen suuria suomalaisia sähköenergiaa tuottavia yksiköitä Suomen teollisuuden kilpailukyvyn takaamiseksi. Nykyisen energiantuotannon määrän säilyttämiseksi ainut kannatettava ydinvoimalahanke on korvaavan reaktorin rakentaminen Fortumin Loviisan Hästholmeniin, joka tarkoittaa reilua 1000 MWh:a. Nykyisten reaktoreiden käyttöikä tulee vastaan 2027 ja 2030. Loviisassa on jo koulutettu henkilökunta, pitkä turvallisuuskulttuuri ja vaadittava infra. Loviisan ydinvoimalupa ja hajautetun energiantuotannon merkittävä lisääminen tulevat olemaan keskeisiä Uuttamaata ja koko Suomea koskevia energia-, ympäristö- ja talouskysymyksiä kevään eduskuntavaaleissa ja tulevan hallituksen hallitusohjelmassa. Outi Lankia ympäristöinsinööri kaupunginvaltuutettu (kesk.), Porvoo kansanedustajaehdokas 2015 Porvoon kaupungin talousarvio herättää erittäin tärkeää keskustelua ja yhteinen käsittely valtuuston kesken aloitettiin iltakoulussa 22.10. Olen samaa mieltä kuin Laura Karen ja Eila Kohonen koulunkäyntiohjaajien vähentämisestä. Se olisi kallis ja edesvastuuton päätös.
Porvoon peruskouluissa on luokkia yhteensä noin 280. Ohjaajia ei riitä nytkään kaikkiin luokkiin avuksi tarpeeksi usein. Säästö voi tulla näkymään opettajien väsymisenä, kurinpito-ongelmina, oppilaiden oppimisen heikentymisenä ja kalliiden erityispalveluiden käytön kasvuna. Sisäilmaongelmien takia tarvittavien parakkien perustamis- vuokra- ja sähkökulut ovat useita miljoonia euroja. Suomenkielinen koulutoimi suunnittelee nyt terveen Tuorilan koulun siirtoa parakkeihin Kerkkoon koulun pihalle. Sivistyslautakunta ei kannata hanketta, mutta virkamiesjohto vie asiaa eteenpäin. Mieluummin pitäisi nähdä uusia vaihtoehtoja esim. siinä, että Tuorilan kouluun ja Saxby skolaan voisi kuljettaa sisäilmaongelmien vuoksi väistötiloja tarvitsevia oppilaita. Porvoo suunnittelee säästävänsä energiaa ja rahaa myös ensi vuonna päiväkotien ja koulujen ilmanvaihtoa sammuttamalla. Toimitilajohdon yksilöityjen laskelmien mukaan tarvittaisiin 900 000 e lisää, jotta iv pidettäisiin aina päällä kaikissa tarpeellisissa sivistystoimen rakennuksissa. Uskon, että tällä investoinnilla säästettäisiin osa tulevista sisäilmaongemista sekä opettajien ja oppilaiden sairauspoissaoloista. Mielummin käytetään rahaa ja energiaa ilmanvaihtoon kuin parakkiin Tuorilan koulun oppilaille. Usein kuulee kommentteja, että Porvoon keskijohto on paisunut kohtuuttoman suureksi ja nyt on esitys pienipalkkaisten koulunkäyntiohjaajia vähentämisestä. Kaupungilla ei ole organisaatiokaaviota, joista ilmenisi esimies-alaissuhteet ja henkilöstön sijoittuminen eri tehtäviin/ yksiköihin. Teimme asiasta aloitteen Anne Korhosen ja Hans Högströmin kanssa, koska konkretiaa henkilöstökysymyksistä ei nyt ole. Keskeisen osan budjetista vie ostopalvelut ja näistä ostopalveluista luvattiin lista ennen talousarviosta päättämistä. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.) FULLMÄKTIGEMOTION
BORGÅ STAD BÖR HA ETT ORGANISATIONSSCHEMA Borgå stad har inte ett organisationsschema där det framkommer förhållandet mellan förman och underordnad, personalens placering enligt arbetsuppgifter samt grundläggande information om personalen. Ett organisationsschema med personalens titlar och förhållanden till annan personal är praktiska arbetsverktyg vid personalplanering och konkretiserar personalärendena. I företag förutsätter kvallitetssystemen att organisationsscheman finns. FÖRSLAG: Borgå stad bör för alla sektorer göra upp organisationsscheman, vilka kan användas både av stadens tjänstemän och fullmäktige. Organisationsschemat behövs för att förtydliga, över 3000 arbetstagares verksamhet och uppgifter. Anne Korhonen och Outi Lankia VALTUUSTOALOITE
PORVOON KAUPUNGILLA OLTAVA ORGANISAATIOKAAVIO Porvoon kaupungilla ei ole organisaatiokaaviota, joista ilmenisi esimies-alaissuhteet, henkilöstön sijoittuminen tehtävittäin ym. henkilöstön perusasiat. Organisaatiokaaviot, joista ilmenee henkilöstön tittelit ja suhteet muihin työntekijöihin ovat käytännön työkaluja henkilöstösuunnittelussa ja konkretisoivat henkilöstöasioita. Yrityksissä jo laatujärjestelmä edellyttää henkilöstötason organisaatiokaavioita. ESITYS: Porvoon kaupungin tulee tehdä kaikille toimialoille organisaatiokaaviot, jotka ovat niin viranhaltijoiden kuin kaupunginvaltuutettujen käytössä. Henkilöstön organisaatiokaavioita tarvitaan selkiyttämään yli 3000 työntekijästä koostuvan työpaikan toimintaa ja tehtäviä. Anne Korhonen ja Outi Lankia Vastaus aloitteeseen 19.1.15 Ilmanvaihdon käyttökustannuksista on ilmeisesti säästetty jo vuosia. Toimitilajohdon arvion mukaan maksaa 700 000 e, jos kaikissa kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa ilmanvaihto pidetään päällä myös öisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina.
Uudet rakennukset on rakennettu hyvin tiiviiksi ja vanhoihin rakennuksiin on peruskorjauksen yhteydessä asennettu koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihdon täysin sulkeminen mm. tiivistää kosteutta sisälle ja muuttaa painesuhteita. Kuka omassa passiivitalossa pysäyttää ilmanvaihdon viikoksi tai pariksi kuukaudeksi? Tehoa voi tarpeenmukaan säätää. Ensi vuoden talousarviosta päätettäessä on mahdollisuus tehdä muutos toimintatapaan ja varata tarvittava summa ilmanvaihdon käyttökustannuksiin. Kustannukset saadaan varmasti takaisin terveempinä rakennuksina ja henkilökunnan sairauspoissaolojen vähenemisenä. Sisäilmaongelmiin on monia syitä, mutta ilmanvaihdon pysäyttämisellä, ei tule tehdä uusia ongelmatapauksia tiiviiksi rakennetuista tai remontoiduista rakennuksista. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.), FM Porvoo Taistelu Porvoon ja Lohjan synnytyssairaaloiden puolesta on alkanut. Kätilöiden Matkasynnytyspäivä-kampanja jakaa monien lapsiperheiden huolen synnytyssairaaloiden keskittämisestä ja karkaamisesta liian kauas. Pernajasta ei hetkessä Helsinkiin ajeta.
Ongelman aiheuttaa valtioneuvoston päivystysasetus, jota ollaan pian muuttamassa. Asetus edellyttää synnytyssairaalalta tällä hetkellä valmiutta hoitaa 1000 synnytystä/ vuosi ja muutoksen jälkeen 1000 olisi synnytysten vähimmäisraja. Esimerkiksi Porvoossa on valmius hoitaa 1200 synnytystä/ vuosi ja toteuma vuonna 2013 oli 840. Lohjalla oli synnytyksiä yli 900. Asetus asettaa myös muita vaatimuksia ja ne Porvoo täyttää kaikki kuten gynekologi- , anestesiologi- ja lastenlääkäripäivystys 24/7, sikiön seurantavaatimukset ja laboratoriopalvelut. Myös Lohjalla muihin vaatimuksiin on varauduttu. Jos hallitus päättää päivystysasetuksen esityksen mukaisesti, ei HUS voi ylläpitää asetusta rikkovia synnytyssairaaloita. Ministeri ei voi varmuudella luvata, että sairaalat saisivat poikkeusluvan synnytysten jatkamiseen. Lapsiperheitä kurittavia päätöksiä on jo tehty tarpeeksi. Vetoamme Uudenmaan kansanedustajiin, että he vaikuttavat aktiivisesti hallitukseen, jotta päivystysasetusta ei muuteta esityksen mukaisesti. Ei keskitetä kaikkea Helsingin ympäristöön, vaan säilytetään julkisia työpaikkoja ja palveluita myös muualla Uudellamaalla. Kokonaisuus on synnytysosastoa suurempi. Annika Bäcklund puheenjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Loviisan yhdistys Pauliina Myllynen puheenjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Askolan yhdistys Outi Lankia puheenjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uuden Porvoon yhdistys Maantieteellisesti katsottuna Bjurböle sijaitsee keskeisellä paikalla ja kylien solmukohdassa. Kaupunginhallituksen esittämässä vaihtoehdossa 2. esitetään Grännäs skolan säilyttämistä, joka sijaitsee lähes Porvoon toisella laidalla. Keskustan ryhmä kannattaa kaupunginhallituksen esitystä koulujen osalta. On tärkeää säilyttää Grännäs skolan sen maantieteellisten etäisyyksien, lähialueen kylien, saariston ja maaseudun asutuksen takia.
Keskustan ryhmä myös yhtyy Sivistyslautakunnan asiasta antamaan lausuntoon, jossa todetaan, että Bjurbölen päiväkodin säilyttäminen, kaksikielisenä yksikkönä, on välttämätöntä alueen palvelutason säilyttämiseksi Porvoon kaupungin strategian ja kylärakenneohjelman mukaisena. Keskustan ryhmä ei kannata päivähoitopalveluiden keskittämistä keskustaan, vaan päivähoitoa tulee olla myös lähipalveluna kylillä ja maaseudulla, jotka ovat myös vetovoimaista muuttoaluetta lapsiperheille, jotka nauttivat väljyydestä tiiviiden omakotialueiden sijaan. Porvoon päiväkotiverkkoa kehuttiin Itä-Uudenmaan kuntaliitosselvityksessä mallioppilaaksi sen jo nykyisen tehokkuuden takia, joten tiivistämiselle ei ole tarvetta. Toki palveluiden tehokkuutta ja monipuolisuutta lisää osaltaan yksikielisten päiväkotien muuttaminen kaksikielisiksi. Kannatamme vihreiden tekemää muutosesitystä eli säilytämme kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti Grännäs skolan ja lisäksi varmistamme päivähoidon säilymisen ja edelleen kehittymisen Bjurbölessä. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Voi hyvin –toiminta eli henkilöstön työkykyä ylläpitävä toiminta on vuoteen 2012 verrattuna vähentynt. Suoritteita on vähemmän samoin kuin ohjattuja liikuntaryhmiä. Raportointitarkkuus voi tehdä oman hallansa, koska vuosi sitten eri liikuntalajeista ja työpaikoilla pidetyistä liikunnaohjauksista kerrottiin yksityiskohtaisemmin. Kaupungin henkilömäärä on kasvanut, joten ei tule vähentää työkykyä ylläpitävää ja terveyttä edistävää toimintaa. Lisäksi koko vuoden työhyvinvointi teemana oli ”Työkykyisenä kaiken ikää” Vaikka monessa asiassa säästöt ovat hyviä asioita, niin ei ole positiivsta se, että Työhyvinvoinnin määrärahasta 140 000 on käytetty vain 68 000 ja samaan aikaan negatiiviset indikaattorit kuten sairaslomapäivät ja työtapaturmat ovat lisääntyneet. Vuonna 2012 työhyvinvointimäärärahoja käytettiin 121000. Mistä erot voi hyvin -toiminnassa johtuvat? Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa nostetaan esille yhtenä huolenaiheena työtapaturmien ja niistä aiheutuneiden sairaslomapäivien voimakkaan kasvun. Viime vuoden ryhmäpuheenvuorossa nostimme voimakkaasti esille kaupungin työtapaturmien määriä ja niiden liian vähäistä käsittelyä sekä korjaavien toimenpiteiden puutetta. Henkilöstötilinpäätöksen pohjalta teimme yhdessä kokoomuksen Silja Metsolan kanssa valtuustoaloitteen Turvallisemmasta työpaikasta ja ylimmän johdon vahvalla sitoumuksella käynnistettävästä nolla tapaturmaa ohjelmasta. Valtuustoaloite ei saanut tarpeeksi vastakaikua, mutta aihe on tilastojen valossa erittäin keskeinen edelleen. Työtapaturmista aiheutuneet sairauspissaolopäivät kasvoivat vuodesta 2012 560 päivää ja tapaturmien kokonaismäärä oli 278. Kasvua edellisvuodesta oli noin 50 tapaturmaa. Systemaattisempaa ja koko organisaation kattavaa toimintatapaa ja tapaturmien juurisyiden tutkimista tarvittaisiin edelleen, vakuutusyhtiöiden raportit eivät riitä. Mutta en ala toistamaan valtuustoaloitteemme sisältöä. On todettava, että myös kehitystä toimintatavoissa on tapahtunut, koska työtapaturmia käsiteltiin huomattavasti monipuolisemmin ja paremmin tämän vuoden henkilöstötilinpäätöksessä kuin vuotta aiemmin. Esim. tilastoita ja tapaturmista aiheutuneiden sairaslomien pituuksia on lisätty, joita viime vuonna tässä samassa tilaisuudessa toivoimme. Kiitos paljon. Ensi vuotta ajatellen voisi henkilöstötilinpäätökseen lisätä raportoitujen läheltä piti tapausten ja vaaranpaikkahavaintojen määrän. Tapaturmien ja niistä aiheutuvien seurausten vähentäminen edellyttää turvallisuuden nostamista ensimmäiseksi arvoksi. Myös tarkastuslautakunta edellyttää, että panostusta työturvallisuustyöhön on lisättävä. Muina havaintoina viime vuodesta liittyen henkilöstön hyvinvointiin Keskustan ryhmä nostaa esille muutosjohtamisen. Kuinka uusia toimitapoja ja muutoksia läpiviedään eri työyhteisöissä. Lähiesimies on ratkaisevassa roolissa liittyen työviihtyvyyteen ja työssä jaksamiseen etenkin muutostilanteissa. Nykyään missään työpaikassa ei ole vain tasaista ja rauhallista, vaan muutoksia tulee eri osa-alueille ja silloin on keskeistä se, miten työntekijöitä osallistetaan, annetaan vaikutusmahdollisuuksia ja tiedotetaan riittävästi, mielummin liikaa kuin liian vähän ja mielellään jo suunnitteluvaiheessa asioista. Jos muutokset johdetaan ja kommunikoidaan väärin, voidaan sillä aiheuttaa vakaa motivaation ja työviihtyvyyden laskua. Kiitos Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat koskettavat koko Suomea ja ongelmia on muissakin kouluissa. Lastensa terveydestä huolissaan olevia vanhempia ei toteamus juuri lohduta. Se, että ongelmia on muuallakin, ei oikeuta säästämiseen korjausmenetelmissä.
Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia. Se, että vaurioitunut rakenne ja oireiden aiheuttaja on selvillä, ei vielä riitä. Korjaussuunnitelma ja päätös toimenpiteistä ratkaisevat onnistumisen tai epäonnistumisen. Esimerkkinä pelkkä tiivistäminen, joissa todettua mikrobilähdettä tai muuten vaurioitunutta rakennetta ei poisteta. Vaan rakennuksen osat tiivistetään ja tarkoituksena on estää epäpuhtaat ilmavuodot sisäilmaan. Säästöt korjausmenetelmin valinnassa voivat tulla yhteiskunnalla hyvin kalliiksi. On lyhytnäköistä laskea hintaa kunnan yhden yksikön näkökulmasta. Suuressa 500 oppilaan alakoulussa on menossa remontti, jossa luokkien kattoja tiivistetään vedeneristysmassalla sen sijaan, että homehtunut vanha purueriste poistettaisiin. Toimitilajohto arvioi säästävänsä 700 000 e. Kuinka estetään, että yhtään halkeamaa ei kattoneliöihin synny? Jatkuuko sairastelu ja joudutaanko eristeen vaihto tekemään myöhemmin? Tuplakorjauksista on esimerkkejä ja kustannukset ovat moninkertaiset siihen verrattuna, että ongelman syyhyn tartuttaisiin heti. Silloin, kun se on mahdollista. Sisäilmakohteiden korjausrakentamispäätökset ovat merkittäviä ja päätökset tulee tehdä ammattitaidolla kokonaisvaikutukset arvioiden. Puhumattakaan siitä, että lasten ja henkilökunnan terveyden menetyksellä ei ole hintaa. Sivistystoimen ylityksiin sisältyy myös sisäilmaongemista aiheutuneita lisäkustannuksia kuten sijaisjärjestelyjä ja ylimääräisiä hankintoja. Olisi kiinnostavaa tietää, että onko sisäilmaongelmien aiheuttamia kokonaiskustannuksia laskettu?
On pystyttävä ennaltaehkäisemme vielä terveiden kiinteistöjen sisäilmaongelmia. Ei ole oikea tie vaan korjata ja maksaa kalliisti jo syntyneistä ongelmista, tässäkään asiassa. Tämän hetkiset sisäilmaongelmat ovat monimutkainen kokonaisuus, johon myös valtuuston tulisi perehtyä ja peräänkuuluttaa keinoja, jolla voimme ennaltaehkäistä lasten ja työntekijöiden terveyshaittoja, sairaspoissaoloja, sijaiskustannuksia, väistötiloja, peruskorjauksia, kiinteistöjen purkamisia ja uusien korvaavien rakentamisia purkukuntoisten talojen takia. Valtuuston, kaupunginhallituksen ja muiden päättävien tahojen tulisi ottaa käsittelyyn pikaisesti ainakin seuraavat kaksi asiaa. Päiväkotien ja koulujen tämän hetkiset harvennetut siivoukset ja liian tiukat aikaresurssoinnit näkyvät tilojen likaisuutena ja pölyisyytenä. Esimerkiksi huone- tai eläinpölylle allergiset saavat oireita, kun puhtaustaso on riittämätön. Siivoustason nosto on erityisen tärkeää sisäilmaongelmista kärsivissä kiinteistöissä. Tilojen siivousongelmat nousivat esille niin Kuuluuko Nuorten ääni tilaisuudessa kuin MLL:n sisäilmapaneelissa. Heikosta siivoutasosta ovat kertoneet niin oppilaat, opettajat, koulunkäyntiavustajat, iltakäyttäjät kuin siivoustyötä tekevät. Toimitusjohtaja Annika Malms-Tepponen arvioi, että lisärahaa tarvittaisiin noin 200 000. Katsomme, että päiväkotien ja koulujen siivoustason nostaminen nykyisestä on välttämätöntä. Toinen asia on se, että Porvoon kaupungin energiansäästötavoitteita ei tule täyttää päiväkotien ja koulujen ilmanvaihdon pysäyttämisellä öiksi, viikonlopuiksi ja lomiksi. Jokainen meistä voi ajatella vaikka sateisen ja kostean kesän ja mitä tapahtuu, kun kosteus kondensoituu kiinteistöön, kun ilmanvaihtoa ja tuuletusta ei ole. Tai millainen ilma on maanantai-aamuna viikonlopun jälkeen. Lasten ja työntekijöiden terveyden sekä kiinteistöjen kunnon kannalta tulee siivoustasoa nostaa ja ilmanvaihdon pysäyttäminen lopettaa. Kaupungin energiansäästötavoitteet tulee toteuttaa muilla keinoin kuin raikkaasta ilmasta säästämällä. Keskustan ryhmä katsoo, että tarvitaan ennakoivia toimia ja niihin investoimista, jotta sisäilmaongelmien aiheuttamia kalliita ja epäinhimillisiä ongelmia saadaan estettyä. Sosiaali- ja terveystoimi Pian Nurmen johdolla on tehnyt hyvää työtä avatakseen sote-lakiluonnoksen monimutkaisia kiemuroita.
Lakiluonnoksesta tulee ensimmäisenä mieleen se, että ollaanko luomassa uusia hallintohäkkyröitä, jotka lisäävät byrokratiaa? Vastuukuntamalli uhkaa johtaa nykyistäkin epäselvempään terveydenhuollon rakenteeseen. Pia Nurmen valmistelemassa esityksessäkin todetaan, että vastuukuntamalli osoittautuu osin vaikeasti hahmotettavaksi ja hallinnollisesti raskaaksi. Vastuukuntamalli on ongelmallinen myös vastuukunnan näkökulmasta. Sote-vastuukunta velvoitettaisiin esimerkiksi ottamaan palkkalistoilleen satoja ellei tuhansia työntekijöitä sairaanhoitopiiristä, lunastamaan omaisuutta jne. On kuunneltava tarkasti asiantuntijoiden lausuntoja ja niitä ei myöskään hallituksen tulisi sivuuttaa. THL:n mukaan lakiluonnos monimutkaistaisi sote-järjestelmää: kun kaksiportaisesta kuntien ja sairaanhoitopiirien järjestelmästä siirryttäisiin kolmiportaiseen malliin: perustason alueet, sosiaali- ja terveysalueet ja erityisvastuualueet. Sitra, Lääkäriliitto ja Tehy ovat esittäneet viime vuosina omia terveydenhuollon mallejaan. Kaikki ovat kannattaneet alueellisia malleja. Kukaan ei ole päätynyt siihen, että järjestämisvastuu pitäisi siirtää kunnille. Keskustan ryhmä katsoo, että Porvoon tulisi lausunnossaan esittää vastuukuntamallista luopumista. Uudessa hallintohäkkyrässä kunta kuuluisi uuteen erityisvastuualueeseen, sote-järjestämisalueeseen, mahdollisesti perustason soteen. Uudellamaalla olisi yksi maakunnan laajuinen sote-järjestämisalue ja sen alla perustasonalueet. joilla olisi vastuukunnat. Erityisvastuualueiden roolista ei saa selkeää käsitystä. Yliopistojen edustuksesta yliopistollisissa sairaaloissa ei sanota mitään. Porvoon kaupunginkin edellisissä lausunnoissa on todettu, että terveydenhuollon yksi ongelma on sen monikanavainen rahoitusrakenne: valtio, kunta, Kela, työnantajat, potilaat jne. Tähän keskeiseen kysymykseen ei lakiluonnos anna vastausta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu tulisi uudistaa samanaikaisesti. Monikanavainen rahoitusjärjestelmä ylläpitää väestöryhmien välistä eriarvoisuutta esimerkiksi työssä käyvä vs. eläkeläinen. Porvoon kaupungin lausunnossa tulisi ottaa selkeä kanta siitä, että HUS:n alueen erikoissairaanhoito tulee säilyttää kokonaisuutena. Ei ole mitään järkeä purkaa sosiaali- ja terveydenhuollon hyvin toimivia osia. HUS on maanlaajuisessa vertailussa kustannustehokas ja hoidon laadun suhteen huipputasolla. Erikoissairaanhoito edellyttää toimiakseen riittävän suurta väestöpohjaa. Lakiluonnoksessa erikoissairaanhoidossa pirstaleisuus uhkaa lisääntyä, koska pienet perustason alueet voivat saada luvan järjestää joitain erikoispalveluja. Porvoon lausunnossa tulisi ottaa kantaa siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollonuudistusta pitää tarkastella kokonaisuutena, jossa ovat mukana perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi, erikoissairaanhoito sekä niiden rahoitus. Nyt esimerkiksi sosiaalityöstä ja sen järjestämisestä ei ole lausuttu mitään. Kuinka sosiaalityön kenttä ja sen rahoitus toteutettaisiin tässä uudessa hallintohässäkässä. Sosiaalityön ja perusterveydenhuollon toimivuus ja niiden palveluiden saatavuus ja laadukkuus on ydinasia. Järjestelmiä ja rahoitusta tulee uudella lailla virtaviivaistaa ei monimutkaistaa tai jättää tärkeitä kysymyksiä vaille vastauksia. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Puhdas juomavesi ja vesihuoltopalvelut ovat elämisen ja asumisen tärkeimpiä palveluita. Porvoon erityispiirteisiin uusmaalaisena kaupunkina kuuluu se, että meillä on suuri määrä eli 11 vesiosuuskuntaa, jotka tarjoavat palveluita kunnallisen vesi- ja viemäriverkon ulkopuolella. Kaupunki on tällä hetkellä vastuullaan Porvoon saariston vesihuoltolaitos osuuskunnan 2 000 000 lainan takauksen lisäksi vain Kråkön Vesiosuuskunnan 150 000 euron lainan takaus vuodelta 2009. Kråkön osalta kaupungin vastuu oli pienentynyt vuoteen 2012 mennessä noin 24 000 euroa. Muiden 9 osuuskunnan lainoja kaupunki ei ole taannut. Keskustan valtuustoryhmä ei voi antaa muille vesiosuuskunnille lupausta, että se kannattaisi myös niiden miljoonaluokan lainantakauspyyntöjä. Porvoon saariston vesiosuuskunnan toiminnasta on ristiriitaisia näkemyksiä. Vesiosuuskunnan yleinen kokous vaati vuonna 2011 erityisen tarkastuksen järjestämistä, mutta osuuskunnan hallitus ei siihen suostunut. Porvoon saariston vesihuoltolaitos on tehnyt suuria investointeja, joihin sillä ei olisi ollut taloudellisesti varaa. Osuuskunta on investoinut ja rakentanut paljon alueille, joilla ei ole ollut varsinaista viemäröintitarvetta. Kokonaistaloudellisesti järkevän toiminnan kannalta turhia puhdistamoinvestointeja on rakennettu joillekin alueille vapaa-ajanasutusta varten ja toisaalta esimerkiksi Seikkailulaaksoa ei ole mahdollista liittää viemäriverkkoon sen lähipuhdistamon kapasiteettirajan tultua vastaan. Vapaa-ajan asuntojen jätevesiin nojaava pienpuhdistamo ei toimi kunnolla talvikaudella, koska sillä ei ole riittävää kuormitusta eli biologinen toiminta lakkaa. Puhdistamoita, joihin on liitetty käytännössä, vain vapaa-ajanasuntoja on kolme viiva neljä. Osuuskunnan 13 puhdistamoa toimii keskimäärin 30-40 % kapasiteetilla. Puhdistamot edellyttävät myös ympäristölupaa ja suunnittelemattomasta asioiden hoidosta kertoo myös se, että ympäristölupia on osalle puhdistamoista haettu vasta niiden valmistumisen jälkeen, eikä ennen rakentamista kuten lain mukaan kuuluisi. Kuten meille toimitetuissa aineistossa todetaan. Liittymiskustannus on alun alkaen ollut liian alhainen. Seudun maasto on myös poikkeuksellisen vaikeaa rakentamiselle ja kaivamiselle, mikä on tehnyt siitä kallista. Kuten todettu, kaupunki on tukenut osuuskuntaa vesihuoltoavustusten muodossa etukäteen jokaista toiminta-alueen vakinaista kiinteistöä kohden 1000 eurolla sekä maksanut osuuksia puhdistamoista. Rauno Piipon selvityksen mukaan uuden lainan takaaminen ei paranna osuuskunnan taloutta eikä sen maksukykyä, mutta lisää kaupungin riskejä tuntuvasti. Keskustan ryhmä kokee omalta osaltaan tärkeänä myös vastuun kohdella kaupungin 11 vesiosuuskuntaa tasapuolisesti toisiinsa nähden. Keskustan valtuustoryhmä kannattaa kaupunginhallituksen esitystä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että toiminta-alueella liittyneiden kiinteistöjen vesihuoltopalvelut eivät vaarannu. Kiitos Suunnitellun jättikeittiön investoinnin kokonaiskustannus ja vaikutukset muihin kustannuksiin esim. palvelupisteiden kylmäsäilytystilojen lisäämiseen ja kylmäkuljetusten hintaan ovat vielä avoinna. Uutta suurinvestointia ei voi tehdä ilman, että kokonaiskustannuksista on tarkkaa selvyyttä. Olisiko mahdollista remontoida nykyiset valmistuskeittiöt ja tarvittaessa muuttaa jokin/ jotkut olemassa olevista keittiöistä valmistuskeittiöiksi?
Kuuluuko Nuorten ääni –tilaisuudessa 29.1. kokiksi opiskelevat esittivät tärkeitä näkökantoja ruuan ravintoarvojen säilymiseen valmista-jäähdytä-pakkaa-säilytä-kuljeta-säilytä-lämmitä –mallissa tai pikimminkin ravintoarvojen säilymättömyyteen. Suuri ei automaattisesti ole tehokkainta ja edullisinta. Pro Porvoon adressi ajaa pienkeittiömallia yhden keskuskeittiön sijaan. Kärjistetysti voi kysyä, että jos kaupungin toimipisteiden ruoka halutaan ostaa ruokatehtaasta, miksi meille rakennetaan oma, eikä lämmitettäviä annoksia osteta jo olemassa olevilta einesruokien tuottajilta? Julkisia hankintoja on käsitelty Uusimaan artikkeleissa ja pääkirjoituksissa lähiaikoina. Jos ruuan raaka-ainehankinnat pilkottaisiin pienimpiin kokonaisuuksiin, antaisi se mahdollisuuden paikallisille juuresten, leivän ym. tuottajille. Kaikkea Porvoon leipää tai perunaa ei tarvitse hankkia yhtenä ostona, vaan kilpailutuksen voi tehdä useammasta pienemmästä erästä. Tämä antaisi pienemmille tuottajille ja yrityksille mahdollisuuden tuotteiden toimittamiseen suurten tukkuliikkeiden rinnalla. Lyhyemmät kuljetusmatkat ja lähiseudun yritysten tuotteiden hyödyntäminen takaisi niin ruoka-aineiden tuoreuden kuin olisi ympäristöystävällistä ja tukisi seudun yritystoimintaa. Pienemmät hankintakokonaisuudet eivät myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että kokonaiskustannukset nousisivat. Suurkeittiömallia ei pidä niellä sellaisenaan. On puntaroitava eri vaihtoehtojen kustannukset ja kokonaisvaikutukset. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Valtuustokautemme ensimmäiseen vuoteen on alusta asti liittynyt Porvoon uuden strategian valmistelu. Kyse ei ole vähäpätöisestä asiakirjasta.
Tällä strategialla tullaan perustelamaan tulevia päätöksiä niin hyviä ja kuin niitä, jotka eivät välttämättä omasta mielestä olisi niitä parhaita. Mutta strategian tehtävä on linjata ja tehdä valintoja koskien kaupunkimme tulevia ratkaisuja. Elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa taloustilanne tai toimintaympäristö voi yllättäen muuttua, joten meillä tulee olla myös valmius muuttaa ja päivittää strategiaa tarpeen niin vaatiessa. Edeltävissä on puheenvuoroissa on jo mainittu lukuisia strategiaan sisältyviä kohtia. Asiakirjassa linjataan monia tärkeitä asioita: talouden tervehdyttäminen, yritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, ikäihmisten toimintakyvyn ja lapsiperheiden tukeminen, kaupungin palveluiden kehittäminen asukkaiden kanssa jo valmisteluvaiheessa, monipuoliset asumisvaihtoehdot, ja kolmannen sektorin toimintaedellytykset. Haluamme nostaa esille yhden erityisen linjauksen. Sivulla 12 on seuraava luku : "Toteutamme toimivan ja kustannustehokkaan palvelurakenteen". Lyhyesti sanottuna kappaleissa 2 ja 3, on kannanotto siihen, että vanhat rakennukset ovat moniongelmaisia ja ne tulee korvata uusilla. Totuus ei ole mustavalkoinen. Hyvä- ja huonokuntoisia rakennuksia löytyy kaiken ikäisistä. Meillä on terveitä ja edullisesti ylläpidettäviä vanhoja kiinteistöjä kuin lähes uusia rakennuksia, joissa on jatkuvia vesivuotoja ja muita ongelmia. Yhdessä hankkeessa on järkevämpää rakentaa uutta ja toisessa tapauksessa on kustannustehokkaampaa remontoida vanhaa. Kiinteistökysymykset liittyvät keskeisesti palveluihin eri puolilla kaupunkiamme. Eri-ikäisillä kiinteistöillä on myös kotikaupungissamme merkittävä kulttuuriarvo. Keskustan valtuustoryhmä esittää, että sivun 12. ”Toteutamme toimivan ja kustannustehokkaan palveluverkon” toisen kappaleen loppuun lisätään seuraava lause. Toiminnallisia vanhoja rakennuksia voidaan myös ylläpitää ja kunnostaa, sekä säilyttää näin Porvoolle kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. (Valtuuston äänestys 22-28, valitettavasti hävisimme melko niukasti) Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Olemme kaikki tietoisi faktoista, väestökehityksestä, verotulojen muutoksesta sekä muista tekijöistä, jotka puoltavat kuntapalveluiden uudistamista. On selvää, että muutosta tarvitaan, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata. Mutta kuntauudistuksen konkreettiset keinot ja vaikutus kestävyysvajeen kattamiseen ovat edelleen hämärän peitossa. Kuntaministeri Henna Virkkunen ei myöskään osaa vielä kertoa kuntaremontista aiheutuvia säästöjä, koska laskelmille ei ole vielä luotettavaa pohjaa. Näin hän toteaa eilisessä vastauksessaan kahden kansanedustajan tekemään kirjalliseen kysymykseen. Yhdistymisselvityksellä on selkeät tavoitteet ja päämäärät. Selvitykseltä voidaan siis odottaa konkreettisia päätelmiä ja kustannuslaskelmia yhdistymisen vaikutuksista Itä-Uudenmaan kuntiin ja eri puolilla asuvien ihmisten palveluihin ja arkeen. Säästö ei saa syntyä vain siitä, että palveluita karsittaan tulevilta reuna-alueilta. Otetaan esmerkiksi Loviisa, josta tulisi Itä-Uudenmaan kunnan toinen kaupunkikeskus ja tätä kaksoiskaupunkia ympäröisivät kirkonkylät ja monet kymmenet pienemmät kylät. Alueellisista palveluista Loviisasta on Porvooseen jo siirtynyt mm. maistraatti, verotoimisto ja työvoimatoimisto. Loviisan heikentyvä taloustilanne ja siitä johtuva palvelujen karsinta alkaa näkyä ensimmäisenä reuna-alueilla. Ruotsinpyhtään hammashoitola ja terveystalo ovat liipaisimella. Kouluverkkoselvitys on menossa ja uhkana jopa 12 nykyisen koulun lakkauttaminen kuten Tesjoen koulun. Opetushenkilöstöä vähennettäisiin, kirjastopalveluita karsittaisiin ja äitiys- ja lastenneuvola lakkautettaisiin Liljendalista ja Ruukista. Kuntaliitosselvityksessä tulee huomioida myös keinot, joilla negatiiviset uhat voidaan taittaa ja kehitys kääntää Itä-Uudenmaan eduksi. Tilanteemme on huomattavasti valoisampi kuin esimerkiksi Pohjois-Karjalassa tai Kainuussa. Esimerkiksi pian valmistuva moottoritie Koskenkylästä eteenpäin ja nopeutuvat liikenneyhteydet houkuttelevat uusia lapsiperheitä, jotka haluavat elää väljemmin ja Helsingin seutua edullisemmin. Olisi varsin lyhytnäköiseltä, jos uutta asukasvirtaa ja uusia veronmaksajia ei otettaisi vastaan vaan palvelut lopetettaisiin nenän edestä. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvilla leikkauslistoilla ja rakentamisen rajoittamisella voidaan tehokkaasti edistää sitä, että vanhusväestön osuus suhteessa työssäkäyvään väestöön kasvaa edelleen. Voisimme toimia päinvastoin. Kuntaliitosselvityksestä tulee tulla ilmi konkreettiset arviot vaikutuksista eri kunnissa asuvien ihmisten kannalta. Mitä Porvoon Kevätkummussa asuva saisi veroeuroillaan ja mitä Sipoon Talmassa asuva. Mitä synergiaetuja he ja alueen yritykset toisistaan saisivat? Mitä uusia keinoja kuntien yhdistäminen toisi erikoissairaanhoidon- ja lastensuojelumenojen kasvun pysäyttämiseen sekä muihin kalliisiin ja inhimillisiin ongelmiin? Kuntaliitosselvityksessä tulee ottaa kantaa myös päätöksentekoon ja demokratian toteutumiseen Valta ei saa keskittyä ja siirtyä entistä enemmän vaaleilla valituilta valtuutetuilta viranhaltijoille. Koko alueen tuntemuksen haasteet ja asukasluvultaan pienempien alueiden edustus päätöksenteossa tulee ottaa huomioon. On hyvä, että jo kuntarakennelaki edellyttää että yhdistymisselvityksessä on huolehdittava asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa. Kannatamme kaupunginhallituksen esitystä. Yhdistymisselvitys tulee tehdä hyvässä ja tasa-arvoisessa yhteistyössä kaikkien mukana olevien kuntien kesken. Se on myös meidän porvoolaisten etu. Keskustan valtuustoryhmä odottaa myös selvitystyöstä hyvin tiedottavaa ja osallistavaa kaikille meille. Selvityksen valmistuttua voimme arvioida ja muodostaa mielipiteen, olisiko tästä laajasta kuntaliitoksesta enemmän yhteistä hyötyä vai haittaa. Porvoossa tulee käsitellä tarkasti kaupungin omistaman sähköyhtiön Porvoon Energian osallistuminen ydinvoimalan rakentamiseen Pyhäjoelle (Uusimaa 17.9.). Kysymys on paljon laajempi kuin pelkkä rahallinen investointi. Samalla otamme porvoolaisina veronmaksajina, Porvoon Energian kautta, kantaa ydinturvallisuuteen, ympäristönäkökohtiin ja Suomen energiapolitiikan linjaan.
Otamme kantaa siihen, että perustuuko energiantuotantomme tulevaisuudessa uusiutuvaan energiaan vain ydinvoiman lisäämiseen. Suomen sähkönkulutus ei tule kasvamaan niiden ennusteiden mukaisesti, joilla lisärakentamista muutama vuosi sitten perusteltiin. Porvoon Energian on profiloitunut voimakkaasti uusiutuvan energian tuottajana. Fennovoiman investoinnit eivät myöskään kohdistu Itä-Uudellemaalle ja taloudellisia epävarmuustekijöitä on paljon. Hankkeen kokonaishinta voi nousta yli 10 miljardiin. Oma kysymyksensä on sitten se, kuinka suhtaudumme Loviisan käytöstä poistuvan reaktorin korvaamiseen uudella. Kuopion kaupunginvaltuusto päätti maaliskuussa, että Kuopion Energia luopuu Fennovoiman tulevista rahoitusvaiheista ja laittaa osakkeensa myyntiin. Oli laskettu, että Kuopion Energian vastuu 5 miljardin ydinvoimalainvestoinnista olisi 62,5 milj. euroa, joista osa lainojen takauksia. Arviot kokonaisvastuista vaihtelivat paljon. Selvitysvaiheeseen Kuopio sijoitti noin 1,3 milj. euroa. Mitkä ovat vastaavat luvut Porvoon osalta? Kysymys on niin merkittävästä kokonaisuudesta, että kaupunkikonserniin kuuluvan yrityksen osallistumisesta ydinvoiman lisärakentamisen jatkohankkeisiin, tulee käsitellä myös Porvoon kaupunginvaltuustossa. Taloudellisestikin vaikeina aikoina on nähtävä päätösten vaikutukset
vuosien päähän. Monilla paikkakunnilla näkyy vakavia hälytysmerkkejä lasten ja perheiden pahoinvoinnista. Lapsiperheiden määrä leipäjonoissa kasvaa, vauvojen huostaanotot lisääntyy ja teinien kannabisongelmat yleistyy. Perheiden yksinäisyys ja turvattomuus lisääntyy. Lapsiperheiden arjessa pienikin apu voi olla se ratkaiseva. Kotiapu, kun vanhemmat meinaa väsyä tai kohtuuhintainen lastenhoitoapu, kun omia tukiverkostoja ei ole. Se, että pääsee kauppaan ilman lapsia voi olla henkireikä yhdelle tai kerran kuussa yhteinen aika puolison kanssa parisuhteen pelastus. Vanhemmuuden tukeminen ei välttämättä ole kallista, mutta siihen liittyvät tekijät on nähtävä laaja-alaisesti. On huolestuttavaa, että Helsingissä tuki paljon käytettyyn Mannerheimin Lastensuojeluliiton tilapäiseen lastenhoitopalveluun on loppumassa. Se on menetys perheiden arkeen ja tekee loven kaupungin ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka kiistatta tulevat ongelmia halvemmaksi. Kolmannen sektorin toiminnan ja palveluiden tukeminen on ylipäätään erittäin kustannustehokasta. Vetoan Helsingin päättäjiin, että nousette puolustamaan perheystävällistä pääkaupunkiamme. Outi Lankia MLL:n Uuden Porvoon yhdistyksen puheenjohtaja kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoo Uusimaassa 3.5. Marianne Korpi ehdottaa, että Porvoon kaupunki perustaisi hoitoapupalvelupisteitä, joissa kotihoidossa oleva lapsi voisi olla arkipäivinä tilapäisesti hoidossa 4-6 kertaa kuukaudessa. Tällä hetkellä kaupungin lapsiparkki toimii maanantaisin ja perjantaisin Hornhattulan päiväkodissa. Aiemmin lapsiparkki oli myös keskustassa ja sitä jäi moni kaipaamaan.
Alkuvuoden aikana on saatu tehokkaasti käyntiin uutena lapsiperhepalveluna Porvoossa Mannerheimin Lastensuojeluliiton tilapäinen lastenhoitoapu. Hoitajia on tähän mennessä koulutettu reilu 20. Lastenhoitajia on saatavilla mille vuorokauden ajalle tahansa. Toiminta palvelee niin kotona kuin töissä olevia vanhempia. Samalla työllistetään osa-aikatyöllä nuoria ja maahanmuuttajia. MLL huolehtii myös hoitajien jatkokoulutuksesta, valvonnasta ja ohjauksesta. Itä-Uudellamaalla vastaava toiminta on ollut jo pitkään Sipoossa. MLL:n Uuden Porvoon kevätkokous 25.4. vetosikin, että kaupungin talousarvioon sisältyisi myös ensi vuonna 10000 euron tuki tilapäiseen lastenhoitoapuun. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on tänä vuonna tehnyt kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen kanssa hyvää ja tuloksellista yhteistyötä myös mm. Perhekummitoiminnassa. Muillakin toimialoilla kuin lapsiperhetyössä kolmannen sektorin toiminnan ja palveluiden tukeminen on erittäin kustannustehokasta, säästää kaupungin resursseja ja lisäksi saadaan aktivoitua kaupunkilaisia toimimaan ja edistettyä yhteisöllisyyttä. Outi Lankia puheenjohtaja, MLL Uusi Porvoo kaupunginvaltuutettu (kesk.) Porvoossa on hieno Lastentarvikekirppisten perinne Kaikki Lapselle ry:n ansiosta. Kiitos siitä! Monet meistä ja muista porvoolaisista lapsiperheistä jäivät kaipaamaan kierrätystapahtumaa, kun Lundin kirpputori loppui. Keväällä 2011 päätimme, että yhdistys järjestää Lastentarvikekirppiksen. Saimme yhteistyökumppaniksi S-market Näsin ja syksyllä 2011 jatkoimme kirppisperinnettä. Tapahtuman toteuttaminen vaatii monien vapaaehtoisten työpanoksen. Olemme saaneet avuksi myös Porvoon Rahtarit ja Hinthaara-Boen VPK:n, jotka ovat apuna varmistamassa tapahtuman turvallisuutta.
Uusimaassa 8.4. Eila Kohonen toivoo, että Lastentarvikekirppiksen tuotto menee lasten ja lapsiperheiden hyväksi. Tuotto mahdollistaa osaltaan MLL:n Uuden Porvoon yhdistyksen toiminnan ja on täten edesauttanut mm. tilapäisen lastenhoidon ja perhekummien saamista kaupunkiimme, Hyvä Joulumieli avustuksien lahjoittamista Sosiaalitoimelle ja kylämummotoimintaa. Tuoton avulla pyöritetään kaikille avointa Perhekahvilaa. Maksamme kaupungille tilavuokraa Zentrasta ja teemme tarvittavia hankintoja esim. syöttötuoleja ja leluja. Myrskylän Säästöpankin ansiosta voimme pian palkata Perhekahvilaan yhdistyksen ensimmäiset työntekijät . Järjestämme vuosittain perheille ilmaisia tapahtumia kuten Perhepäivä ja luontopolku, tai hyvin edullisia lastentapahtumia. Näistä ajankohtainen on 11.5. järjestettävä bussiretki Helsinkiin teatteriin, jonka hinta on 10 euroa/ osallistuja. Ilman varainhankintaa ja yritysten tukea tämä ei olisi mahdollista, vaikka organisoijia ja toteuttajia ovat vapaaehtoiset. Vapaaehtoistoiminnan tukeminen on kannattavaa, yksi siihen käytetty euro tuottaa kuuden euron verran tulosta. MLL:n ja muiden järjestöjen toiminta täydentää julkisia palveluita. Porvoossa lapsi- ja nuorisotyötä tekevät lukuisat yhdistykset ja urheiluseurat. Julkisen sektorin, yhdistysten ja yritysten yhteistyöllä voidaan aikaansaada asioita, joita mikään taho ei yksin pystyisi toteuttamaan. Meidän on yhdessä tehtävä töitä sen eteen, että perheiden ja lasten syrjäytymistä saadaan ehkäistyä sekä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä lisättyä. Outi Lankia puheenjohtaja Marica Nikkanen sihteeri Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uuden Porvoon yhdistys |
Outi LankiaLehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia, puheita ja valtuustoaloitteita. Arkisto
May 2024
|